Lue keskustelun säännöt.
Eikö vanhempia oikeasti enää kiinnosta mitä 15-v puuhaa
12.10.2025 |
Minulla on 15-v tytär ja murrosikä on päällä. On ollut alkoholikokeilut, vapet, näpistys jne. Kun otan yhteyttä kavereiden vanhempiin, en voi käsittää miten vähän vanhempia kiinnostaa. Eivät huomaa, että lapsi on juonut, uskovat kaiken mitä teini sanoo (oli lähipuistossa hengailemassa kun oikeasti ollut esim kampissa jne). Turhauttaa. Kun kysyn mikä teillä on kotiintuloaika niin usein sanotaan, että ei ole mitään tarkkaa. Esim eilen soitin yhdelle vanhemmalle 22.15 kun tyttäreni kotiintuloaika oli klo 22 ja akku oli loppunut (sijainti kamppi klo21). Tämä vanhempi sanoi, että heillä ei ole kotiintuloaikaa, että oli juuri laittanut tyttärelleen viestiä. Sitten tämä vanhempi ilmoitti minulle klo 22.30 että tytöillä oli loppunut akku ja olivat olleet lähikaupassa.. joopa joo.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kaverisuhteiden perään kannattaa katsoa vähän jo ennen teini-ikää. Ja pitää huoli, että on järkevä harrastus, jossa on järkeviä kavereita. Toki nämä voi muuttua, kun menee yläkouluun, mutta jos on juurruttanut fiksut kaverisuhteet jo ennen sitä, ei niin helposti päädy huonoon seuraan.
Itse vaivihkaa eliminoin lapsen kavereista jo alakouluikäisenä ne, joilla ei tuntunut olevan mitään rajoja kotona ja meno oli ihan päätöntä pissistouhua jo 9-vuotiaana. Nyt yläkoulussa näillä kolmella tytöllä on vauhti vaan kiihtynyt. Vaihtuvia vanhempia ei-kantis poikaystäviä, alkoholi- ja vapekokeiluja, jatkuvaa keskustassa heilumista jne. Sellaista typerää kovispissis-sekoilua.
Onneksi oma tyttö keskittyy kouluun ja urheiluun.
Tärkein asia on varmistaa että lapsella on isä ettei tule daddy issue.
No sekin, mutta myös varmistaa, että koti ja harrastukset on houkuttelevampi vaihtoehto kuin joku hemmetin Kamppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkan. Meillä kotiintuloajat, tiedän kaverit, sijainti päällä. En halua minään vankina teiniäni pitää ja uskon että on normaalia olla kiinnostunut kodin ulkopuolisista asioista ja reviirin laajentamisesta. Itseäni streessaa kun harva vanhempi on edes kiinnostunut missä lapsi menee ja mitä tekee. Ihan hyviä normaaleja perheitä, koulu sujuu jne. Mielestäni murrosiässä vanhempien olisi hyvä olla yhteistyössä niin että nuorilla olisi edes kutakuinkin realiteetit kotoa!! Mitä ihmettä että 15-v ei ole kotiintuloaikaa, juo ja hilluu jossain keskustassa ja vanhemmat valehtelee itselleen, että kaikki ok! Murrosikä on kehityksen kannalta erittäin haavoittuvaa aikaa ja silloin oppii suht pysyvät tavat kohdata vastoinkäymisiä jne. Mitä se tekee, että valehtelee, ei ole rajoja. En oikeesti ymmärrä miten vanhempia ei kiinnosta pysyä tietoisena oman lapsensa elämästä. Ei voi olla niin pää pensaassa ettei ymmärrä minkälaisessa maailmassa eletään. Argh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kaverisuhteiden perään kannattaa katsoa vähän jo ennen teini-ikää. Ja pitää huoli, että on järkevä harrastus, jossa on järkeviä kavereita. Toki nämä voi muuttua, kun menee yläkouluun, mutta jos on juurruttanut fiksut kaverisuhteet jo ennen sitä, ei niin helposti päädy huonoon seuraan.
