Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lapsi lopettaa harrastuksen, kun on tajunnut "etten pääse huipulle ja mitä merkitystä harrastamisella edes on"

Vierailija
06.10.2025 |

Poika ja yläkoulun aloitti. Kuulemma mielenkiinto hiipunut kun tajuaa, ettei voi enää tulla Suomen parhaaksi ja ei ole kehittynyt niin hyvin kuin alkuun. Ja pahinta, että pohtii ettei ole mitään merkitystä harrastaako vai ei. 

Miten suhtautua järkevästi? Nyt sanoin, että jos pitää vähän paussia ja kattoo, kiinnostaako vielä ja sit voi vaan omaksi iloksi harrastaa ko.lajia, jos ei enää ensi vuonna kilpaile/käy treeneissä. 

Ärsyttävintä se, että harrasti lajia 2v, todella lupaava pelaaja ja tiedän että seuratasolla ollaan harmissaan, jos ei jatka. En viitti paljastaa lajia, mutta ei ole mikään pallolaji. 

Ärsyynnyin itse siitä, että perheen lapsilla innostus tulee ja menee eikä mitään pysyvää aikuisuuteen kestävää harrastusta näköjään löydy. Harmittaa!!

Kokemuksia neuvottomalle.

Kommentit (82)

Vierailija
81/82 |
07.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinä et vain ymmärrä asioiden päälle ja kateus iski 🤭

Siis ei niissä asioissa ole mitään itserakasta mutta pitää tietää oma markkina-arvonsa ja nähdä ne markkinarakonsa joilla ansaitaan, mutta ihmisiä on moneen junaan siinä mitä he niillä imagoillaan tekevät - tai miten sähläävät tai eivät tee niillä mitään -  tilaisuuden tullen. Siis jos sitä annetaan.

Nämä brändit ym maksavat oman etunsa vuoksi hirmuisia voittoja saadakseen tuostakin työstä hirmuisia summia edustajiksi valituille, ja edustaminen on työtä. Siihen pääsee ja pysyy, kun on tarpeeksi hyvä niissä ensisijaisissa jobeissa joista tullut huomatuksi + on kunnolla hoidettu hieno julkisuuskuva ja imago + erinomainen hoitamaan asiansa yhteistyössä ja ylipäätään sekä uskallusta riittää. 

Nyt mies ajaa nöyrästi innolla 8h endurance GT rallia tällä viikolla kokeneempien tallitoveriensa kanssa.

Itserakas? Oi ei. Päinvastoin. Hyvin päinvastoin oleva, hyvin "aito" henkilö tyypiksi kuin mitä väitit. 

Vierailija
82/82 |
08.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla tulee mieleen tästä aiheesta ja yhdestä keskustelunaiheesta muualla, tavallaan, heittää se ongelma miten extrovertit suhtautuvat muihin ... 

Koetaan näiden _muiden toimesta_ kaiken hoituvan maagisesti paremmaksi introverteille sillä, mikäli saataisiin ne introvertit väkisin kiskottua nyt mihin tahansa ulos. Ihan sama mitä mieltä nämä ovat. Onko heistä siihen vaiko eikö, ja miltä se heistä itsestään oikeasti mahtaa tuntua. Ei sillä, sen ei tunnu olevan väliä.

Olen itse elämäni ollut siinä piinapenkissä. Introvertti omine harrastuksineni ja elämäntyyleineni. Sanotaanko nyt, parhaiten sosiaalisuuden astetta kuvaisi "internetsosiaalinen". Voin pystyä jonkun ihmisen tapaamisen ajan puhua pälättämään etenkin jos on asiaa, mutta jälkikäteen kuin puhkaistu ilmapallo. On voinut mennä pari päivää väsyksissä. Latautuessa.

Meidän palikkamme sosiaalisesti eivät sovi niihin reikiin kuin extroverttien palikat, mutta meidän tulisi vain näitä extrovertteja onnellistaaksemme heidän mielikseen yrittää survoa itseämme niihin vääränlaisiin reikiin.

Tämä sisältää senkin, meidän harrastuksiemme pitäisi väkisin olla niitä jotka ovat extroverteista sosiaalisesti hyväksyttyjä. Pitäisi vain ylipäätään olla  jossain keiden tahansa extroverttien kanssa teeskentelemässä olevansa yksi heistä koska muuta ei pidetä terveenä, normaslina ja hyväksyttävänä. Pitäisi itse kunhan nyt jossain kapakassa tai urheilukentillä tai töissäkin takoa olkapäähän muita ja olla itse olkaan taottavana, huutaa ja hihkua innosta ja ns mennä mukana laumassa. Innostua asioista joista se yleinen lauma innostuu. Uhkua ja hehkua ulospäin. Kiljua innosta. Olla kovin herkästi innostuva, mesoa ja riehua. Koko ajan menossa mukana.

Mutta kun extroverttien innostusjutut ja tapa elää niissä ei ole introverttien juttu kumpikaan. 

Minusta sellainen on supernoloa. Vajoaisin maan alle. Mieluummin. Juoksisin mihin tahansa piiloon sellaista mieluummin. Enkä pysty teeskentelemään sellaista. Minulla ei ole eikä tule mitään "juostaan kädet pystyssä pitkin kenttää innosta huutaen" joukkue/laumahenkeä eikä fiilistä. Meillä ei ole sellaisia palikkoja. Sanotaan nyt että on sen verran ikää että tietää asian 🤣

Kun ihmiset tekisivätkin sen palveluksen, lopettaisivat ajattelemasta kaikkien tulevan olla samanlaisia tai muutoin olevan vääränlaisia.

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla