Mikä saa ihmisen eroamaan kun on pienet lapset, uusi talo yms?
Ymmärrän että voi olla tosi rankkaa. Mutta eikö tuo ole juuri sellainen elämänvaihe että pitäisi puskea yhdessä vaikka läpi harmaan kiven? Ei varmasti ole helppoa ja kivaa aikaa, mutta ei se kestä ikuisesti. Ei sekään ole helppoa repiä lapsia siitä yhdessä rakennetusta kodista johonkin pieneen kämppään, ja siitä lähtee lapsen vuoroviikkoura käyntiin. En jaksa uskoa että kovin monilla tuossa vaiheessa paljastuu puolisosta jotain ylitsepääsemättömän kamalaa, kun ennen lapsia on voitu olla yhdessä jo vuosikausia.
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naiset kyllästyvät aina parisuhteeseen ja haluavat erota
Joo nainen voi kyllästyä parisuhteeseen, mutta pienten lastensa vuoksi harvat haluavat erota, jos mies ei ole pettäjä tai väkivaltainen.
Kyllä mulle riitti syyksi ihan kusipäisyys
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät kasva henkisesti ikinä.
Ei samanlaista arvopohjaa. Sillä on merkitystä.
Alkuhuuma ja alkuvuodetkin saattaa itsellään onnata. Kun vastoinkäymisiä tai koettavia aikoja tulee (työasiat, talous, sairautta, menetyksiä, mt) ja kaikille jotain tulee - silloin rakkautta tarvitaan. Myötä- ja vastoinkäymisissä. Lämpöö, lempee, anteeksipyyntöä, anteeksiantoa.
Tahdotko rakastaa? Ollaanko yhdessä?
Tämän päivän ongelma on, että naiset huutavat niin vimmaisesti tasa-arvon perään, että haluavat miesten tekevän tasan yhtä paljon kotitöitä kuin nainen.
Itselleni on aina ollut selvää ja täysin ok, että teen kaikki kotityöt ja kuskaan lapset päiväkotiin mennen tullen. Mies taas tekee työnsä ja kotityöt kodin ulkopuolella (piha- ja remppatyöt + autojen renkaiden vaihdot ja muut huoltohommat). Eikä kumpikaan sekaannu toisen tekemiseen.
Lisäksi olen sattunut menemään naimisiin fiksun aikuisen miehen kanssa. Molemmat tunnetaan syvästi vastuumme lapsista.
Minä valehteleva epärehellinen, täysin epäluotettava, sanani syönyt mies
Vierailija kirjoitti:
Noh, kyllä sitä tulee mieleen eroajatuksia, jos miestä ei näy kotona juuri ollenkaan kun lapset on pieniä. Meillä se meni niin, että mies oli töissä klo 8-19, ihmetteli siinä seiskan jälkeen, että etkö sä viittisisi pestä lasten hampaita ja lukea iltasatua? Siitä sitten hän monesti meni töihin vielä klo 20-23, riideltiin, tuleeko hän kotiin klo 22.30 vai klo 23, jolloin tietenkin oli kotona vasta klo 23.20.
Viikonloput hän nukkui klo 11 asti ja meni usein tunti ennen kuin pääsi sängystä ylös eli makasi klo 12 asti.b Lapsethan oli syöny silloin jo lounaan. Eli oli hoitanut yksin lasten aamutoimet, käynyt heidän kanssaan ulkoilemassa, suunnitellut ja tehnyt lounaan, syöttänyt lapset. Lauantaisin intoili oman isänsä kanssa mökille lähdöstä ja sunnuntaina klo 18 olikin jo sopivasti sähly, jonne piti lähteä klo 17.30.Jumalattomista ylityömääristä huolimatta ei koskaan pitänyt esim. perjantaita vapaana, siten ett
Mä löysin myös roolini isänä vasta eron jälkeen kun exvaimo ei ollut enää määrittelemässä sitä puolestani. Vuosia hän edelleen kyllä jaksoi vainota ja syyttää huonoksi isäksi kun en tehnyt asioita hänen määräämällään tavalla mutta nyt kun lapset on isoja jo niin on rauhoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex ei tullut edes lastensa yo-juhliin lähes parikymmentä vuotta sitten eikä tällä vuosikymmenellä heidän häihin kun on niin katkera minulle. 35 vuotta sitten erottiin. Tosi kivaa lapsille, mies kohta 70 v eikä edelleen vaan ajattele eikä ymmärrä. Oma napa.