Itse vaivihkaa eliminoin lapsen kavereista jo alakouluikäisenä ne, joilla ei tuntunut olevan mitään rajoja kotona ja meno oli ihan päätöntä pissistouhua jo 9-vuotiaana. Nyt yläkoulussa näillä kolmella tytöllä on vauhti vaan kiihtynyt. Vaihtuvia vanhempia ei-kantis poikaystäviä, alkoholi- ja vapekokeiluja, jatkuvaa keskustassa heilumista jne. Sellaista typerää kovispissis-sekoilua.
Onneksi oma tyttö keskittyy kouluun ja urheiluun.
Meillä yläkouluun tuli vain yksi tuttu samalle luokalle, kun yläkoulu on niin paljon suurempi kuin alakoulu oli. Ei siinä pysty sitten enää katsomaan kenen kanssa lapsi siellä ystävystyy. Toivoo vain, että lapsi ei jää yksin, mikä on psyykeelle paljon haitallisempaa kuin ne huonojenkaan perheiden kaverit.
Tavallaan joo, mutta jos pitää huolen, että lapsella on niitä kavereita myös esim. harrastuksessa, niin ei ne koulussa olevat huonojen perheiden lapset saa niin isoa osaa teinin elämästä eikä ole mikään pakko antaa olla näiden kanssa vapaa-ajalla.
Kyllä minä ainakin tekisin selväksi että jos sitä alkoholia on välttämötöntä juoda alle 18v niin vain kaljaa ja lonkeroa.
Viinaa voi juoda sitten aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkan. Meillä kotiintuloajat, tiedän kaverit, sijainti päällä. En halua minään vankina teiniäni pitää ja uskon että on normaalia olla kiinnostunut kodin ulkopuolisista asioista ja reviirin laajentamisesta. Itseäni streessaa kun harva vanhempi on edes kiinnostunut missä lapsi menee ja mitä tekee. Ihan hyviä normaaleja perheitä, koulu sujuu jne. Mielestäni murrosiässä vanhempien olisi hyvä olla yhteistyössä niin että nuorilla olisi edes kutakuinkin realiteetit kotoa!! Mitä ihmettä että 15-v ei ole kotiintuloaikaa, juo ja hilluu jossain keskustassa ja vanhemmat valehtelee itselleen, että kaikki ok! Murrosikä on kehityksen kannalta erittäin haavoittuvaa aikaa ja silloin oppii suht pysyvät tavat kohdata vastoinkäymisiä jne. Mitä se tekee, että valehtelee, ei ole rajoja. En oikeesti ymmärrä miten vanhempia ei kiinnosta pysyä tietoisena oman lapsensa elämästä. Ei voi olla niin pää pensaassa ettei ymmärrä minkälaisessa maailmassa eletään. A
Oma ajatukseni tuosta ettei ole kotiintuloaikoja on ensimmäisenä se, että lapsi tulee järkevään aikaan kotiin ilmankin mitään tarkkaan sovittua aikaa. Mutta toisaalta, jos on vielä 22.30 kaupungilla, niin se ei ole enää ihan järkevä aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väestötutkimuksissa on havaittu, että isättömyydestä kärsivillä nuorilla voi olla korkeampi riski alkoholin, marihuanan ja muiden päihteiden käytössä. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa 813 nuoren joukossa havaittiin isän kotona asumattomuuden korreloivan suurempaan alkoholin- ja marihuanan käyttöön sekä seksuaaliseen aktiivisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kaverisuhteiden perään kannattaa katsoa vähän jo ennen teini-ikää. Ja pitää huoli, että on järkevä harrastus, jossa on järkeviä kavereita. Toki nämä voi muuttua, kun menee yläkouluun, mutta jos on juurruttanut fiksut kaverisuhteet jo ennen sitä, ei niin helposti päädy huonoon seuraan.
Itse vaivihkaa eliminoin lapsen kavereista jo alakouluikäisenä ne, joilla ei tuntunut olevan mitään rajoja kotona ja meno oli ihan päätöntä pissistouhua jo 9-vuotiaana. Nyt yläkoulussa näillä kolmella tytöllä on vauhti vaan kiihtynyt. Vaihtuvia vanhempia ei-kantis poikaystäviä, alkoholi- ja vapekokeiluja, jatkuvaa keskustassa heilumista jne. Sellaista typerää kovispissis-sekoilua.
