Mikä on perhedynamiikassa pielessä jos 30-vuotias asuu edelleen vanhempansa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Sukupuutto-Simo. Symbioosissa äiteensä kanssa.

Meidän naapurustossa tyypin nimi on Kari. Hän on sekä hidas että outo. Hihittelee itsekseen, hampaita puuttuu. 

Kyttää koko naapurustoa, yrittää puhua persua, kukaan ei kuuntele. 

Mistäköhän johtuu että näillä on tyypillisesti heikko hygieniakin? Äitiä ei haittaa että poika löyhkää? 

Naurattaa aina kun joku kohkaa, kuinka "itsenäinen" hänen 18v tai jotain on kun muutti opiskelemaan jonneki. Yhteiskunta maksaa kaiken. Tosi "itsenäistä"🤣.

Ihan samalla logiikalla jokainen sossupummikin on itsenäinen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sos.toimessa nuori mies asiakkaana, jonka elämä oli pysähtynyt paikalleen siinä vaiheessa, kun perheen isä äkillisesti kuoli. Suht nuorena menehtyi ja siitä shokista ei pojdn äiti tuntunut selviävän ollenkaan. Poika jäi kotiin, koska äiti tarvii hänen apua ja äiti ei pärjää ja äiti ei voi jäädä ihan yksin.

Ikätoverit lähti opiskelemaan, mutta tämä ei voinut mennä minnekään toiselle paikkakunnalle, koska oli kuulemma ihan mahdotonta pärjätä opintotuella eikä missään asuntolassa voi asua jne jne. Kaikki selitykset sen mutsin sille syöttämiä.

Mihinkään työharjoitteluunkaan eu voinut mennä kun niissä vaan käytetään hyväksi eikä makseta kunnon palkkaa.

Kävi poika sääliksi ja syletti se mutsi. Miten niin ei tavallinen keski-ikäinen rouva jossain pikkukaupungissa voi asua yksin?? Koska siltä on mies menehtynyt vuosia sitten. Törkeesti roikkui pojassaan ja roikotti sitä isän äkillistä kuolemaa sy

Sehän on ihan totta että leikatuilla opintotuilla on mahdotonta pärjätä, pitäisi ottaa velkaa, jos sitä saa. Jos tekee töitä, kela on heti takaisinperimässä opintotuet juuri silloin kun se tekee eniten vahinkoa opiskelijan taloudelle!!

Työharjoittelutkin ovat pelkkää hyväksikäyttöä, kyllä olisi täysin paikallaan maksaa edes jotain harjoitelijan palkkaa eikä ilmaiseksi teettää!!

Vierailija kirjoitti:

Minunkin veli asuu edelleen vanhempiensa luona, ei ole ikinä asunut missään muualla.. ja ikää jo 50v. Ihan työssäkäyvä ja tavallinen mies. Tosin varmaan ikuinen poikamies.

Näitähän ne on, ikuisia poikamiehiä.  Ehkä aloitekyky hankkia ihan oma elämä on jäänyt puuttumaan. Olisi ollut todella outoa, jos itse olisi jäänyt vanhempien nurkkiin koisimaan, vaikka ihan mukavat vanhemmat olikin. Ei olisi ollut vaihtoehto minulle, vaikka siinä olisi rahaa säästynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sos.toimessa nuori mies asiakkaana, jonka elämä oli pysähtynyt paikalleen siinä vaiheessa, kun perheen isä äkillisesti kuoli. Suht nuorena menehtyi ja siitä shokista ei pojdn äiti tuntunut selviävän ollenkaan. Poika jäi kotiin, koska äiti tarvii hänen apua ja äiti ei pärjää ja äiti ei voi jäädä ihan yksin.

Ikätoverit lähti opiskelemaan, mutta tämä ei voinut mennä minnekään toiselle paikkakunnalle, koska oli kuulemma ihan mahdotonta pärjätä opintotuella eikä missään asuntolassa voi asua jne jne. Kaikki selitykset sen mutsin sille syöttämiä.

Mihinkään työharjoitteluunkaan eu voinut mennä kun niissä vaan käytetään hyväksi eikä makseta kunnon palkkaa.

Kävi poika sääliksi ja syletti se mutsi. Miten niin ei tavallinen keski-ikäinen rouva jossain pikkukaupungissa voi asua yksin?? Koska siltä on mies menehtynyt vuosia sitten. Törkeesti roikkui pojas

3/5 tapaamastani mammanpojasta on ollut isättömiä, 2 isällisiä. Nuo isättömät ovat kyllä pahimpia, ei toivoakaan että he koskaan itsenäistyisivät esim. parisuhdekelpoisiksi kun äiti takertuu poikaan.

Nykyään en enää edes juttele miehelle jonka tiedän olevan läheinen vanhempiensa kanssa, en vaan jaksa sitä asetelmaa. Tarpeeksi monta kertaa tullut kokeiltua. Johan se raamatussakin sanotaan että poika jättää lapsuudenperheensa avioituessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö jonkun joku olisi kyennyt vielä itsenäistymään asuttuaan 30-vuotiaaksi äidin kanssa? Yleensä menetettyjä tapauksia. 

