Ihanaa kun on ydinperhe

Oletteko sijoittaneet tontillenne ydinaseita?

Siis sä väitit eräässä aloituksessasi, että pidät siitä että asiat sanotaan suoraan kuin Kalle Palander. Mutta eihän se tällaisten kohdalla ole ikinä niin, jos se kohdistuu niihin itseensä. Silloin se on ilkeilyä ja kiusaamista, mitä ne itsekin todellisuudessa tekevät sanomalla "suoraan"🤯🤯🤯🤯🤯 Tosi "aikuismaista" ja "tasapainoista".

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko jotain kaavaa eronneissa versus pitkät liitot? En siis tarkoita pitkällä liitolla mitään 10 vuotta vaan 20-30 mitä ei montaa varmaan ole kenenkään tuttavapiirissä. Niinsanottuna vanhana naisena näen selkeän kaavan; eronneet ovat merkkitietoisia, materiaa arvostavia ja kaipaavia tekorikkaita (ei siis oikeasti rikkaita mutta pyrkivät näyttämään siltä), ulkonäkö edellä ja myös naisilla sisustus tärkeää ja miehillä vastaavasti autot ja myös some usein näyttelee merkittävää osaa. Pitkäliittolaiset ovat keskituloisia käytännöllisyyteen keskittyviä, ei niinsanottua mersuväkeä vaikka itse sitä mieltä olenkin että Mersu on erittäin hyvä automerkki. Eivät mainosta onnellisuuttaan sen kummemmin vaan ottavat elämän elämänä vaan, suruineen ja iloineen. Ovat jotenkin meikittömämpiä elämännäkemykseltään vaikka jotain luksusta joskus jossain olisikin.

Tuo on kyllä täysin hatusta heitettyä soopaa. Tosin itse en ole koskaan ollut naimisissa eikä mulla ole lapsia. Tuntemani naimattomat ovat ihan tavallisia jalat maassa -tyyppejä. Omani sinkkuuteni selittävänä tekijänä toimii ainakin osittain kansainvälinen elämäntyyli. Matkustan työkseni ja vapaa-ajalla paljon. Lisäksi olen työno puolesta asunut paljon ulkomailla, ja suunnittelen tekeväni niin myös tulevaisuudessa. Vaaditaan aikamoista joustavuutta, että mun kanssa lähtee parisuhteeseen. En halua vaatia keneltäkään taipumista mun elämäntyyliin. Toisaalta en ole valmis luopumaan perijuuriaan myöten minulle sopivasta elämäntyylistä vain "päästäkseni" parisuhteeseen.

Kyllä säkin täällä olet pilkannut ihmisiä. Et vaan ikinä "muista", kuten et loputtomia jankutuksiasi ihan samoista asioista. Sitten uhriudut ja kinuat sääliä, vaikka muuta väitätkin. On siinä "hupia" kerrakseen.

Ap on satuileva trolli. On valehdellut mm. että hänellä olisi muka syöpä. Että miettikää, mitä muuta tuollainen voi höpistä. Ei terve ihminen tee tuollaista.

Perse

Vierailija kirjoitti:

Ap on satuileva trolli. On valehdellut mm. että hänellä olisi muka syöpä. Että miettikää, mitä muuta tuollainen voi höpistä. Ei terve ihminen tee tuollaista.

Terve ihminen ei tosiaan sepittele valheellisia tarinoita huomiota saadakseen.

Vierailija kirjoitti:

Apn aloitus osuu monella ihon alle. Mistä se kumpuaa? Häpeästä? Vai syyllisyydestä niillä jotka erosivat niin helposti?

Itse olin äärettömän ylpeä ydinperheestäni aikoinaan. Se ylpeys vaan oli jonkinlaista oiretta siitä, että tosiasiassa parisuhde oli kuollut jo ajat sitten, ja exälläni oli jo hyvän aikaa jatkunut salasuhde. 

Se epävarmuus omasta tilanteesta pisti mielessäni ylpeilemään sillä, että ainakin olen saanut pidettyä ydinperheeni kasassa. 

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko jotain kaavaa eronneissa versus pitkät liitot? En siis tarkoita pitkällä liitolla mitään 10 vuotta vaan 20-30 mitä ei montaa varmaan ole kenenkään tuttavapiirissä. Niinsanottuna vanhana naisena näen selkeän kaavan; eronneet ovat merkkitietoisia, materiaa arvostavia ja kaipaavia tekorikkaita (ei siis oikeasti rikkaita mutta pyrkivät näyttämään siltä), ulkonäkö edellä ja myös naisilla sisustus tärkeää ja miehillä vastaavasti autot ja myös some usein näyttelee merkittävää osaa. Pitkäliittolaiset ovat keskituloisia käytännöllisyyteen keskittyviä, ei niinsanottua mersuväkeä vaikka itse sitä mieltä olenkin että Mersu on erittäin hyvä automerkki. Eivät mainosta onnellisuuttaan sen kummemmin vaan ottavat elämän elämänä vaan, suruineen ja iloineen. Ovat jotenkin meikittömämpiä elämännäkemykseltään vaikka jotain luksusta joskus jossain olisikin.

Tunnistan!! 

Vierailija kirjoitti:

Ap rehvastelee, vaikka vain yhden lapsen kasvattanut.

Jep.

Meillä on kasvatettu uusperheessä 4 lasta. Kaikki täyspäisiä, kouluttautuneita, onnellisia ja 3/4 perheellisiäkin aikuisia jo.

Vanhemmistahan se on kiinni onko ydin - tai uusperheessä hyvä elää vai ei. Ei ydinperhe ole mikään takuu hyvinvoinnille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap rehvastelee, vaikka vain yhden lapsen kasvattanut.

Jep.

Meillä on kasvatettu uusperheessä 4 lasta. Kaikki täyspäisiä, kouluttautuneita, onnellisia ja 3/4 perheellisiäkin aikuisia jo.

Vanhemmistahan se on kiinni onko ydin - tai uusperheessä hyvä elää vai ei. Ei ydinperhe ole mikään takuu hyvinvoinnille!

Ei ole mutta myöskään muutaman vuoden välein vaihtuvat uusperhekuviot ovat sitä vielä vähemmän.

Me oltiin lapsen luokkakavereiden joukosta toinen paruskunta, joka ei ollut eronnut.  Mutta sitten kuolema hoiti eron kuitenkin. Joten ei kannata yrittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap rehvastelee, vaikka vain yhden lapsen kasvattanut.

Jep.

Meillä on kasvatettu uusperheessä 4 lasta. Kaikki täyspäisiä, kouluttautuneita, onnellisia ja 3/4 perheellisiäkin aikuisia jo.

Vanhemmistahan se on kiinni onko ydin - tai uusperheessä hyvä elää vai ei. Ei ydinperhe ole mikään takuu hyvinvoinnille!

Ei ole mutta myöskään muutaman vuoden välein vaihtuvat uusperhekuviot ovat sitä vielä vähemmän.

Ja eroperhe on yhtäkuin muutaman vuoden välein vaihtuva uusperhekuvio?

Omasta avioerostani on nelisen vuotta, enkä ole kenenkään kanssa yhteen muuttanut. Ainoa tuntemani uusperhe on ollut kasassa jo yli vuosikymmenen.

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko jotain kaavaa eronneissa versus pitkät liitot? En siis tarkoita pitkällä liitolla mitään 10 vuotta vaan 20-30 mitä ei montaa varmaan ole kenenkään tuttavapiirissä. Niinsanottuna vanhana naisena näen selkeän kaavan; eronneet ovat merkkitietoisia, materiaa arvostavia ja kaipaavia tekorikkaita (ei siis oikeasti rikkaita mutta pyrkivät näyttämään siltä), ulkonäkö edellä ja myös naisilla sisustus tärkeää ja miehillä vastaavasti autot ja myös some usein näyttelee merkittävää osaa. Pitkäliittolaiset ovat keskituloisia käytännöllisyyteen keskittyviä, ei niinsanottua mersuväkeä vaikka itse sitä mieltä olenkin että Mersu on erittäin hyvä automerkki. Eivät mainosta onnellisuuttaan sen kummemmin vaan ottavat elämän elämänä vaan, suruineen ja iloineen. Ovat jotenkin meikittömämpiä elämännäkemykseltään vaikka jotain luksusta joskus jossain olisikin.

Entäs kun minä olen molempia mutta en mitään tuosta mitä väitit? 

1. liittoni kesti 14v ja nykyinen on jatkunut jo 30v. 