Onneksi oma tyttö keskittyy kouluun ja urheiluun.
Meillä yläkouluun tuli vain yksi tuttu samalle luokalle, kun yläkoulu on ni
Tavallaan joo, mutta jos pitää huolen, että lapsella on niitä kavereita myös esim. harrastuksessa, niin ei ne koulussa olevat huonojen perheiden lapset saa niin isoa osaa teinin elämästä eikä ole mikään pakko antaa olla näiden kanssa vapaa-ajalla.
Niin, meillä lapset ei oikein koskaan löytäneet harrastuksia johon olisivat tykästyneet. Harrastukset vaihtui melkein vuosittain, kunnes ne muuttui yksilölajeiksi; kalastaminen, kuntosali, kiipeily,,, Mitään omaa harrastusporukkaa ei kummallekkaan lapselle koskaan muodostunut, vaikka luoja tietää, että yritettiin löytää jotain sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin tekisin selväksi että jos sitä alkoholia on välttämötöntä juoda alle 18v niin vain kaljaa ja lonkeroa.
Viinaa voi juoda sitten aikuisena.
Sama alkoholi siinä kaljassa ja lonkerossakin on. Sano nyt vielä että ostat niitä lapsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Väestötutkimuksissa on havaittu, että isättömyydestä kärsivillä nuorilla voi olla korkeampi riski alkoholin, marihuanan ja muiden päihteiden käytössä. Esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa 813 nuoren joukossa havaittiin isän kotona asumattomuuden korreloivan suurempaan alkoholin- ja marihuanan käyttöön sekä seksuaaliseen aktiivisuuteen.
Varmaan johtuu geeneistä, kun se isäkin on yleensä pistetty mäkeen sen alkoholinkäytön takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostaisin lapselle kunnollisen varavirran noin alkuun ja sanoisin, että puhelimessa täytyy olla akkua, kun ei ole kotona. Ei edes tilaisuutta antaa mitään tekosyitä, että akku on loppu. Jos akku loppuu, pitää tulla kotiin tai ei saa lennä minnekään vaikka viikkoon. Kyllä tuollaisesta pitää jotkut seuraukset olla.
Toisekseen yrittäisin löytää keskusteluyhteyden. Miksi kokee, että pitää kokeilla vapea ja alkoholia, miten kaverisuhteissa menee, mitä muuten kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kaverisuhteiden perään kannattaa katsoa vähän jo ennen teini-ikää. Ja pitää huoli, että on järkevä harrastus, jossa on järkeviä kavereita. Toki nämä voi muuttua, kun menee yläkouluun, mutta jos on juurruttanut fiksut kaverisuhteet jo ennen sitä, ei niin helposti päädy huonoon seuraan.
Itse vaivihkaa eliminoin lapsen kavereista jo alakouluikäisenä ne, joilla ei tuntunut olevan mitään rajoja kotona ja meno oli ihan päätöntä pissistouhua jo 9-vuotiaana. Nyt yläkoulussa näillä kolmella tytöllä on vauhti vaan kiihtynyt. Vaihtuvia vanhempia ei-kantis poikaystäviä, alkoholi- ja vapekokeiluja, jatkuvaa keskustassa heilumista jne. Sellaista typerää kovispissis-sekoilua.
Onneksi oma tyttö keskittyy kouluun ja urheiluun.
Tärkein asia on varmistaa että lapsella on isä ettei tule daddy issue.
Tuskinpa sillä on merkitystä jos saa rakkautta ja huomiota kotona sekä sopivasti rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin tekisin selväksi että jos sitä alkoholia on välttämötöntä juoda alle 18v niin vain kaljaa ja lonkeroa.
Viinaa voi juoda sitten aikuisena.
Sama alkoholi siinä kaljassa ja lonkerossakin on. Sano nyt vielä että ostat niitä lapsellesi.
Minä en ymmärrä miksi minun kommentti ilmoitettiin. Ei siinä ollut minun mielestä mitään pahaa.
Ja edelleenkin olen lapseton. Etkö sisäistä äidin ja tädin eroa?
Minä nyt vaan satun olemaan vähän rennompi täti ja sisaren lapsille enemmänkin kaveri kuin täti.
Pystyn samaistumaan tähän teinien mielenmaisemaan tästä syystä hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä tosiasia ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on, että yläkouluun siirryttäessä samaan kouluun ei välttämättä tule niitä itselle läheisiä fiksuja kavereita, saati luokalle. Meillä ainakin yläkouluun siirryttäessä se kaveriporukka, jota oltiin vanhempialoitteisesti pidetty yllä, hajaantui. Tilastojen mukaan tuohon samaan osuu usein valitettavasti myös joukkueurheilussa lopettaminen. Meillä nämä molemmat realisoituivat toisen nuoren kohdalla. Toinen sen sijaan oli niin hyvä ja kilpailullinen, ettei harrastustoiminta päättynyt. Hänenkin kohdallaan koulukaverit menivät lähes täysin uusiksi, kun moni lähti painotettuun kouluun omien valintojen mukaan.
Moneen asiaan voi teinin vanhempana vaikuttaa, mutta tosi moneen asiaan ei lopulta voi. Ja vaikka se nuori viettäisi iltansa kotona, niin älypuhelimet voi sisältää kaikkea sellaista toimintaa, mistä me ei tiedetä mitään. Niittenhän kautta ne päihteet nykyään tilataan kotiinkuljetuksella, ei tartte lähteä edes Kamppiin.
Välittävän vanhemman tarttee silti ihan jokainen nuori. Ja teineille ja vanhemmille oma neuvolasysteemi.
Vierailija kirjoitti:
Minä nyt vaan satun olemaan vähän rennompi täti ja sisaren lapsille enemmänkin kaveri kuin täti.
Pystyn samaistumaan tähän teinien mielenmaisemaan tästä syystä hyvin.
Ei meidän vanhempienkaan ole mitenkään vaikea siihen samaistua, omakin nuoruus ihan hyvin muistissa. Se vaan kun sen tietää, ettei sillä mielenmaisemalla aina tehdä ihan hyviä ja järkeviä päätöksiä, vaikka ne siinä vaiheessa ehkä perustelluilta tuntuukin.
Jos oma lapseni olisi sellainen kuin itse olin teininä, en todellakaan antaisi sitä kaikkea vapautta, mikä itselläni oli, koska nyt jälkeen päin näen, että elämä olisi voinut kokonaisuudessaan mennä paljon helpommin jos minua olisi ohjattu ja valvottu enemmän nuorena. Mutta koska minulla oli vapauksia tehdä ihan mitä vaan, joudun nyt nelikymppisenä taistelemaan elämässä huonojen valintojeni vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tosiasia ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on, että yläkouluun siirryttäessä samaan kouluun ei välttämättä tule niitä itselle läheisiä fiksuja kavereita, saati luokalle. Meillä ainakin yläkouluun siirryttäessä se kaveriporukka, jota oltiin vanhempialoitteisesti pidetty yllä, hajaantui. Tilastojen mukaan tuohon samaan osuu usein valitettavasti myös joukkueurheilussa lopettaminen. Meillä nämä molemmat realisoituivat toisen nuoren kohdalla. Toinen sen sijaan oli niin hyvä ja kilpailullinen, ettei harrastustoiminta päättynyt. Hänenkin kohdallaan koulukaverit menivät lähes täysin uusiksi, kun moni lähti painotettuun kouluun omien valintojen mukaan.
Moneen asiaan voi teinin vanhempana vaikuttaa, mutta tosi moneen asiaan ei lopulta voi. Ja vaikka se nuori viettäisi iltansa kotona, niin älypuhelimet voi sisältää kaikkea sellaista toimintaa, mistä me ei tiedetä mitään. Niittenhän kautta ne päihteet nykyään tilataan kotiinkuljet
Niinpä. Siksi onkin tärkeää pk-seudulla saada lapsi SYK:n eliittikouluun, jossa opiskellaan samojen ihmisten kanssa luokat 3-9. Pääsykoe karsii kognitiivisesti vähemmän kyvykkään aineksen pois ja luokkakaverit ovat lähes poikkeuksetta parempien perheiden lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin tekisin selväksi että jos sitä alkoholia on välttämötöntä juoda alle 18v niin vain kaljaa ja lonkeroa.
