Lestadiolainen tai Jehova työkaverina, mitä kokemuksia, hyviä, huonoja tai hauskoja.

Jehovia on ollut työkavereita, en huomannut muuta eroa kuin eivät tupakoi tai kiroile. 

En tiennyt että työkaveri on jehova, ennen kuin yksi toinen kollega kertoi ettähän oli tullut vahingossa levittämään sanaa tämän oven taakse. Oli kuulemma ollut kiusallista molemmille, myös tapahtuman jälkeen. 

Lestadiolaisista et välttämättä edes tiedä heidän olevan lestadiolaisia, ellei sukunimi satu olemaan joku omalla alueella tyypillinen lestadiolaisnimi. Ja sittenkään et voi olla varma, onko hän lestadiolainen, entinen lestadiolainen tai ei lestadiolainen ollenkaan.

Eipä ole sattunut Jehovaa työkaveriksi vielä, sinänsä harmi, jumalallinen väliintulo olisi pelastanut monta munilleen mennyttä projektia.

Pari Jehovaa ollut työkavereina. Ihan OK, eivät mitenkään yrittäneet tuoda esiin uskoaan, eikä käännyttäneet ketään. Ainoa käytännön ero muihin oli se, että eivät ikinä osallistuneet mihinkään juhlintoihin, edes työkavereiden synttäreihin (ja lahjakeräyksiin), ei joulujuhliin yms. Mutta eihän se pakollista ole, hyvä että keskittyvät vain tekemään työnsä. Mutta onhan se sosiaalinen yhteisökin tärkeä. Riippuu tietysti myös työn luonteesta. 

On ollut useita ja erittäin miellyttäviä ihmisiä jokainen. 

Molemmista kokemusta. Jehova oli ihan muuten vaan perseestä. Mulle ihan ok, mutta nuorempia kyykytti ja ilkeili. Lestadiolainen puolestaan otti mut sen verran hampaisiinsa, että siihen täytyi jo pomon puuttua.

Minulla on ollut kahdessa eri työpaikassa Jehova työkaverina ja työn lomassa ei vakaumusta välttämättä huomannut, mutta muuten olivat jotenkin varautuneita  ja hiljaisia eivätkä osallistuneet esimerkiksi kahvipoytäkeskusteluihin.