En ole ikinä ollut ulkonäkökeskeinen vaikka työssäni on ollut paljon edustamista ja asiakkaitten kanssa olemista ympäri mailmaa. En osta ns merkkivaatteita tai -tuotteita ellei ne ole -70% alessa, muuten vaikka markettikuteissa häpeilemättä. En ole tekorikas enkä nousukas eikä materia kiinnosta, pl 2. koti ulkomailla. Perheen vuositulot 140ke. 

Mersua en voisi kuvitellakaan, yök!

Someen laitan päivityksen esim jostai huikeasta maisenasta tai vaikka auringonnoususta mutten ikinä omasta pärstästäni. Enkä edes tiedä peukuttaako joku mun julkaisuja vai ei. Ennemmin kuvaan itsetehtyjä herkkuruokia ruokaryhmään.

En diis ole ollut kuvaamasi kaltainen edes nuorena ja vielä vähemmän 3 lapsen yh:na kun olin muutaman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap rehvastelee, vaikka vain yhden lapsen kasvattanut.

Jep.

Meillä on kasvatettu uusperheessä 4 lasta. Kaikki täyspäisiä, kouluttautuneita, onnellisia ja 3/4 perheellisiäkin aikuisia jo.

Vanhemmistahan se on kiinni onko ydin - tai uusperheessä hyvä elää vai ei. Ei ydinperhe ole mikään takuu hyvinvoinnille!

Ei ole mutta myöskään muutaman vuoden välein vaihtuvat uusperhekuviot ovat sitä vielä vähemmän.

No jaa, tämä uusperhe on ainoani ja kestänyt 30v. Tuplasti sen minkä ydinperhe aikoinaan. Ja yhä olemme onnellisia

On ihanaa olla aisuri naiselle jolla on jo lapsia.

T: Aisuri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apn aloitus osuu monella ihon alle. Mistä se kumpuaa? Häpeästä? Vai syyllisyydestä niillä jotka erosivat niin helposti?

Itse olin äärettömän ylpeä ydinperheestäni aikoinaan. Se ylpeys vaan oli jonkinlaista oiretta siitä, että tosiasiassa parisuhde oli kuollut jo ajat sitten, ja exälläni oli jo hyvän aikaa jatkunut salasuhde. 

Se epävarmuus omasta tilanteesta pisti mielessäni ylpeilemään sillä, että ainakin olen saanut pidettyä ydinperheeni kasassa. 

Jollain meni todella pahasti ihon alle kun poistatti tuon kommentin johon vastasit. Häpeä ja syyllisyys pintautui jollakin mieleen?

Miksi erosta pitäisi kokea häpeää ja syyllisyyttä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apn aloitus osuu monella ihon alle. Mistä se kumpuaa? Häpeästä? Vai syyllisyydestä niillä jotka erosivat niin helposti?

Itse olin äärettömän ylpeä ydinperheestäni aikoinaan. Se ylpeys vaan oli jonkinlaista oiretta siitä, että tosiasiassa parisuhde oli kuollut jo ajat sitten, ja exälläni oli jo hyvän aikaa jatkunut salasuhde. 

Se epävarmuus omasta tilanteesta pisti mielessäni ylpeilemään sillä, että ainakin olen saanut pidettyä ydinperheeni kasassa. 

Jollain meni todella pahasti ihon alle kun poistatti tuon kommentin johon vastasit. Häpeä ja syyllisyys pintautui jollakin mieleen?

Miksi erosta pitäisi kokea häpeää ja syyllisyyttä? 

Riippuu teoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apn aloitus osuu monella ihon alle. Mistä se kumpuaa? Häpeästä? Vai syyllisyydestä niillä jotka erosivat niin helposti?

Itse olin äärettömän ylpeä ydinperheestäni aikoinaan. Se ylpeys vaan oli jonkinlaista oiretta siitä, että tosiasiassa parisuhde oli kuollut jo ajat sitten, ja exälläni oli jo hyvän aikaa jatkunut salasuhde. 

Se epävarmuus omasta tilanteesta pisti mielessäni ylpeilemään sillä, että ainakin olen saanut pidettyä ydinperheeni kasassa. 

Jollain meni todella pahasti ihon alle kun poistatti tuon kommentin johon vastasit. Häpeä ja syyllisyys pintautui jollakin mieleen?

Miksi erosta pitäisi kokea häpeää ja syyllisyyttä? 

Riippuu teoista

Mistä teoista?

Omia tekojaan voi selitellä toisiksi mutta pidemmän päälle niitä ei mielessään pysty pakenemaan.