Viinaa voi juoda sitten aikuisena.
Kalja ja lonkerokin on viinaa.
Nämä on kyllä vaikeita asioita. Kaveripiirillä on valtavan iso vaikutus. Joku sanoi eliminoineensa lapsen elämästä kaikki huonot kaverit. No itse en ole hennonut koska itselläni on kokemusta yksinäisyydestä lapsena ja nuorena ja se oli todella raskasta sekin.
Omalla pojalla on sellainen kaveripiiri että siellä on kaikkea mahdollista. On alkoholia, vapea, huumeitakin, kännissä ajamista, alkoholimyrkytyksiä, tappeluita, puukkojen kanssa uhkailua yms. Poikani kertoo näistä avoimesti, mikä on mielestäni hyvä juttu, koska voidaan sitten aina keskustella siitä miten missäkin tilanteessa olisi hyvä toimia. Poikani on soittanut kaverilleen ambulanssin kun tämä oli juonut itsensä tajuttomaan tilaan. On soittanut kaverin vanhemmat hakemaan lapsensa pois kaupungilta kun tämä on juonut itsensä jalattomaan tilaan. On estänyt kavereiden ajamisen humalassa jos on ollut paikalla. Me pidetään pojalla tiukat kotiintuloajat ja hän tietää että häntä tullaan hakemaan jos hän ei tule kotiin silloin kun on sovittu. Aina on tullut, ja aina selvinpäin.
Olen tehnyt jotain lastensuojeluilmoituksia mutta ei niistä tunnu mitään seuraavan. Poikani mukaan yhdestä kaverista on tehty ainakin 10. Aina kai siitä jotain seuraa mutta ihan ennallaan kaikki aina jatkuu kuitenkin ja kotona asuu edelleen. Puhutaan 16-17-vuotiaista.
Jotkut vanhemmat vain suoltavat maailmaan lapsia, eivät he koe olevansa vastuussa edes teini-ikää aiempina vaiheina. Pakonomainen, sairaudentunnoton lisääntyminen vailla oikeaa vastuunkantoa. On perhe mutta ei kuitenkaan oikeasti perhe. Sen huomaa kaikesta, lämmön puutteesta, kaikesta. Mutta etenkin siitä, että lapsista helposti kasvaa pahiksia ja kiusaajia, julmureita, koska ne tärkeät ihmisyyden osaset puuttuvat heistä. Ero hyvään perheeseen on selkeä!
Ei näitä lasukaan aina ajoissa tavoita, jos osaavat pitää fasadia puhtoisena tiettyyn pisteeseen saakka. Sitten viat ovat jo syvällä.
Eräässä perheessä jo pienet haahuilevat miten haluavat, välillä jopa yötä myöten ulkona. Ei turvallista rytmiä, ei riittävää hoivaa ja kasvatusta, niitä supertärkeitä ihmisyyden rajoja. Nämä kiinnittävät epänormaalilla tavalla huomiota jopa ulkopuolisiin vieraisiin ihmisiin. Se on surullisen selkeä, hälyttävä merkki turvattomuudesta, toistuvista laiminlyönneistä, eli kodin vakavista ongelmista. Kun kotona ei saa hoivaa, ei kasvatusta, ei yhdessäoloa, ei rajoja, kun ei ole järkeviä hyviä harrastuksia eikä kehittävää tekemistä.
Meillä yläkouluun tuli vain yksi tuttu samalle luokalle, kun yläkoulu on niin paljon suurempi kuin alakoulu oli. Ei siinä pysty sitten enää katsomaan kenen kanssa lapsi siellä ystävystyy. Toivoo vain, että lapsi ei jää yksin, mikä on psyykeelle paljon haitallisempaa kuin ne huonojenkaan perheiden kaverit.