Lue keskustelun säännöt.
Perintöä lapsenlapsille, osuudet lasten lukumäärän mukaan vai lastenlasten lukumäärän mukaan?
07.10.2025 |
Eli jos Maijalla on kolme lasta ja Pekalla kuusi niin jaetaanko perittävä osuus niin että ensin määrä jaetaan puoliksi ja puolikas osuus sitten lapsenlapsien kesken vai koko perintösuus niin että jokaiselle sama osuus.
Mielipiteitä?
ps. Lakiosaa ei tarvitse tässä tapauksessa ottaa huomioon.
Kommentit (171)
Lapset jotenkin sumentavat ihmisten oikeudentajun ja kaikki menee tuollaiselle MINÄMINÄMIÄ tai MUNLAPSIMUNLAPSIMUNLAPSI ajattelun tasolle.
Muistan joskus kun tuttu sai lapsia ja kuulumisia vaihtaessa kerroin että olen eronnut, niin hänen ensimmäinen reaktionsa oli, että "mihin minun lapseni nyt tulevat kylään jos muutat pois helsingistä". ...? Kiitos kysymästä, ihan hyvin jaksan...
Ovat kuin joku virus ja sairaus. Onneksi ei ole itsellä niin järki leikkaa vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsenlapsille sama määrä. Heidän tulee olla samanarvoisia, eivät ole päättäneet omasta olemassaolostaan tai sisarustensa määrästä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme osakkaina tätini kuolinpesässä. Osuudet on jaettu tädin sisarusten mukaisesti, niinpä sisarusten lapset perivät eri määriä riippuen perheen lapsiluvusta.
Tämähän on perintökaaren mukaan, ap:n tilanne on aivan eri, on tekemässä testamenttia lastenlapsille.
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsille sama määrä. Heidän tulee olla samanarvoisia, eivät ole päättäneet omasta olemassaolostaan tai sisarustensa määrästä.
He ovatkin. Ja perimäkaaren mukaan lapsi perii vanhempansa. Eli ap -> ap:n lapset tasapuolisesti -> näiden lapsenlapset tasapuolisesti. Jos joku ap:n lapsista haluaa luopua perinnöstään omien lastnsa eduksi se on ihan ok. Se että alkaa syömään omien rintaperillistensä perintöä osan lapsista eduksi on epäreilua. Tässä ei pitäisi olla kenellekään mitään epäselvää. Miksi asiaa edes mietitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme osakkaina tätini kuolinpesässä. Osuudet on jaettu tädin sisarusten mukaisesti, niinpä sisarusten lapset perivät eri määriä riippuen perheen lapsiluvusta.
Tämähän on perintökaaren mukaan, ap:n tilanne on aivan eri, on tekemässä testamenttia lastenlapsille.
Eikö perintökaarta yleensä noudateta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme osakkaina tätini kuolinpesässä. Osuudet on jaettu tädin sisarusten mukaisesti, niinpä sisarusten lapset perivät eri määriä riippuen perheen lapsiluvusta.
Tämähän on perintökaaren mukaan, ap:n tilanne on aivan eri, on tekemässä testamenttia lastenlapsille.
Niin ohittaakseen ja mitätöidäkseen luonnollisen perimäkaaren, eli tehdäkseen osan omista lapsistaan perinnöttömiksi tai että he perivät vähemmän. Ei tälle ole mitään oikeutusta. Ei eroa millään tavalla siitä, että tekee jonkun lapsistaan perinnöttömäksi (pl. tietysti pakollinen lakiosa) hänen silmiensä värin perusteella.
Jo se että ap miettii tällaista on pahuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tehtiin juuri noin. Sisareni ja minä perimme isäni asunnon, kolmio Espoossa. Käteisvarat noin 150.000 hautajaiskulujen jälkeen isä oli testamentannut viidelle lapsenlapselle, jokainen sai n.30.000.
Minusta tosi hyvä ratkaisu. Lapsenlapset saivat alkupääomaa ensimmäiseen asuntoon. Me sisaren kanssa jaoimme asunnosta saadut rahat.
Jos omat lapset ovat jo 55+, niin olisiko sitten reiluinta näin: kaikille mummon lapsille tasaerät, ja siitä sitten tyttärien lapsille tasaerät, kun tyttäret eivät enää takuulla synnytä, mutta mummon poikien lapset eivät saa ennen poikien kuolemaa mitään, kun pojathan saattaa saada vielä 90-vuotiaina lapsia. Eihän se sitten olisi reilua, jos mummon jo lahjoitettua rahat "tasaan" lapsenlapsilleen, syntyisikin perheisiin lisää lapsia!
Eli näettekö nyt, miten älytöntä olisi lahjoittaa lapsenlapsille tasaerät?
Jos mummon tyttäret/pojat ovat niin surkeita, että ryyppäisivät äitinsä rahat niin, ettei lapsenlapsille enää jäisikään mitään, niin pas ka juttu. Mutta who said life is fair?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi tämä kysymys kuten huomaatte on jakanut jo nyt mielipiteet.
ap
Ei kyllä pitäisi jakaa. Ihan jokaisen oikeustajun pitäisi sanoa, että silloin, kun omaisuus testamentataan lastenlapsille, heistä jokainen saa saman verran. Paitsi jos joukossa on joku ääritapaus, joka on tyyliin pahoinpidellyt testamenttaajan -tällaiselle ei tietenkään anneta mitään.
Ilman testamenttiahan tuo menee niin, että ensin tasan rintaperillisten kesken, jotka voivat halutessaan luopua osuudestaan, jolloin luopujan osuus jaetaan tasan hänen rintaperillistensä kesken tai lahjoittaa perinnön lapsilleen haluamallaan jaolla.
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsille sama määrä. Heidän tulee olla samanarvoisia, eivät ole päättäneet omasta olemassaolostaan tai sisarustensa määrästä.
No mikä samanarvoinen tuo sittenenää olisi, jos johonkin perheeseen syntyisi sitten uusia lapsenlapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme osakkaina tätini kuolinpesässä. Osuudet on jaettu tädin sisarusten mukaisesti, niinpä sisarusten lapset perivät eri määriä riippuen perheen lapsiluvusta.
Tämähän on perintökaaren mukaan, ap:n tilanne on aivan eri, on tekemässä testamenttia lastenlapsille.
Niin ohittaakseen ja mitätöidäkseen luonnollisen perimäkaaren, eli tehdäkseen osan omista lapsistaan perinnöttömiksi tai että he perivät vähemmän. Ei tälle ole mitään oikeutusta. Ei eroa millään tavalla siitä, että tekee jonkun lapsistaan perinnöttömäksi (pl. tietysti pakollinen lakiosa) hänen silmiensä värin perusteella.
Mielestäni ei ole lainkaan väärin muista jokaista lapsen lasta saman verran riippumatta siitä että kuinka monta sisarusta hänellä on. Jos lapsi saa jotain niin hän saa sen todellakin vain itselleen eikä se liity siihen mitenkään että mitä vanhemmat ovat. Koska aloituksessa sanotaan että lakiosista ei tarvitse välittää niin lapsista on varmasti osaltaan jo huolehdittu. Kenellekään ei ehkä ole tullut sellainen vaihtoehto mieleen että sekin on mahdollista, että Pekka ja Maija ovat jo kuolleet ja perintö on sen takia menossa suoraan lapsenlapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme osakkaina tätini kuolinpesässä. Osuudet on jaettu tädin sisarusten mukaisesti, niinpä sisarusten lapset perivät eri määriä riippuen perheen lapsiluvusta.
Tämähän on perintökaaren mukaan, ap:n tilanne on aivan eri, on tekemässä testamenttia lastenlapsille.
Niin ohittaakseen ja mitätöidäkseen luonnollisen perimäkaaren, eli tehdäkseen osan omista lapsistaan perinnöttömiksi tai että he perivät vähemmän. Ei tälle ole mitään oikeutusta. Ei eroa millään tavalla siitä, että tekee jonkun lapsistaan perinnöttömäksi (pl. tietysti pakollinen lakiosa) hänen silmiensä värin perusteella.
Perintökaari sinne ja perintökaari tänne.
Suosittelen jokaiselle testamenttia tekevälle seuraavaa:
Tasajako sisaruksille, ei seuraavaa sukupolvea.
Sitten lisäehto: Lakiosakin maksetaan vasta, kun leski on kuollut.
Ja kun lakiosahan on periaatteessa maksettava heti jos sen joku vaatii, niin lisäehto: lakiosa maksetaan näin vaadittaessa, mutta siinä tapauksessa lakiosan heti vaativa poistetaan loppuperinnön saajista.
No, nyt sitten kuvitellaan, että isä kuolee.
Jäljelle jäävät äiti ja 2 lasta.
Eli jos lapsia on esimerkiksi 2 ja isältä heille jäänyt perintö on 500.000 euroa, niin lakiosahan on 250.000 euroa. Sen kun jakaa kahdella on yhden lapsen kaksilapsissa perheessa lakiosa 125.000 euroa.
Se joka vaatii sen heti saa sen 125.000 euroa. Toinen, joka ei vaadi heti lakiosaa, saa sitten äidin kuoltua isän perintönä 375.000 euroa.
Äidin perintönä jättämä summa jakautuu lisäksi kummallekin tasaan.
Eiköhän tällä testamentin lisäehdolla kiire ja ahneus lopu alkuunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehtiin juuri noin. Sisareni ja minä perimme isäni asunnon, kolmio Espoossa. Käteisvarat noin 150.000 hautajaiskulujen jälkeen isä oli testamentannut viidelle lapsenlapselle, jokainen sai n.30.000.
Minusta tosi hyvä ratkaisu. Lapsenlapset saivat alkupääomaa ensimmäiseen asuntoon. Me sisaren kanssa jaoimme asunnosta saadut rahat.
