Lue keskustelun säännöt.
Kun ystävät hylkäävät kriisissä
10.10.2025 |
Syöpädiagnoosi tuli ja samantien ystävät hylkäsivät. Olen kysellyt perään ja kertoivat minun olleen liian raskasta seuraa. Olen tietenkin halunnut puhua hoidoista, kuolemanpelosta ja muista aiheista, halunnut käsitellä näitä ystävien kanssa sen sijaan että olisin jäänyt yksin ajatusteni kanssa.
Tuntuu todella pahalta. Olen käymässä läpi kriisiä ja ne ystävät, joihin luotin, eivät halua olla tekemisissä enää. Ymmärrän että olen ollut raskasta seuraa ja heillä on varmasti omia ongelmia, lapset, työt, parisuhteet jne. Mutta olisin odottanut jotain tukea, sillä olisin itse valmis auttamaan raskaissa tilanteissa ja olen auttanutkin, mm. avioeron aikana hoitanut lapsia ja tarjonnut yösijaa.
Onneksi vähemmän tutut ihmiset ovat tarjonneet apua. Etäisempi työkaveri tarjosi keskusteluapua ja naapuri kaupassakäynti ja siivousapua. Terapiaan sain myös varattua ajan. En vain jaksaisi, käyn läpi raskasta elämänvaihetta ja samalla joudun kokemaan hylkäämisen tunnetta. Yritän mielessäni kuitenkin ajatella, että ystävillä on omat ongelmansa ja heille on liian raskasta tukea minua. Tämän viestinkin perusteella kuulostan raskaalta.
Kokemuksia?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa tilanteeseesi!
Ystäviä ei saa käyttää hyväksi. He olisivat varmasti tukeneet sinua kukin omalla tavallaan, siten kuin osaavat. Toiset kuskaamalla hoitoihin, toiset tuomalla ruokaa, kävelylle jne. Varmasti joukossa olisi myös voinut olla läheisriippuvainen ystävä, joka ei koe elävänsä ellei saa auttaa.
Pyydä anteeksi ystäviltäsi, jos olet mennyt rajan yli. Kyllä he varmasti ovat vielä ystäviäsi. Heidän ei vain kuulu kantaa taakkaasi täysin vaan olla sivustaseuraajina tukena! Tarvitset heitä!
SIis mitä helvettiä! Pitääkö syöpädiagnoosia pyytää anteeksi ystäviltä, kun he kuormittuvat pelkästä kuuntelemisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ole oikeita ystäviä nämä jotka hylkäsi. Ite oon ollu ystäväni tukena kun sai rintasyövän alle 50 v. Ja edelleen olen hänen ystäviään. Siinä ystävät punnitaan kun on vaikeeta.
Mistä te saatanan syäpäakat kaikki löydätte tänne av:lle???
Vierailija kirjoitti:
Joo, paitsi syövän sijaan minut r aiskattiin ja pahoinpideltiin. Ja sukulaiset asettuivat tekijän puolelle, koska kuviossa oli myös lapsi, ja tekijä esitti heille muuta kuin mitä oli. Kun yritin puolustaa itseäni, minua kohtaan vastaan hyökättiin huonosta käytöksestä. Lähes tapoin itseni tuolloin. Kaikki ihmissuhteet menivät uusiksi. Nämä hirviöt sen kun jatkoivat omia elämiään.
Eipä siinä. Veikkaanpa että löydät tältäkin palstalta enemmän ihmisiä, jotka ovat käsitelleet ja päässeet yli kuolemanpelosta ja syövästä, kuin kavereistasi. Muistat sitten vaan heittää heidät junan alle kun tulee heidän vuoronsa olla pulassa, etkä kohtele heitä paremmin kuin he sinua.
Nyyh 😢
Vierailija kirjoitti:
Mitään negatiivista ei nykyään kestetä. Kaiken on oltava positiivista hypetystä.
Kaunis oot 🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä suku. Syöpäsäätiö tms. Onneksi on apua muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään negatiivista ei nykyään kestetä. Kaiken on oltava positiivista hypetystä.
Kaunis oot 🥰
Jaksuhalit, palaillaan taas joskus hei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole oikeita ystäviä nämä jotka hylkäsi. Ite oon ollu ystäväni tukena kun sai rintasyövän alle 50 v. Ja edelleen olen hänen ystäviään. Siinä ystävät punnitaan kun on vaikeeta.
Tämä.
Koska se miten sinä toimit, on ainoa oikea tapa toimia.
Minä sain myös syöpädiagnoosin pari viikkoa sitten. Minulla on yksi hyvä ystävä joka on tukena, ja johon todellakin luotan. Muille en jotenkin halua edes kertoa. Tämä on pikkukaupunki ja varsinkin asuinalue jossa asun, on hyvin sisäänpäin lämpiävä, en halua että minua täällä säälitellään. En halua että kaikki tietävät, ainakaan tässä kohtaa kun tulevaisuus on itsellekin todella epäselvä.
Sain sairaalasta myös paljon esitteitä esim syöpäyhdityksen, josta voi saada tukihenkilön. Tai puhelimitse vertaistukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te saatanan syäpäakat kaikki löydätte tänne av:lle???
Halvin tapa yksinäisen naisen saada huomiota on keksiä nyyhkytarina. Syöpä ja raiszkaukset ja narsistimiew etenkin.
Vierailija kirjoitti:
Raskaalta tosiaan kuulostat.
Kunhan nyt karma ei vain sinua kouluttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa tilanteeseesi!
