Onko vika minussa kun ajattelen että vauvan paikka ei ole päiväkodissa?
Vähän hämmästytti kuulla, miten moni vie nykyään jo alle 1-vuotiaan tarhaan.
Kommentit (743)
Ei alle 2-vuotiasta missään tapauksessa viedä mihinkään päivähoitopaikkaan tai lastentarhaan.
Se on lapsen vanhempien, äidin ja isän, velvollisuus huolehtia lapsestaan.
Italiassa ollaan kotihoidossa pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo alle kolmivuotiaan paikan olevan kotona kehityspsykologisten seikkojen takia. Tämä ei ole mikään mielipidekysymys.
TÄMÄ
Totuus
Tämä olisi tietysti ihanne, mutta jos vanhempien on oltava töissä ei lasta voi kotiinkaan jättää. Joidenkin perheiden on vaan tehtävä töitä, että selviytyy pakollisista maksuistaan.
Tietysti olisin ollut pidempään kotona, jos olisi ollut varaa. Menin takaisin töihin kun esikoinen oli 1 v. 1 kk ja siinä oli ihan taloudelliset syyt. Meidän kaupungissa ei maksettu kotihoidontuen kuntalisää, vain kela maksoi peruskorvauksem, olisiko se ollut jotain 300€ ja verot pois. Siinä mielessä koin epäreiluksi, että naapurikunnassa oli kuntalisä ja siellä kotona lasta hoitava sai 800€. Kun toinen lapsi oli 11 kl, jouduin taas menemään töihin. Työt alkoi niin että olin 2-vuorotyössä ensimmäisen kuukauden. Todella hankala homma ja johtui siitä, että minun työpisteeni oli muuttunut äitiysloman aikana. Uudessa paikassa johtaja määräsi, että kaikki ovat 2-vuorotyössä, paitsi tietysti ei hän itse eikä toimistosihteerit. Ensimmäisen kuukauden jälkeen sain luvan pitää pois kaikki kertyneet lomat. En nyt muista, oliko se 23 päivää vai mitä yhteensä, mutta paljon kuitenkin. Sinä aikana hain uutta työpaikkaa ja irtisanouduin entisestä. Kun kysyttiin lähdön syytä, kerroin ihan suoraan, että olin ollut päivätyössä ja minulta kysymättä siirrettiin 2-vuorotyöhön, jonka koin kahden lapsen äitinä hankalaksi ja väsyttäväksi. Iltavuorosta kotiin klo 21.45, lapset jo nukkumassa. Söin, kävin suihkussa enkä saanut unta heti ja lisäksi pienempi lapsista heräili öisin. Koska lapset oli tottuneet heräämään klo 6 aamulla, minulla jäi unet vähäisiksi. Uudessa työpaikassa tein 78% työaikaa eli 30 tuntia viikossa, kunnes nuorempi lapsista täytti 3 v.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa ollaan kotihoidossa pitkään.
Kyllä. Italiassa on koko Euroopan korkein ensisynnyttäjän keski-ikä. Oliko 31,9 vuotta. Se on ihan hurja. Italiassa on tyypillistä, että nuoret asuvat kotona pitkään, esimerkiksi 25-vuotiaaksi. Sillä tavalla säästetään. Suomalaisia ei voi edes verrata, kun meillä on tapana suht nuorena lähteä lapsuudenkodista, tyypillisesti 18-21-vuotiaana. Italiassa se ajatusmalli on niin erilainen. Vanhemnat maksaa kaiken, vaikka lapset jo aikuistuneet. Ei sitä siellä pidetä mitenkään outona, että joku käy töissäkin ja edelleen vaan asuu vanhemmillaan. Monesti heillä on säästöjä sitten kun lähtevät perustamaan kotia. Äitiyden malliin kuuluu, että nainen jää kotiin vuosiksi. Tosin Italiassa on ollut kampanjointia, että lapset pitäisi hankkia nuorempana. Siellä on ollut pitkään Euroopan matalin syntyvyys. Aloitetaan liian myöhään lasten hankinta ja pyöritään vanhempien nurkissa lähelle 30 vuoden ikää.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa ollaan kotihoidossa pitkään.
Eihän siellä Italiassa kukaan tee enää lapsia. Eikös siellä ainakin uutisoinnin mukaan ole kansallinen hätätila, kun on Euroopan pienimmät syntyvyysluvut.
