Miten päästä yli miehen sanoista?
Olemme olleet yhdessä lähemmäs 20 vuotta. Olen aina ollut miellyttäjä, tehnyt kuten hän on halunnut ja antanut periksi kaikessa. Tänä vuonna olen kokenut jonkunsortin uupumisen ja pyytänyt häntä ensimmäisen kerran auttamaan minua. Hän ei ole ollut halukas koska minä olen aina tehnyt kaiken joten miksen nytkin tekisi.
Tänään hän sanoi että hän olisi aina halunnut jonkun toisenlaisen. Ja siihen perään luetteli läjän luonteenpiirteitä joita minulla ei tarpeeksi kuulemma ole. Tuntuu, ettei hän ole koskaan rakastanut minua, vaan sitä, että minä olen palvonut ja palvellut häntä.
Olen murskana, enkä tiedä miten pystyn jatkamaan "normaalisti"...
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa tiktok olisi ollut käytettävissä jo vuosikausia sitten. Siellä on niin paljon videoita jotka saa miettimään sitä suhdetta. Esim. Tähän aloittajan ongelmaan sopii:
"Mies ei välttämättä rakasta sinua. Hän otti vain sopivan, jonka kanssa arki sujuu, joka tekee pyytämättä, suostuu neuvottelematta, toimii kyselemättä. Mutta totuus pilkahtaa, kun jokin muuttuu. Tulee sairaus tai fyysinen vamma, elämää mullistava tilanne, irtosanominen tms. Sitä se mies ei kestä."
Kyllä. Siihen saakka hillitsee varjonsa, kun kaikki menee mielen mukaan. Ja kun pienikin pettymys tulee, nousee demoninen varjo. Pahuus.
Juuri tästä syystä ei kannata joustaa perusarvoistaan koskaan. Aina kannattaa olla vähemmän itsekäs ja laiska. Ai miksi? No siksi ettei uuvu turhaan. Jokainen terve ihminen osaa kyllä pitää huolen itsestään ilman paapomista. En sano tätä ilkeilläkseni vaan siksi, että olen oppinut tämän kantapään kautta.
Ei ole kuin yksi vaihtoehto: ero.
Suosittelen lämpimästi eron jälkeen eroryhmää. Dynamiikka, joka teillä parisuhteessa on ollut, on kaukana terveestä. Jos et käy eroa läpi ja kykene näkemään omaa rooliasi liitossanne, päädyt toistamaan samat virheet myös seuraavassa suhteessa. Ja vaikka et enää koskaan alkaisi seurustelemaan, ainakin itselleni eroryhmä avasi monta asiaa itsestäni ihmisenä. Ja sä tarvitset tukea, ei epäilystäkään. Ihminen, jonka kanssa olit 20 vuotta, petti sut.
Maksuttomia eroryhmiä on esim seurakunnilla ja kriisikeskuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Olemme ylii 70v pari. Hyväkuntoisia ikään nähden ja meillä on hyvä olla yleensä yhdessä. Mutta 11v sitten mies arvosteli minua kaikesta josta loukkaannuin verisesti ja se tunne jatkuu pahana mielenä päivittäin. Mies ei keskustele kunnolla asiasta. Pyytänyt kyllä anteeksi ja syyttää että oli paha olo vanhenemisesta ja vaikea tilanne silloin.
Pärjäisin kyllä yksin mutta on enemmän hyvää.
Pitäisikö käydä puhumassa ammattikorvalle asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme ylii 70v pari. Hyväkuntoisia ikään nähden ja meillä on hyvä olla yleensä yhdessä. Mutta 11v sitten mies arvosteli minua kaikesta josta loukkaannuin verisesti ja se tunne jatkuu pahana mielenä päivittäin. Mies ei keskustele kunnolla asiasta. Pyytänyt kyllä anteeksi ja syyttää että oli paha olo vanhenemisesta ja vaikea tilanne silloin.
Pärjäisin kyllä yksin mutta on enemmän hyvää.
Pitäisikö käydä puhumassa ammattikorvalle asiasta?