Ystäviä ei saa käyttää hyväksi. He olisivat varmasti tukeneet sinua kukin omalla tavallaan, siten kuin osaavat. Toiset kuskaamalla hoitoihin, toiset tuomalla ruokaa, kävelylle jne. Varmasti joukossa olisi myös voinut olla läheisriippuvainen ystävä, joka ei koe elävänsä ellei saa auttaa.
Pyydä anteeksi ystäviltäsi, jos olet mennyt rajan yli. Kyllä he varmasti ovat vielä ystäviäsi. Heidän ei vain kuulu kantaa taakkaasi täysin vaan olla sivustaseuraajina tukena! Tarvitset heitä!
SIis mitä helvettiä! Pitääkö syöpädiagnoosia pyytää anteeksi ystäviltä, kun he kuormittuvat pelkästä kuuntelemisesta?
Pitää tietty. Positive vibes only.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole oikeita ystäviä nämä jotka hylkäsi. Ite oon ollu ystäväni tukena kun sai rintasyövän alle 50 v. Ja edelleen olen hänen ystäviään. Siinä ystävät punnitaan kun on vaikeeta.
Olet ihana ihminen 💞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin kuulostat! Sairastuin itse vakavasti yli vuosi sitten ja minulla on ihana ystävä, joka ulkoilutti minua usein. Mutta emme puhuneet sairaudestani, itseasiassa en jaksanut juurikaan puhua mitään näillä kävelylenkeillä, koska olin niin poikki. Mutta kuuntelin mielelläni hänen juttujaan ja nautin ihanasta syyskesän säästä. En edes halunnut puhua sairaudestani, halusin hetken olla normaali. Sain mielestäni ihan tarpeeksi puhua lääkäreiden ja hoitajien kanssa, ystävien kanssa halusin puhua muusta.
En mäkään ole halunnut puhua sairaudestani, en edes kertonut kuin muutamille ihmisille asiasta. Jos joku kysyy niin tietysti kerron. Me ollaan erilaisia, mä tykkään olla rauhassa yksin ja "nuolla haavojani".
Sen kyllä sanon aplle, että kuolemanpelko on tosi raskas asia jaettavaksi muille kuin terapeutille/sielunhoidossa tms. Sä oot ehkä oikeasti taakoittanut liikaa ihmisiä. Ehkä sulla ei oo kovin hyvä sosiaalinen silmä, että näkisit kelle voi puhua ja kelle ei. Mä en ole mennyt edes mihinkään vertaistukiryhmään kun pelkään, että joku alkaisi vuodattaa pelkojaan mulle lisätaakaksi. Ihmiset alkaa helposti kertoa myös kaikista kumminkaimoistaan, joilla on syöpä, en halua kuulla, eikä mua kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole oikeita ystäviä nämä jotka hylkäsi. Ite oon ollu ystäväni tukena kun sai rintasyövän alle 50 v. Ja edelleen olen hänen ystäviään. Siinä ystävät punnitaan kun on vaikeeta.
Voi sinua ihminen, voisitpa tulla tuekseni🤗😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kuulostat! Sairastuin itse vakavasti yli vuosi sitten ja minulla on ihana ystävä, joka ulkoilutti minua usein. Mutta emme puhuneet sairaudestani, itseasiassa en jaksanut juurikaan puhua mitään näillä kävelylenkeillä, koska olin niin poikki. Mutta kuuntelin mielelläni hänen juttujaan ja nautin ihanasta syyskesän säästä. En edes halunnut puhua sairaudestani, halusin hetken olla normaali. Sain mielestäni ihan tarpeeksi puhua lääkäreiden ja hoitajien kanssa, ystävien kanssa halusin puhua muusta.
En mäkään ole halunnut puhua sairaudestani, en edes kertonut kuin muutamille ihmisille asiasta. Jos joku kysyy niin tietysti kerron. Me ollaan erilaisia, mä tykkään olla rauhassa yksin ja "nuolla haavojani".
Sen kyllä sanon aplle, että kuolemanpelko on tosi raskas asia jaettavaksi muille kuin terapeutille/sielunhoidossa tms. Sä oot ehkä oikeasti taakoittanut liikaa
On säälittävää pelätä kuolemaa. Just saying. Silloin joutaakin oppimaan jotakin elämästä. Toivon raskaita aikoja näille positive vibes only-tyypeille. Pitkää kärsimystä ja kitumista ennen kuolemaa. Myös läheisille vaikeita aikoja. Silloin kannattaa itsekseen miettiä miten käyttäytyi lähimmäistään kohtaan. Niin makaa kuin petaa. Paskaa Karmaa!
Vierailija kirjoitti:
Mistä te saatanan syäpäakat kaikki löydätte tänne av:lle???
Tiedätkö tilastot miten suunnaton määrä meitä on. Sinulle toivon että karma kouluttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea syöpäpotilaalle, ole hyvä.
https://syopapotilaat.fi/tukea/
https://kaikkisyovasta.fi/palvelut/vertaistuki-2/
Sinun pitää ymmärtää että ystäviesi elämässä on tosiaan paljon muutakin kuin vain sinun syöpäsi ja siitä kanssasi keskusteleminen.
Huonoja ystäviä tollaset ton jos vain heidät omat asiat on heille tärkeitä. Asian ei todella kuulu mennä niin että heidän ei tarvitsisi jaksaa sinua.
Kauhea edes lukea että joku oikeasti ajattelee näin itsekkäästi.
Vierailija kirjoitti:
Minun puolestani te saatte kaikki kuolla rinta- ja pillusyöpiin! 👍
Se joka toiselle kuoppaa kaivaa... Koskas olet itse käynyt viimeksi tarkistuttamassa eturauhasesi? ;-)
Hänellä on oikeuskin kuulostaa raskaalta. Vai miten kevyesti sinä käyttäydyt kun saat syöpädiagnoosin?