Lue keskustelun säännöt.
Tuntuuko muista, että teissä on paljon haaskattua potentiaalia?
12.10.2025 |
Tarkoitan että jos mahdollisuudet/olosuhteet jne olisivat olleet erilaiset. Eli rahaa, resursseja, vanhempien tuki jne, harrastusmahdollisuus., jokin missä olisi ollut lahjoja, mutta ei kuitenkaan ollut ikinä mahdollisuutta tavoitella sitä. En tarkoita sellaisia mitä voi toden teolla tavoitella myöhemmälläkin iällä.
Uskon että minusta olisi voinut tulla taitoluistelija, jos siihen olisi ollut varaa ja olisi päässyt harrastamaan/harjoittelemaan. Tietty voin olla väärässäkin, mutta se oli jotakin mistä oikeasti pidin ja oli kiinnostusta. Olin(olen yhä) oikeasti todella hyvä luistelemaan.
Kommentit (28)
Tottakai. Eiköhän kaikista vähänkin lahjakkaista tunnu samalta.
Minun ikäluokassa suurin osa ei saanut maksettuja harrastuksia koskaan. Meillä saattoi olla kaikenlaista, mullakin mm. tennismaila ja yhtään tuntia tai matsia kentällä en ole koskaan saanut pelata :D
Vieraille tietysti kehuttiin 80-luvun tyyliin, että tytöllä sitä on tennismaila ja ratsastuskypärä. Alekorista ostetut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan Suomen koululaitos erittäin tasapäistävä ja lahjakkaita kohtaan latistava. Ainakin kasarilla ja ysärillä.
Ihmisen potentiaali saadaan pskottua helposti, kun hänelle opetetaan ainoastaan että istu hiljaa, äläkä kyseenalaista auktoriteetteja. Niele kaikki mukisematta ja nuole ylempiesi peffaa. Ole kuten muutkin, älä erotu hyvässä, tai olet ansainnut rangaistuksen.
Usein kuulee lässytystä, että täällä on kaikilla sama viiva mistä lähteä, ja se on ILMAINEN vtun koulu.
No, ei se ihan noin yksinkertaista ole. Eikä meidän tulisi puhua lapsuuden kotien rahallisista tilanteista, vaan ihan siitä mikä valtava ero voi olla sillä henkisellä ilmapiirillä mikä lasten kotona on.
Raivohullut mielenvikaiset vanhemmat saavat paljon sabotoitua lapsen kehittyviä aivoja, ei ole väliä mikä raivopään tilisaldo on.
Hyvä ja viisas opettaja voi auttaa lapsen kehitystä hyvinkin paljon, mutta typerä luonnevikainen opettaja saa kyllä nitistettyä oppimisen ilon ja elämän ilon myös.
Tervepäiset leikkikaverit ovat lapselle tärkeitä samastumisen kohteita ja tukipilareita. Häiriintynyt ja väkivaltainen luokkatoveri voi traumatisoida ja rikkoa pienen lapsen, ja traumasta voi tulla paha, jos ei ole ketään turvallista aikuista, joka olisi edes lapsen puolella.
Kun lapsen puolella ei ole kukaan, ja tämä oppii arvottomaksi ja menee rikki, tulee hänen aikuisuudessa vastaan samanlaisia arvottomia kokemuksia, koska sitä ei osaa edes haaveillakaan, että olisi oikeutettu mihinkään hyvään.
Heikommilla lahjakkuuksilla ja biologisilla potentiaaleilla voidaan ponnistaa vaikka kuinka korkealle, jos on saatu lahjaksi rakastava, kyvykäs ja viisaista kypsistä ihmisistä koostuva lapsuuden perhe.
Kukaan ei valitse perhettään, eikä biologista potentiaaliaan, ne on molemmat yhtälailla annettuja privilegioita tai vaikeuksia. On turha lähteä vertailemaan, kuka on paras ja hienoin ihminen, koska ei ne ole omaa ansiota milloinkaan millä avuilla ja korteilla saa pelata tämän pelin.
Jokainen astuu elämässä valmiiseen pelipöytään, jossa on jo jonkun aloittamat kortit tai pelit kesken.
Tietysti. Lähes koko potentiaalini on haaskattu. Lapsena ja nuorena ei ole helppo saada sellaista selkeyttä toimia oman potentiaalin hyödyntämiseksi. Usein, itseasiassa yleensä neuvotaan väärin. Annetaan neuvoja jotka ehkä toimii jollekin toiselle mutta ei sinulle. Vika ei ole pelkästään muissa vaan olen haaskuuteen itsekin osallistunut. Mutta niin kauan kun henki pihisee on jotain mahdollisuuksia.
Ei todellakaan. Olen pyrkinyt käyttämään kaikkea potentiaaliani, niin hyvin kuin osaan. Ei kukaan ulkopuolinen tule tarjoamaan mitään, itse se täytyy löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika outo ajatus, että suurin osa ihmisistä olisi saanut kaiken potentiaalinsa hyödynnettyä.
Multa puuttui tai puuttuu yhä kaikki kannustus elämästäni. Jospa olisin kotijoukoilta tai lähipiiriltä saanut jotain kannustusta ja tukea. Pesäpallon pelaaja, insinööri...
Kukaan tuttu ei tullut koskaan kattomaan meidän joukkueen pelejä, eikä niistä juteltu sitten kotona jälkeenkään päin. Kävin lukion, mutten tullut koskaan hakeneeksi kouluun johon halusin. Eihän musta siihenkään ole, vaikka jälkeenpäin tajusin, että jos luokkakaveri Tiina pääsi läpi, niin olisin päässyt mäkin..
Mä olen ollut lasteni tukena ja katsomoissa varmasti ärsyttävyyteen saakka. Ei jäisi heidän resurssit kodin osallitumisesta kiinni. Mä uskon heihin ja olen aivan järjettömän ylpeä mitä he ovat tehneet ja mitä heistä on tullut.
Olen istunut vanhempainilloissa, suunnitellut, soitellut ja toiminut jojona lasten takia. Tästä myös löytyi yksi puoli, mitä en ollut itsestäni koskaan edes tiennyt. Mä olen aivan järjettömän hyvä organisoimaan asioita. Siitä lähtikin uusi ura nousuun nelivitosena. Vähän saanut niitä piilotettuja puolia esiin.
Niin ja pelaan taas pesistä höntsäjoukkueessa. <3
N53
Koska narsistiset aivon mätäpaiseet estää.
Tuo ihmistyyppi on ainoa joka käyttää termiä "kovaa duunii" ja se on aina he itse jotka sitä kovaa duunia tekee, vaikka ainoastaan kuvaisivat persettään ja miettisivät päänsä puhki, kuinka editointiohjelma toimii.