Jos saisit jälkikäteen perua yhden tapahtuman elämästäsi. Mikä se olisi?
Kommentit (94)
Vakava fyysinen sairastuminen. Terveenä elämä oli parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei lähdetä perheen kanssa Thaimaahan jouluna 2004
Siis haluaisit että olisitte menneet?
Joo, niin varmaan
Kokemani raiskaus, joka vammautti mut pysyvästi.
Olisi ehdottomasti pitänyt jättää väliin yhdet treffit ja tutustuminen siihen ihmiseen.
Mönkijällä peräkärryn kanssa hosuminen.
Yhden nuoruuden suhteen olisin jättänyt välistä.
Vaikea kysymys. Näitä on niin monta. Väärä alan valinta töiksi? Se vaikutti paljon elämään.
Ensin ajattelin sanoa, että se kun suostuin menemään sänkyyn yhden toopelin kanssa, josta ei parisuhteeseen ollut. Onneksi edes jäi yhteen kertaan.
Mutta eniten kadun sitä, etten pannut välejä poikki lapsuudenperheeseen silloin kun läksin Ruotsiin. Olisin säästynyt niin monelta pahalta kokemukselta, jos olisin vain kylmästi sanonut parikymppisenä että se on soronoo. Jotenkin sitä kuitenkin pitäisi mielellään välit vanhempiin ja sisaruksiin, se oli aivan valtava virhe, koska he eivät minusta välittäneet tuon taivaallista, ihan turhaan rakastin heitä ja pidin yllä välejä.
En olisi jatkanut tapailua ensi tapaamisen jälkeen miehen kanssa jonka kanssa lopulta avioiduin. Tämä on kuitenkin tosi kinkkinen asia, koska sain kuitenkin maailman parhaat lapset hänen kanssaan. Minun elämäni mies kuitenkin pilasi henkisesti ja fyysisesti.
Neitsyyden menettäminen hirveälle väkivaltaisuuteen taipuvaiselle juntille täytettyäni 18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Sen, että olisin jatkanut väkivallan käyttöä yläasteella kiusaajia kohtaan sen sijaan, että otin jonkin muka-ylevän välinpitämättömyyden.
Tämä on kyllä yksi. Oli vaikea toimia toisin kun kotona vielä kannustettiin toimimaan näin. "Älä välitä", mitä paskaa.
Mutta aiheeseen, olisi niin hirveän monta enkä viitsi hirveästi paljastaa. Lievimmästä päästä on muutto Turkuun ysärillä. Ei mitään järkeä.
Muutto 500 km päähän omasta asuinkaupungista. Jäätiin Etelä-Suomeen miehen työn vuoksi. Lapset syntyi ja kaipuu takaisin oli kova. Koitin sinnitellä ja ajattelin, että tämä menee ohi. Nyt vanhin lapsista lukiossa ja kaipuu omille juurille edelleen kova.
Tuntuu, että olen loukussa. Lapset alkaa olla isoja, mutta jos he jäävät tänne etelään, koen etten voi jättää omia lapsia. Etenkin jos siunatuu joku päivä lapsenlapsia.
Että pitikin mennä suomi24 treffisivuille 2019 ja tavata siellä yksi mies joka pilasi viisi vuotta elämästäni.
Hmmm...jos en olisi masentunut en myöskään olisi laihtunut niin paljon, ja sitten en olisi saanut intoa ponnistella itseäni näin hyvään fyysiseen kuntoon kuin nyt.
Jos taas en olisi tullut kiusatuksi koulussa en olisi niin hyvä taiteissa kuin olen nyt. Yksinäisyys kannusti yksilöharrasteisiin ja siitä henkisestä kivusta oli hyvä ammentaa inspiraatiota.
En muuttaisi lopulta mitään.
Paitsi ehkä sen yhden nolon jutun minkä sanoin opiskelijabileissä kaikkien kuullen ja se vieläkin kummittelee iltaisin kun menee nukkumaan. Sen vpisin ottaa takaisin. Hitto että nolottaa vielä 10 vuoden jälkeenkin.