No mitä teit hänelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo niin maahan lyöty ja masentunut että puskin vain eteenpäin. Olisi pitänyt erota jo esikoisen syntymisen jälkeen mutta toinen lapsi tehtiin vielä. Uudessa talossa kerettiin asumaan vuoden verran ennen kuin rohdin henkisen väkivallan alla niin totaalisesti että minun oli pelastettava itseni ja oli pakko erota. Eli omalla kohdallani kamelin selkä vain katkesi tuossa vaiheessa, oireita oli ollut jo vuosia aiemmin mutta olin sivuuttanut ne. eli uusi talo tai pienet lapset ei olleet eron syy vaan henkinen väkivalta jota kohtasin päivittäin.
Kerrotko, millaista henkistä väkivaltaa kohtasit? Mietin eroa lasteni isästä saman asian takia.
En halua enää muistella sitä koska traumatisoiduin asiasta, mutta vähättelyä, komentamista, minun ja lasten kontrollointia, hervotonta psyykkistä painostusta jos en tehnyt täsmälleen hänen ohjeiden mukaan asioita, uhkaili soittavansa työpaikalleni ja perheelleni ja kertovan miten kauhea olen häntä kohtaan jne. Päädyin eron jälkeen terapiaan asian takia. Nyt on hyvä puoliso ollut jo yli 10 vuotta ja hän on ehdottomasti eniten ja parhaiten auttanut toipumisessani.
Lapsia ei kannata alkaa tekemään enää siinä vaiheessa kun on oltu yhdessä jo vuosia ja vuosia. Lapset tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen kun on menty yhteen, ensin tietysti mies huolella valiten. Itse olin raskaana puolen vuoden seurustelun jälkeen. Siinä se raskas pikkulapsiarki menee alkuhuumassa, eikä samaan syssyyn iske parisuhteen itsenäistymisvaiheet tai muut kyllästymiset, joita tulee kun on eletty yhdessä jo pitkään. Nyt oltu naimisissa jo vuosikymmen ja lapsetkin jo isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miehen pitää olla jännä. jos mies on tylsä talonrakentaja, niin nainen kyllästyy siihen.
Ei. Pikemminkin niin päin, että ero tuli kun paljastui, että mies on saamaton nyhverö, ja jouduin tekemään ok-talossa kaiken. Paloin totaalisen loppuun siinä suhteessa. Ei ollut muita vaihtoehtoja kuin lähteä, jos halusin pysyä hengissä.
voi nyyh. joutuiko prinsessa itse siivoamaan jälkensä ja tekemään ruokaa? eikö nyhverö mies hankkinut sinulle hovimestaria ja palvelijoita?
Oletpa ilkeä. Yhdessä kuuluu kaikki työt puoliksi kotona. Lapsi on yhteinen.,
jos toinen puoliso makaa kotona ja toinen käy t
Jos vertaat asiaa noin niin aletaanpa vertailee sitä palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miehen pitää olla jännä. jos mies on tylsä talonrakentaja, niin nainen kyllästyy siihen.
Ei. Pikemminkin niin päin, että ero tuli kun paljastui, että mies on saamaton nyhverö, ja jouduin tekemään ok-talossa kaiken. Paloin totaalisen loppuun siinä suhteessa. Ei ollut muita vaihtoehtoja kuin lähteä, jos halusin pysyä hengissä.
voi nyyh. joutuiko prinsessa itse siivoamaan jälkensä ja tekemään ruokaa? eikö nyhverö mies hankkinut sinulle hovimestaria ja palvelijoita?
Oletpa ilkeä. Yhdessä kuuluu kaikki työt puoliksi kotona. Lapsi on yhteinen.,
jos toinen puoliso makaa kotona ja toinen käy töissä, niin kyllä ne kotihommat kuuluu sille koto
Asun yksin. Tulen töistä kotiin ja näen tiskit ja pyykit ja imuroitavaa. Teen ne.
Jos eläisin parisuhteessa ja tulen töistä kotiin. Niin on aika kyllä viheltää peli poikki jos on sama näky kuin yksin asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naiset kyllästyvät aina parisuhteeseen ja haluavat erota
Epäilen, että kyllästyvät siihen ettei ole parisuhdetta, on vain mies joka elää samaa poikamiehen elämää ja naisen kohdalle jää yksin vastuu aikuisuudesta.