Enpä tiedä. Meillä 15 vuotta vähemmän ikää, ja varioiden sama tilanne. Tässä me elämme, ja tulemme juttuunkin - olen jopa jollakin tasolla antanut anteeksi. Mutta luottamuksen ja rakkauden se tappoi. Ollakseni rehellinen; jos hän nyt kuolisi, olisi menetys samanlainen kuin jonkun tuttavan kuolema - minä en siitä millään tasolla leviäisi. Hänellä on ihmisyydessä hetkensä, mutta olen nähnyt hänen perimmäisen olemuksena, ja se on rakkaudeton, sieluton ja tyhjä. Minua hän ei ole rakastanut koskaan, olen vain osa hänen rakennelmaansa. Tähän ei kuuntelevat korvat tai lässytys enää tehoa.
Ap älä edes harkitse jatkavasi normaalisti, vaan alat valmistelemaan omaa talouttasi ja omaa elämääsi. Sitten kun on uusi asunto katsottuna, sanot kiitos ja hei. Mies etsiköön mieleisen naisen ja ap ansaitsee parempaa.
No alat miettiä, että on helvetin hyvä, että pääset tyypistä eroon. Minkä ihmeen takia olet tuollainen miellyttäjä, sinun pitää mennä terapiaan tuon asian takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme ylii 70v pari. Hyväkuntoisia ikään nähden ja meillä on hyvä olla yleensä yhdessä. Mutta 11v sitten mies arvosteli minua kaikesta josta loukkaannuin verisesti ja se tunne jatkuu pahana mielenä päivittäin. Mies ei keskustele kunnolla asiasta. Pyytänyt kyllä anteeksi ja syyttää että oli paha olo vanhenemisesta ja vaikea tilanne silloin.
Pärjäisin kyllä yksin mutta on enemmän hyvää.
Pitäisikö käydä puhumassa ammattikorvalle asiasta?
Enpä tiedä. Meillä 15 vuotta vähemmän ikää, ja varioiden sama tilanne. Tässä me elämme, ja tulemme juttuunkin - olen jopa jollakin tasolla antanut anteeksi. Mutta luottamuksen ja rakkauden se tappoi. Ollakseni rehellinen; jos hän nyt kuolisi, olisi menetys samanlainen kuin jonkun tuttavan kuolema - minä en siitä millään tasolla leviäisi. Häne
Lässytystä ei tarvita, kun purkaa mieltään. Pariterapiaan voi mennä yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme ylii 70v pari. Hyväkuntoisia ikään nähden ja meillä on hyvä olla yleensä yhdessä. Mutta 11v sitten mies arvosteli minua kaikesta josta loukkaannuin verisesti ja se tunne jatkuu pahana mielenä päivittäin. Mies ei keskustele kunnolla asiasta. Pyytänyt kyllä anteeksi ja syyttää että oli paha olo vanhenemisesta ja vaikea tilanne silloin.
Pärjäisin kyllä yksin mutta on enemmän hyvää.
Pitäisikö käydä puhumassa ammattikorvalle asiasta?
Enpä tiedä. Meillä 15 vuotta vähemmän ikää, ja varioiden sama tilanne. Tässä me elämme, ja tulemme juttuunkin - olen jopa jollakin tasolla antanut anteeksi. Mutta luottamuksen ja rakkauden se tappoi. Ollakseni rehellinen; jos hän nyt kuolisi, olisi menetys samanlainen kuin jonkun tuttavan kuolema
Ei ole tarvetta *purkaa mieltä*. Tilanne on tämä - pysyvästi.
Muista että useimpiin kotivakuutuksiin kuuluu oikeusturvavakuutus, ota heti yhteyttä lakimieheen, konsultoi, kerro että aiot erota pitkästä suhteesta. Varmista ettet jää puille paljaille. Ymmärrän että tämä on vaikeaa. Mutta teet sen lapsiasi varten. Itse meinasin lähteä suhteesta varakkaamman puolison kanssa ottamatta mitään mukaani. Onneksi terapeuttini neuvoi: palkkaa juristi. Mikään muu ei olisi ketuttanut enempää kuin pitkän liiton, jossa olin tehnyt kaiken, palkaksi olisin saanut kämäisen vuokra-asunnon, ja sitten katselisin vierestä kun exä rilluttelee matkoilla ja sisustelee taloa uuden naisensa kanssa. Eniten suututtaisi se että eksä ei enää lapsista piittaa ja minulla ei olisi varaa heitä, nuoria opiskelijoita, millään tavoin avustaa rahallisesti.