Itsenäistymisen herkkyyskausi päättyy noin 25-vuotiaana. Jos ei siihen mennessä ole itsenäistynyt (erkaantunut vanhempien hoivasta), siihen ei yleensä kykene enää myöhemminkään. 

 

Asumisratkaisut ei ole sama asia kuin itsenäistyminen. Voi asua lapsuudenkotona ja silti olla itsenäistynyt. Ja toisinpäin, näennäinen itsenäistyminen ei takaa kehitysvaiheen onnellista läpikäyntiä.

No ei ole. Kukaan muu kuin se kotona asuva peräkammarin poika ei ajattele näin.

Tunnen useamman nuoren, joilla pää on hajonnut kun joutuivat muuttamaan liian aikaisin kotoa. Tuli mt-ongelmaa, huumeita ym. 

Ei se kotoa muuttaminen aikaisin takaa onnellista elämää, jos ei pitkään kotona asuminenkaan.

Ihmeen ymmärtämätöntä porukkaa täällä. Vai provoiletteko? Jollain jaksaa savu nousta peräkammarinpoikien elämän johdosta, miksi?

Mun poika asuu kotona. Opiskelee 3 vuotta yliopistossa. Ei halua ottaa lainaa ja aloittaa ensi vuonna aspin. Tähtäimessä on ostaa oma asunto, kun valmistuu ja myös toivottavasti saa töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sos.toimessa nuori mies asiakkaana, jonka elämä oli pysähtynyt paikalleen siinä vaiheessa, kun perheen isä äkillisesti kuoli. Suht nuorena menehtyi ja siitä shokista ei pojdn äiti tuntunut selviävän ollenkaan. Poika jäi kotiin, koska äiti tarvii hänen apua ja äiti ei pärjää ja äiti ei voi jäädä ihan yksin.

Ikätoverit lähti opiskelemaan, mutta tämä ei voinut mennä minnekään toiselle paikkakunnalle, koska oli kuulemma ihan mahdotonta pärjätä opintotuella eikä missään asuntolassa voi asua jne jne. Kaikki selitykset sen mutsin sille syöttämiä.

Mihinkään työharjoitteluunkaan eu voinut mennä kun niissä vaan käytetään hyväksi eikä makseta kunnon palkkaa.

Kävi poika sääliksi ja syletti se mutsi. Miten niin ei tavallinen keski-ikäinen rouva jossain pikkukaupungissa voi asua yksin?? Koska siltä on mies menehtynyt vuosia sitten. Törkeesti roikkui pojas

Jep, tuollainen sairas kuvio kyseessä varsin usein. Poika on äidille aviomiehen korvike ja vastaavasti äiti on pojalle vaimon korvike. Ei tuosta mitään hyvää seuraa niin kuin lööpeistäkin saa usein lukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä asun vanhemmilla ja samoin tyttöystävä. Säästetään näin rahaa omaan asuntoon. Kummatkin töissä. Muuten ei ikiä saatais asoa kasaan

Asuuko tyttöystävä omien vanhempiensa luona? 

Joo. Ens vuoden maaliskuussa meillä varaa ostaa ASO-asunto yhessä ilman lainaa

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa aina kun joku kohkaa, kuinka "itsenäinen" hänen 18v tai jotain on kun muutti opiskelemaan jonneki. Yhteiskunta maksaa kaiken. Tosi "itsenäistä"🤣.

Ihan samalla logiikalla jokainen sossupummikin on itsenäinen.

Kyllähän he ovatkin esim. emotionaalisesti ja hoitavat omat asiansa. Se on eri asia kuin viikkorahan saaminen ja äidin kanssa päivän tapahtumista jutustelu joka päivä. Toki niitäkin on, jotka pitävät napanuoraa yllä puhelimitse ja kuskaavat pyykkinsä äidin luokse... 

Niin olin sanomassa samaa että esim taloudelliset syyt voi olla yksi syy miksi aikuinen ihminen asuu vanhemmillaan.

Mutta jotkut ihmiset on kapeakatseisia eivätkä ymmärrä että siihen että asuu aikuisena ihmisenä vanhemmillaan tai viettää siellä paljon aikaa ei pakosti liity siihen että olisi vammainen tai luuseri.

Siihen voi olla lukuisia syitä mutta kun jotkut ihmiset tuntuu automaattisesti ajattelevan että sellaisessa ihmisessä on pakko olla jotain vialla vaikka se ei todellisuudessa ole niin.