Kaffebulla kirjoitti:
Taloudelliset realiteetit
Tässä maassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En veisi alle 3 vuotiasta päiväkotiin enkä varsinkaan nykyisin kun hoidon laatu on mitä paskaa nyt on. Ennen oli turvallisempi ympäristö kaikin puolin.
Jollain sen perheen pitää elääkin.
Juuri näinhän se on.
Jos olisin nuori äiti nykyään, en olisi poissa töistä yhtä vuotta enempää.
Olen kolmen lapsen mummi, ja heistä jokainen on aloittanut kodin ulkopuolella hoidossa 9 - 11 kuukauden iässä, ja kaikki ovat normaalisti kehittyneitä, fiksuja, liikunnallisia ja musikaalisia lapsia, kaikki jo koulussa nyt.
ANTAISITTE TÄMÄN AIHEEN JO OLLA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En veisi alle 3 vuotiasta päiväkotiin enkä varsinkaan nykyisin kun hoidon laatu on mitä paskaa nyt on. Ennen oli turvallisempi ympäristö kaikin puolin.
Jollain sen perheen pitää elääkin.
Juuri näinhän se on.
Jos olisin nuori äiti nykyään, en olisi poissa töistä yhtä vuotta enempää.
Olen kolmen lapsen mummi, ja heistä jokainen on aloittanut kodin ulkopuolella hoidossa 9 - 11 kuukauden iässä, ja kaikki ovat normaalisti kehittyneitä, fiksuja, liikunnallisia ja musikaalisia lapsia, kaikki jo koulussa nyt.
ANTAISITTE TÄMÄN AIHEEN JO OLLA!
EI EI EI
Alle 3-vuotias ei nykymaailman metelissä väkivaltaisessa massa parakkivakavakahulluudessa kuulu olla.
Miksi se mukula on saatu, jos vanhempia ei kiinnosta yhtään lainkaan eikä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italiassa ollaan kotihoidossa pitkään.
Eihän siellä Italiassa kukaan tee enää lapsia. Eikös siellä ainakin uutisoinnin mukaan ole kansallinen hätätila, kun on Euroopan pienimmät syntyvyysluvut.
Eksää tajunnu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italiassa ollaan kotihoidossa pitkään.
Kyllä. Italiassa on koko Euroopan korkein ensisynnyttäjän keski-ikä. Oliko 31,9 vuotta. Se on ihan hurja. Italiassa on tyypillistä, että nuoret asuvat kotona pitkään, esimerkiksi 25-vuotiaaksi. Sillä tavalla säästetään. Suomalaisia ei voi edes verrata, kun meillä on tapana suht nuorena lähteä lapsuudenkodista, tyypillisesti 18-21-vuotiaana. Italiassa se ajatusmalli on niin erilainen. Vanhemnat maksaa kaiken, vaikka lapset jo aikuistuneet. Ei sitä siellä pidetä mitenkään outona, että joku käy töissäkin ja edelleen vaan asuu vanhemmillaan. Monesti heillä on säästöjä sitten kun lähtevät perustamaan kotia. Äitiyden malliin kuuluu, että nainen jää kotiin vuosiksi. Tosin Italiassa on ollut kampanjointia, että lapset pitäisi hankkia nuorempana. Siellä on ollut pitkään Euroopan matalin syntyvyys. Aloitetaan liian myöhään lasten hankinta ja pyöritään vanhempien nurkissa lähelle 30 vuoden ikää.
Just näin hyvä.
Monta sukupolvea keskenään. Limittäin. Auttavat ja opettavat toisiaan. Ovat seurana. Ovat apuna. Pitävät hauskaa.
Sitä kutsutaan elämäksi.
Miksei voi olla kotona ja valmistautua elämään. Nauttia.
Mikä kiire hikikomeroon yksinäisyyteen. Ja pikkuvauvat työnnettäis pois kotoaan vanhempien ja oman perheen luota.
Käsittämätöntä.