Mitäs jos veljesi saisi lisää lapsia? Annatko sitten omasta pussista tälle vai vaaditko, että lapsesi jakavat saamistaan?
Perheiden ja sukujen piilevät ristiriidat purskahtavat usein esiin perintöä jaettaessa taisilloin, kun ennakolta keskustellaan siitä, miten perintö tulisi jakaa. Ilmiön huomaa tässäkin ketjussa.
Onneksi on myös perheitä, joissa tunnesiteet ovat vahvat, vaikka aineelliset resurssit saattavatkin olla niukat. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jaat lapsenlapsille? Pysy muotissasi ja jaa tasapuolisesti lapsillesi, jotka sitten jakavat omilleen.
Epäreilua on jos lapseton lapsesi ei saa mitään ja lapsenlapsesi saavat sen mukaan kuinka siitoskiimainen lapsesi on ollut.
Ei noita järjestelmiä ole luotu sen vuoksi että voi keplotella, loukata ja hallinnoida haudan takaa. Vaan siksi, että asiat menevät tasapuolisesti siitä huolimatat, että yksi pesueesta on ahne ja himokas, ja toinen sivistynyt.
Minulle on lapsettomana tosi ok, että rakkaat veljenpojat saavat rahaa vaikka ajokorttia varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehtiin juuri noin. Sisareni ja minä perimme isäni asunnon, kolmio Espoossa. Käteisvarat noin 150.000 hautajaiskulujen jälkeen isä oli testamentannut viidelle lapsenlapselle, jokainen sai n.30.000.
Minusta tosi hyvä ratkaisu. Lapsenlapset saivat alkupääomaa ensimmäiseen asuntoon. Me sisaren kanssa jaoimme asunnosta saadut rahat.
Mitäs jos veljesi saisi lisää lapsia? Annatko sitten omasta pussista tälle vai vaaditko, että lapsesi jakavat saamistaan?
Kun perintö on jaettu niin se on jaettu. Sen jakavat ne jotka ovat elossa kuolinhetkellä. Tässäkin tapauksessa isoisä oli varmasti läheinen kaikkien lastenlasten kanssa ja halusi auttaa heitä elämässä. Mahdollisesti myöhemmin syntyneet lapsenlapset eivät saa mahdollisuutta tutustua isoisään eikä heille myöskään synny samalla tavalla tunnesidettä häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsille sama määrä. Heidän tulee olla samanarvoisia, eivät ole päättäneet omasta olemassaolostaan tai sisarustensa määrästä.
He ovatkin. Ja perimäkaaren mukaan lapsi perii vanhempansa. Eli ap -> ap:n lapset tasapuolisesti -> näiden lapsenlapset tasapuolisesti. Jos joku ap:n lapsista haluaa luopua perinnöstään omien lastnsa eduksi se on ihan ok. Se että alkaa syömään omien rintaperillistensä perintöä osan lapsista eduksi on epäreilua. Tässä ei pitäisi olla kenellekään mitään epäselvää. Miksi asiaa edes mietitään?
Vaikuttaa todella ahneelta näkökulmalta asiaan, siihen että Maija tai Pekka menehtyy on ap: menehtymisen jälkeen vielä vuosikymmeniä, tilanne voi Maijan tai Pekan menehtymisen jälkeen olla ihan erilainen. Maija sijoittanut ja saanut voittoa ja Pekka hassannut kaiken. Tasapuolisuus tässä on kuolinhetken tilanteessa, ei mahdollisesti vuosikymmenien päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme osakkaina tätini kuolinpesässä. Osuudet on jaettu tädin sisarusten mukaisesti, niinpä sisarusten lapset perivät eri määriä riippuen perheen lapsiluvusta.
Tämähän on perintökaaren mukaan, ap:n tilanne on aivan eri, on tekemässä testamenttia lastenlapsille.
Niin ohittaakseen ja mitätöidäkseen luonnollisen perimäkaaren, eli tehdäkseen osan omista lapsistaan perinnöttömiksi tai että he perivät vähemmän. Ei tälle ole mitään oikeutusta. Ei eroa millään tavalla siitä, että tekee jonkun lapsistaan perinnöttömäksi (pl. tietysti pakollinen lakiosa) hänen silmiensä värin perusteella.
Omia lapsiaan ap on kohtelemassa tietojen mukaan tasapuolisesti, eikä ole jättämässä lastaan perinnöttämäksi, mikä onkin aika haastaavaa edes tehdä.
Sinä olet ahne ja pahansuopa! Ei riitä että saat oman osuutesi vaan pitää vielä lapsenlapsien osuutta mennä jakamaan vaikkei se sinulle kuulu.
Mitä jos ap haluaa jättää osuuden myös vaikka omalle sisarukselleen, vaaditko siitäkin itsellesi osuutta ja sanot ettei saa antaa vaan kaikki lapsille.
En kyllä ikinä ole noin ahnetta akkaa tavannut!