Juuri tämä. Lapsen voi saada kuka vaan, mutta vastuulliseksi hyväksi isäksi pitää kasvaa. Toisista ei ole siihen koskaan.
Kyllä se vastuu alkaa ennen sitä lapsen tuloa. Avioliitto ja elatus. Osa lapsen hyvää lapsuutta on äidin vapaus keskittyä raskauteen ja äitiyteen ja nämä ovat myös naisen ihmisoikeuksia naarasnisäkkäänä. Jos mies ei hoida omaa osaansa niin ei hänen kuulu olla lähelläkään hedelmällistä naarasta, poikasista puhumattakaan.
Oma osuus on järjestää että on pesä ja ruoka ym. eli järjestää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet monesti pettävät vaimojaan, jotka odottavat yhteistä erikoista.
Ikioma kkkeli on tärkeämpi, kuin vaimo tai lapsi.
Vastenmielistä.
Mikähän ajaa heidät siihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät kasva henkisesti ikinä.
Miehet. Eihän ne viitsi edes olla isiä vaan heittäytyvät miesvauvoiksi.
Tällä hetkellä on miehiä jotka ei löydä naista heitä kutsutaan inceleiksi. Sitten on naisia jotka on vapaaehtoisesti lapsettomia. Eiköhän tämä kerro missä kenkä aidosti puristaa.
Vierailija kirjoitti:
Yhdistelmä talonrakennusprojekti ja pienet lapset... Mies on päivät töissä ja illat/viikonloput raksalla, nainen on lasten kanssa yksinään 24/7/365... kumpikin väsyy ja kuvittelee toisen pääsevän helpommalla.
Lapsi hoitoon ja nainen päiväksi raksalle niin silmät aukeaa.
Vierailija kirjoitti:
niin, suomessa avioeroa 70% tapauksista hakee nainen. eli elämä ei vastannut odotuksia eikä ollut samanlaista kuin somettajien valheellinen maailma. tässäpä se suurin syy nykypäivänä, eli feminismi.
Tunteet muuttuu ja naiset ajattelee tunteilla. Sitten halloweenin kunniaksi kauhutarina. Tällaiset on myös päättävässä asemassa!
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei kannata alkaa tekemään enää siinä vaiheessa kun on oltu yhdessä jo vuosia ja vuosia. Lapset tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen kun on menty yhteen, ensin tietysti mies huolella valiten. Itse olin raskaana puolen vuoden seurustelun jälkeen. Siinä se raskas pikkulapsiarki menee alkuhuumassa, eikä samaan syssyyn iske parisuhteen itsenäistymisvaiheet tai muut kyllästymiset, joita tulee kun on eletty yhdessä jo pitkään. Nyt oltu naimisissa jo vuosikymmen ja lapsetkin jo isoja.
siksi tulee huomioida tämä biologinen aikataulu ja aloittaa seurustelu jo alle 20 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdistelmä talonrakennusprojekti ja pienet lapset... Mies on päivät töissä ja illat/viikonloput raksalla, nainen on lasten kanssa yksinään 24/7/365... kumpikin väsyy ja kuvittelee toisen pääsevän helpommalla.
Lapsi hoitoon ja nainen päiväksi raksalle niin silmät aukeaa.
Mites ois että ihan isänsä hoitaisi jonkun viikon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli ero, kun selvisi miehen sivusuhde työkaveriinsa
miksi pitää heti erota eikä selvitä asiat yhdessä?
"Minä nyt vähän kastelin vieraaseen naiseen, mutta järvi ei kulu soutamalla, joten eiköhän tämä tullut nyt selväksi, että ei mitään ongelmaa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdistelmä talonrakennusprojekti ja pienet lapset... Mies on päivät töissä ja illat/viikonloput raksalla, nainen on lasten kanssa yksinään 24/7/365... kumpikin väsyy ja kuvittelee toisen pääsevän helpommalla.
Lapsi hoitoon ja nainen päiväksi raksalle niin silmät aukeaa.
Mites ois että ihan isänsä hoitaisi jonkun viikon
Ei se äiti sitä viikkoa raksalla jaksa olla päivä riittää.
Kun menee naimisiin lompakko, ulkonäkö ja sexi edellä, niin ei siitä kovin kestävää asiaa muodostu.