Itellä vaikea asuntotilanne. Omassa asunnossa maailman pascin äänieristys. Olen evakossa vanhemmilla nyt näin 29 vuotiaana kunnes saan jouluna muuttaa asunnosta kun määräaikaisuus loppuu 

Kaverini veli 35 vee asuu yhä vanhempiensa luona lapsuudenkodissaan. Muistan kun vuosia sitten kyseltiin kaverilta, että vieläkös hän asuu siellä ja milloin muuttaa pois. Enää ei ole vuosiin kukaan kysellyt, ilmeisesti aika selvää, ettei aiokaan muuttaa pois. Ihan normaali, käy töissä jne. Tyttökaveri oli joskus parikymppisenä, sen jälkeen ei ole ollut. Onhan se aika outoa, ettei kaipaa omaa tilaa eikä vanhemmatkaan kehota lähtemään itsenäistymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö jonkun joku olisi kyennyt vielä itsenäistymään asuttuaan 30-vuotiaaksi äidin kanssa? Yleensä menetettyjä tapauksia. 

Itsenäistymisen herkkyyskausi päättyy noin 25-vuotiaana. Jos ei siihen mennessä ole itsenäistynyt (erkaantunut vanhempien hoivasta), siihen ei yleensä kykene enää myöhemminkään. 

 

Asumisratkaisut ei ole sama asia kuin itsenäistyminen. Voi asua lapsuudenkotona ja silti olla itsenäistynyt. Ja toisinpäin, näennäinen itsenäistyminen ei takaa kehitysvaiheen onnellista läpikäyntiä.

No ei ole. Kukaan muu kuin se kotona asuva peräkammarin poika ei ajattele näin.

 

Tunnen useamman nuoren, joil

No eihän tässä nyt tarkoiteta että jonkun 16-vuotiaaan pitäisi pois muuttaa 🤦

Ongelma alkaa kehittyä siinä 25 vuoden tienoilla jos ei Itsenäistymistä ole tapahtunut. 

Meillä  äiti ehkä oli läheisriippuvainen. Hänen mielestään perheen kuopuksen, eli veljen ei kannata muuttaa pois kotoa, kun kotonakin voi asua. Se ehkä kuitenkin pilasi veljen elämän. Olisi ollut parempi, jos velikin olisi lähtenyt nuorena maailmalle ja hankkinut oman elämän, niin kuin me muutkin.  Siellä se veli nyt yksin kököttää, kun vanhemmat on kuolleet. Ei koskaan saanut omaa perhettä ja lapsia vaikka oli lapsirakas. 

Jos puhutaan just parikymppisestä, ekan työpaikan tai korkeakoulupaikan saaneesta nuoresta niin ihan ymmärrettävää. Sitten jos ikä alkaa oleen lähempänä kolmeakymmentä niin jotain siinä on pielessä. Tuossa iässä useilla on jo omiakin lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mun poika asuu kotona. Opiskelee 3 vuotta yliopistossa. Ei halua ottaa lainaa ja aloittaa ensi vuonna aspin. Tähtäimessä on ostaa oma asunto, kun valmistuu ja myös toivottavasti saa töitä.

Asuu minunkin kolmatta vuotta opiskeleva tytär, mutta nämähän on yleensä nuoria vielä, n. 21 v. Ja hoitavat toivon mukaan omat pyykit ym. ja muunkin osuuden kotitöistä ja on erillinen oma sosiaalinen elämä. Eivät ole ns. pikkulapsen roolissa. 

Menkääpä kaakattamaan Italialaisille että olette jotenkin häiriintyneitä kun asutte vanhemmillanne vielä kolmikymppisenä, saatatte yllättyä kuin petteri xD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä asun vanhemmilla ja samoin tyttöystävä. Säästetään näin rahaa omaan asuntoon. Kummatkin töissä. Muuten ei ikiä saatais asoa kasaan

Asuuko tyttöystävä omien vanhempiensa luona? 

Joo. Ens vuoden maaliskuussa meillä varaa ostaa ASO-asunto yhessä ilman lainaa

Asuttiin kummatkin tosiaan eka omillaan omissa kämpissä mut tää oli ainut tapa saada kerättyä tarpeeksi rahaa ilman velkaa lyhyessä ajassa. Toki me oltais voitu kikkailla kelan tuillakin mut sitähän me ei haluttu

Vierailija kirjoitti:

Niin olin sanomassa samaa että esim taloudelliset syyt voi olla yksi syy miksi aikuinen ihminen asuu vanhemmillaan.

Mutta jotkut ihmiset on kapeakatseisia eivätkä ymmärrä että siihen että asuu aikuisena ihmisenä vanhemmillaan tai viettää siellä paljon aikaa ei pakosti liity siihen että olisi vammainen tai luuseri.

Siihen voi olla lukuisia syitä mutta kun jotkut ihmiset tuntuu automaattisesti ajattelevan että sellaisessa ihmisessä on pakko olla jotain vialla vaikka se ei todellisuudessa ole niin.

Mutta itsenäistyykö tuo ihminen koskaan? Kyllä se on harvinaista että kolmekymppinen peräkammarilapsi kykenisi enää omaan itsenäiseen elämään.