Vain Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisin ollut pidempään kotona, jos olisi ollut varaa. Menin takaisin töihin kun esikoinen oli 1 v. 1 kk ja siinä oli ihan taloudelliset syyt. Meidän kaupungissa ei maksettu kotihoidontuen kuntalisää, vain kela maksoi peruskorvauksem, olisiko se ollut jotain 300€ ja verot pois. Siinä mielessä koin epäreiluksi, että naapurikunnassa oli kuntalisä ja siellä kotona lasta hoitava sai 800€. Kun toinen lapsi oli 11 kl, jouduin taas menemään töihin. Työt alkoi niin että olin 2-vuorotyössä ensimmäisen kuukauden. Todella hankala homma ja johtui siitä, että minun työpisteeni oli muuttunut äitiysloman aikana. Uudessa paikassa johtaja määräsi, että kaikki ovat 2-vuorotyössä, paitsi tietysti ei hän itse eikä toimistosihteerit. Ensimmäisen kuukauden jälkeen sain luvan pitää pois kaikki kertyneet lomat. En nyt muista, oliko se 23 päivää vai mitä yhteensä, mutta paljon kuitenkin. Sinä aikana hain uutta työpaikkaa ja irtisanouduin entisestä. Kun kysyttiin lähdön syytä, kerroin ihan suoraan, että olin ollut päivätyössä ja minulta kysymättä siirrettiin 2-vuorotyöhön, jonka koin kahden lapsen äitinä hankalaksi ja väsyttäväksi. Iltavuorosta kotiin klo 21.45, lapset jo nukkumassa. Söin, kävin suihkussa enkä saanut unta heti ja lisäksi pienempi lapsista heräili öisin. Koska lapset oli tottuneet heräämään klo 6 aamulla, minulla jäi unet vähäisiksi. Uudessa työpaikassa tein 78% työaikaa eli 30 tuntia viikossa, kunnes nuorempi lapsista täytti 3 v.
Miksi lapset tämmöisiin olosuhteisiin
Yhdenkään lapsen paikka ei ole päiväkodissa. Järkyttäviä stressilaitoksia ja uupuneita hoitajia.
Valitettavasti harva haluaa järjestää elämänsä lapsiystävällisesti, joten eikun lapset tarhaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä olisi tietysti ihanne, mutta jos vanhempien on oltava töissä ei lasta voi kotiinkaan jättää. Joidenkin perheiden on vaan tehtävä töitä, että selviytyy pakollisista maksuistaan.
Silloin ei lasta tietenkään hankita ellei vanhemmat oo kunnossa ja kykeneviä luomaan olosuhteita. Ne ensin kuntoon.
Parasta, mitä voit lapsellesi tehdä on olla hänen kanssaan, olla läsnä, opettaa, opastaa ja välittää. Itse olin lasteni kanssa viisi vuotta kotona ja oli ihan parasta aikaa elämässäni. Palkintona rauhalliset, ystävälliset, ihanat nuoret Jos ei ole ihan todella pakko, niin en veisi alle 3v päiväkotiin. Aika menee nopeaan ja nuo 5v sinniteltiin minimi tuloilla. Silti paras päätös ja "sijoitus" oli olla lasteni kanssa, kun olivat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En veisi alle 3 vuotiasta päiväkotiin enkä varsinkaan nykyisin kun hoidon laatu on mitä paskaa nyt on. Ennen oli turvallisempi ympäristö kaikin puolin.
Jollain sen perheen pitää elääkin.
Juuri näinhän se on.
Jos olisin nuori äiti nykyään, en olisi poissa töistä yhtä vuotta enempää.
Olen kolmen lapsen mummi, ja heistä jokainen on aloittanut kodin ulkopuolella hoidossa 9 - 11 kuukauden iässä, ja kaikki ovat normaalisti kehittyneitä, fiksuja, liikunnallisia ja musikaalisia lapsia, kaikki jo koulussa nyt.
ANTAISITTE TÄMÄN AIHEEN JO OLLA!
EI EI EI
Alle 3-vuotias ei nykymaailman metelissä väkivaltaisessa massa parakkivakavakahulluudessa kuulu olla.
Miksi se mukula on saatu, jos vanhempia ei kiinnosta yhtään lainkaan eikä ollenkaan.
Höpsis. Miten niin ei kiinnosta? Kiinnostaahan minua miehenikin, suorastaan rakastan häntä, mutta kun olimme työelämässä, en ollut hänen kanssaan arkisin muuta kuin aamulla ja myöhäisestä iltapäivästä iltaan plus viikonloput ja lomat. Ihan yhtä paljon molemmat miniäni ja kaksi poikaani näkevät lapsiaan, joista taatusti ovat kiinnostuneet ja joita varmasti rakastavat syvästi.
Pakollinen?