Tuntuuko muista, että teissä on paljon haaskattua potentiaalia?
Tarkoitan että jos mahdollisuudet/olosuhteet jne olisivat olleet erilaiset. Eli rahaa, resursseja, vanhempien tuki jne, harrastusmahdollisuus., jokin missä olisi ollut lahjoja, mutta ei kuitenkaan ollut ikinä mahdollisuutta tavoitella sitä. En tarkoita sellaisia mitä voi toden teolla tavoitella myöhemmälläkin iällä.
Uskon että minusta olisi voinut tulla taitoluistelija, jos siihen olisi ollut varaa ja olisi päässyt harrastamaan/harjoittelemaan. Tietty voin olla väärässäkin, mutta se oli jotakin mistä oikeasti pidin ja oli kiinnostusta. Olin(olen yhä) oikeasti todella hyvä luistelemaan.
Kommentit (28)
Pärjäsin armeijan palikkatestissä kiitettävästi ja olen matemaattisesti lahjakas. Olisin varmaan diplari, jos olisin ollut ahkerampi ja kunnianhimoisempi nuorena. Vaan kun en ollut, minusta tuli Turo Teknikko.
Todellakin. Uskon että jos ADHD olisi ollut hoidossa, olisin menestyny akateemisesti todella hyvin. Ilman fyysisiä sairauksia, vaikka ADHD ei olisi ollut hoidossa, olisin luultavasti vaan hankkinut fyysisen työn ja tehnyt omia projekteja vapaalla. Nyt ei ole oikein mikään onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, kaikki kuollaan kuitenkin.
T. M55
Jos noin ajattelisi, miksi nousisi edes sängystä. On normaalia pohtia asioita.
Olen melkein koko elämäni alisuorittanut. Lapsena asiat tuli kai vähän liian helposti, enkä koskaan oppinut tekemään töitä minkään asian eteen. Menen aina sieltä, missä aita on matala tai missä ei tarvitse rehkiä. Älykkyyden puolesta olisin voinut yltää vaikka mihin, mutta kyllästyn nopeasti, enkä viitsi ponnistella.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, kaikki kuollaan kuitenkin.
T. M55
No juu, tästä samaa mieltä. Lopputulema kaikilla sama. Ehkä joskus 20 vuotta sitten mietti tuollaisia, sen jälkeen kaikki tuollainen menetti merkityksensä. Turhuutta.
N52
Sä voit olla taitoluistelija jos haluat. Ei se vaadi sitä että sun pitäisi kisata sm-tasolla.
Kehitä taidot riittävälle tasolle (palkkaa valmentaja jos voit) ja rakenna show. Opettele tuottamaan esityksiä tai hanki tuottaja. Someen kuvia ja videoita sussa upeissa asuissa tekemässä kuvioita.
Jos olet 55v ylipainoinen ja yksikätinen pälvikaljuinen menopaussiamma niin entistä parempi. Saat helpommin näkyvyyttä.
Tein about näin omalla kohdalla (eri alalla) ja parin vuoden kovan duunin jälkeen sinäkin olet saattanut olla mun yleisössä. Elätän itseni mun unelmalla jota aloin tavoitella vasta lähemmäs 40v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, kaikki kuollaan kuitenkin.
T. M55
Jos noin ajattelisi, miksi nousisi edes sängystä. On normaalia pohtia asioita.
No siksi en tällä hetkellä nousekaan, olen diagnosoitu vakavasti masentuneeksi.
T. M55
Peleissä tätä kutsutaan min-maksaamiseksi. Jossain Mr. Robotissa oli hahmo, joka eli täydellistä elämää, jokainen minuutti oli budjetoitu tarkkaan aikatauluun. Jos ei halua elää sellaisessa aikataulun orjuudessa, niin ei ole mitään mahdollisuutta saavuttaa täyttä potentiaaliaan.
Vierailija kirjoitti:
Sä voit olla taitoluistelija jos haluat. Ei se vaadi sitä että sun pitäisi kisata sm-tasolla.
Kehitä taidot riittävälle tasolle (palkkaa valmentaja jos voit) ja rakenna show. Opettele tuottamaan esityksiä tai hanki tuottaja. Someen kuvia ja videoita sussa upeissa asuissa tekemässä kuvioita.
Jos olet 55v ylipainoinen ja yksikätinen pälvikaljuinen menopaussiamma niin entistä parempi. Saat helpommin näkyvyyttä.
Tein about näin omalla kohdalla (eri alalla) ja parin vuoden kovan duunin jälkeen sinäkin olet saattanut olla mun yleisössä. Elätän itseni mun unelmalla jota aloin tavoitella vasta lähemmäs 40v
Inspiroivaa, mutta ihmettelen tuota 55v ikäisten ylipainoisten haukkumista. En ole kumpaakaan, mutta miksi haukkua sellaisia jotka ovat? Miksi et voi vain kirjoittaa inspiroivaa viestiä ilman kenenkään haukkumista? :D
Olin nuorena tosi hyvä kirjoittamaan tarinoita, mutta sitten sairastuin krooniseen psykoosiin.
No, on on, hyvänen aika sentään. AP, sinähän luet minua kuin avointa kirjaa. 🤗
Sinkkuna (miehenä) kun luen tätä palstaa, niin vaikka miten muistutan itseäni siitä, että palstan tyyliin kuukuu tosinaan kärjsitää ja yksinekrtaitaa ja luen vain yhden satunnaisia välähdyksiä ja kuvauksia parisuhde elosta,, niin silti minusta välillä tuntuu pahalta lukea, että millaisten kumppaneiden kanssa ihmiset ovat valmiita jatkamaan elämänsä. Samalla kun yritän välttää itsesäälin ja syytösten tulvan, jonka keskellä kyselen itseltäni, että miksi juuri oma kohtaloni on sitten ollut ikisinkun osa.
