Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä tästä säännöstä, että opintotukea saa vain yhteen amk- tai korkeakoulututkintoon
06.10.2025 |
En oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella. Toisaalta ihan järkevää, ettei anneta joillekin "tutkintoshoppailijoilijoille" väärinkäyttää systeemiä ja tukia.
Mutta sitten toisaalta tuntuu turhan joustamattomalta, kun ajattelee nykyajan työmarkkinoita, joilla ei ole mitään varmuutta mistään ja se 20 vuotta sitten hankittu amk- tai korkeakoulututkinto onkin alalle, jolta nykyään ei enää töitä meinaa saada
Että onko tarkoituksena, että ne jotka eivät kyenneet arvaamaan tulevaisuutta ja valitsivat aikanaan "väärän" alan, jäävät sitten työttömiksi.
(Ai niin, toki ammatillisia tutkintoja saa opiskella yhteiskunnan rahoilla niin monta kuin haluaa, ja se sitten ei ole varojen tuhlausta. Huono juttu vaan, kun ei nekään kuulemma työllistä, kun niissä ammattikouluissa ei ilmeisesti opeteta nykyisin edes ammattien perustaitoja
Että siitä vaan maisterista ammattikoululaiseksi, kun se on nähtävästi päättäjien mielestä ainoa oikea tapa vaihtaa alaa.)
Kommentit (28)
Itse olen suorittanut kaksi korkeakoulututkintoa ja opintotukikuukaudet loppuivat jo aika alkuunsa toisen tutkinnon aikana. Ei se tutkintoshoppailu ja eläminen samalla valtion piikkiin ole ollut mitenkään mahdollista ainakaan kymmeneen vuoteen. En näe mitään syytä, miksi alan vaihtamisesta pitäisi erikseen jotenkin rankaista. Mitä väliä sillä on, käyttääkö joku 7 vuotta yhteen yliopistotutkintoon, vai lukeeko tuona aikana kaksi tutkintoa lähes valmiiksi ja rahoittaa loput itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjaimellista tuollaista sääntöä "opintotukea voi saada vain yhteen tutkintoon" ei ole olemassakaan.
Mutta se on totta, että korkeakouluopintoihin voi saada vain rajatun määrän tukikuukausia.
Ja kun on valmistunut joistain korkeakouluopinnista, voi nykyään kaikkiin korkeakouluopintoihin saada yhteensä enintään 54 tukikuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakea siis suoraan maisterioikeutta, eikä tyytyä kandiin. Esim hakee suoraan proviisorikoulutusohjelmaan eikä farmaseutiksi ollenkaan. Tai luokanopettajaksi, ei varhaiskasvatuksen opettajaksi jne.
Ei se vaikuta. Kyllä ne maisteriopinnot saa tehdä siihen kandin lisäksi myöhemminkin. Opintotukikuukausien määrä lasketaan sen mukaan, montako kuukautta kyseiseen tutkintoon menee normaalivauhdilla. Esimerkiksi 3,5-vuotiset kandin tai AMK-tutkintoihin saa tukea sen 3,5 vuotta. Jos tekee myöhemmin sen lisäksi maisteriopinnot, niin niihin saa sitten 2 vuotta lisää. Ihan saman 5,5 vuotta saa, jos hakee suoraan maisteriohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä AMK-tutkintoja voi opiskella sen yhdenkin jälkeen. Mutta ei opintotuella. Monet tekevät monimuotona/verkko-opintoina työn ohella.
Eli opiskella voi ainoastaan jos jo olet töissä. Työttömällä ei tuota mahdollisuutta ole, vaikka kuinka olisi tarvetta uudelleenkouluttautumiselle, jos haluaa töihin.
Työttömille on sitten työvoimakoulutukset uudelleenkouluttautumiseksi.
Ei niihin työvoimakoulutuksiin pääse jos on jo tutkinto. Lisäksi työvoimakoulutukset on yleensä ammattikouluissa, joissa tehdään jotain ammatillisen perustutkinnon osia. Esimerkiksi hoiva-avustajakoulutus osana lähihoitajan tutkintoa tai hitsauskurssi osana levyseppä-hitsaajan perustutkintoa. Niihin ohjataan yleensä niitä, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta.
Toinen kysymys on, että mitä järkeä jonkun 50-vuotiaan maisterin tai tohtorin edes olisi lähteä ammattikoulukurssille, jos ei ole yhtään edellytyksiä käytännön hommiin, ja tarvitsisi vain vähän lisäpäivitystä yliopistossa tai AMK:ssa, jotta pääsisi taas töihin. Eikös silloin juuri pitäisi päästää ihmiset osallistumaan noille akateemisille lisäkursseille, ettei se tutkinto ja osaaminen mene aivan hukkaan?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakea siis suoraan maisterioikeutta, eikä tyytyä kandiin. Esim hakee suoraan proviisorikoulutusohjelmaan eikä farmaseutiksi ollenkaan. Tai luokanopettajaksi, ei varhaiskasvatuksen opettajaksi jne.
Aika paljon vaikeampaa päästä proviisoriksi kuin farmaseutiksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä AMK-tutkintoja voi opiskella sen yhdenkin jälkeen. Mutta ei opintotuella. Monet tekevät monimuotona/verkko-opintoina työn ohella.
Eli opiskella voi ainoastaan jos jo olet töissä. Työttömällä ei tuota mahdollisuutta ole, vaikka kuinka olisi tarvetta uudelleenkouluttautumiselle, jos haluaa töihin.
Työttömille on sitten työvoimakoulutukset uudelleenkouluttautumiseksi.
Ei niihin työvoimakoulutuksiin pääse jos on jo tutkinto. Lisäksi työvoimakoulutukset on yleensä ammattikouluissa, joissa tehdään jotain ammatillisen perustutkinnon osia. Esimerkiksi hoiva-avustajakoulutus osana lähihoitajan tutkintoa tai hitsauskurssi osana levyseppä-hitsaajan perustutkintoa. Niihin ohjataan yleensä niitä, joilla ei ole mitään peruskoulun
Avoimen kautta voi tehdä kursseja. Tietty maksaa ja nekin pitää toki hyväksyttää virkailijalla, mutta onhan tuokin yksi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakea siis suoraan maisterioikeutta, eikä tyytyä kandiin. Esim hakee suoraan proviisorikoulutusohjelmaan eikä farmaseutiksi ollenkaan. Tai luokanopettajaksi, ei varhaiskasvatuksen opettajaksi jne.
Ei se vaikuta. Kyllä ne maisteriopinnot saa tehdä siihen kandin lisäksi myöhemminkin. Opintotukikuukausien määrä lasketaan sen mukaan, montako kuukautta kyseiseen tutkintoon menee normaalivauhdilla. Esimerkiksi 3,5-vuotiset kandin tai AMK-tutkintoihin saa tukea sen 3,5 vuotta. Jos tekee myöhemmin sen lisäksi maisteriopinnot, niin niihin saa sitten 2 vuotta lisää. Ihan saman 5,5 vuotta saa, jos hakee suoraan maisteriohjelmaan.
Paitsi ettei saa. Pitää hakea uudestaan.Ja pääsy on vaikeampaa kuin jos olisi hakenut alusta pitäen.
Olen AMK-tutkinnon jälkeen tekemässä maisteria ja onhan se rankkaa käydä töissä samalla. Sain burn outin ensimmäisen puolen vuoden jälkeen kun yritin kokoaikatyötä ja 40h/ viikko opintoja.