Miksi naiset eivät näe ja huomaa sitä potentiaalia,joka minussa olisi elämään heidän rinnallaan. Mutta näin sanoessani sorrun itsekin yksinkertaistuksiin kun vaikea sitä on uskoa, että kovinkaan moni on tietosiesti halunnut asettua saati aina jatkaakaan loukkaavassa ja momnin tavoin raskaalta ja ikävältä vaikuttavasssa suhteessa. Sitä on vain minun helppoa hämmsätellä ja kummastella kun en kaikkea tiedä tai tunne, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, että kirjoittaja on ajatunut siihen pisteeseen, jossa hän ahdingossaab on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, kaikki kuollaan kuitenkin.
T. M55
Jos noin ajattelisi, miksi nousisi edes sängystä. On normaalia pohtia asioita.
No siksi en tällä hetkellä nousekaan, olen diagnosoitu vakavasti masentuneeksi.
T. M55
:( Toivon kuitenkin että pääsisit vielä ylös sieltä jonakin päivänä, ja että elämääsi löytyisi jotain iloa vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä voit olla taitoluistelija jos haluat. Ei se vaadi sitä että sun pitäisi kisata sm-tasolla.
Kehitä taidot riittävälle tasolle (palkkaa valmentaja jos voit) ja rakenna show. Opettele tuottamaan esityksiä tai hanki tuottaja. Someen kuvia ja videoita sussa upeissa asuissa tekemässä kuvioita.
Jos olet 55v ylipainoinen ja yksikätinen pälvikaljuinen menopaussiamma niin entistä parempi. Saat helpommin näkyvyyttä.
Tein about näin omalla kohdalla (eri alalla) ja parin vuoden kovan duunin jälkeen sinäkin olet saattanut olla mun yleisössä. Elätän itseni mun unelmalla jota aloin tavoitella vasta lähemmäs 40v
Inspiroivaa, mutta ihmettelen tuota 55v ikäisten ylipainoisten haukkumista. En ole kumpaakaan, mutta miksi haukkua sellaisia jotka ovat? Miksi et voi vain kirjoittaa inspiroivaa viestiä ilman kenenkään haukkumista? :D
Se on monen selitys. En voi tehdä koska en ole 20v timmi nuori kaunotar. Kyllä voit.
Jännä että otit haukkumisena, vaikka en ihan tarkalleen ottaen sanonut mitään muuta kuin että jos olet tällainen niin se on parempi, koska saat helpommin näkyvyyttä.
Olen diplomi-insinööri ja erikoislääkäri mutta potentiaalini on mennyt hukkaan kun olisin halunnut hävittäjälentäjäksi. Näyttää siltä että kaikkea haluamaansa ei voi saada.
Olin lapsena mielikuvituksekas ja mielessäni pyöri aina tarinoita. Ala-asteen openikin veikkasi, että minusta tulisi vielä kirjailija. Teini-iässä iski kuitenkin itsekritiikki ja lopetin kirjoittamisen. Sitten myöhemmin halusin vain turvallisen ammatin. Päädyin hyvin mielikuvituksettomaan, stressaavaan työhön ja kaikki luovuus kuihtui pois. Tuntuu mahdottomalta enää tavoittaa sitä puolta itsestäni.
"Se on monen selitys. En voi tehdä koska en ole 20v timmi nuori kaunotar. Kyllä voit.
Jännä että otit haukkumisena, vaikka en ihan tarkalleen ottaen sanonut mitään muuta kuin että jos olet tällainen niin se on parempi, koska saat helpommin näkyvyyttä."
No silti olisit voinut sanoa että noin, sen sijaan että käytät termejä "pälvikaljuinen,ylipainoinen menopaussimamma jne"
En minä usko että en voisi noin tehdä, mutta fakta on että minulla oli SILLOIN kiinnostusta, ja olisin halunnut tulla ammattimaiseksi. Jos haluaa olla ammattitason luistelija, olisi pitänyt aloittaa jo lapsena se harrastus. 40v merkittävän voiton saanut oli aloittanut sen luistelun 5-vuotiaana.. Ymmärrän että voisin ihan hyvin laittaa someen videoita, toki. Mutta se ei ole se mitä ajoin takaa tällä aloituksella. :D
Ja tietysti olen luistellut aikuisena, toisinaan.
Olen lahjakkuusprofiililtani kaikilla mitatuilla osa-alueilla keskimääräistä lahjakkaampi, ja mittaamatta jätetyillä varmasti myös. Esim. musiikilliset ja liikunnalliset kyvyt eivät sisältyneet psykologin tutkimuksiin.
Biologiani pohjalta olisin voinut olla vaikka mitä, mutta koin valtavaa stressiä jo vauvasta saakka. Minut rikottiin henkisesti ja psyykkisesti. Rääkättiin ja kasvuni häiriintyi koti- ja koulukiusaamisen vuoksi.
Sain massiivisen arvottomuuden tunteen matkaevääkseni aikuisuuteen. Minusta tuli itsemurhaa hautova kynnysmatto, joka antaa jokaisen kusta päälleen.
En ole koskaan haaveillut tai unelmoinut mistään, koska en ole minkään hyvän arvoinen ikinä.
Mitä väliä, kaikki kuollaan kuitenkin.
T. M55