Lue keskustelun säännöt.
Kyllä taas ketuttaa yliopiston ryhmätyöt
05.10.2025 |
Ryhmätyö A: Kolme henkilöä ryhmästä tekee asioita, yksi ei mitään. Asia kärjistyy niin, että pakko on ottaa opettajaan aiheesta yhteys. Opettaja sanoo, että saamme paremman arvosanan jos saamme tämän henkilön tekemään hommia. Koko muu ryhmä pitää henkilöä kädestä kiinni ja auttaa tekemään hommat. Silti ei tule valmista millään. Sovitaan uusi tapaaminen. Harrastuspiirin kautta näen, että ko. henkilö koittaa sopia harkkoja sille samalle päivälle, jolle ollaan sovittu jo tapaaminen. Öö, mitä?
Ryhmätyö B: Tarkoitus tehdä ryhmätyötä yhdessä. Laitan aiheesta sähköpostia 3 muulle ryhmäläiselle ja kysyn sopivaa tapaamisaikaa. Uusi porukka enkä tunne ketään etukäteen. No, KUKAAN kolmesta ei ole saanut viimeisen 2 vrk aikana vastattua milloin sopisi näkeminen.
Ryhmätyö C: Kaksi päivää ennen ryhmätyön esitystä yksi ryhmäläisista ilmoittaa että ei pääsekää esittämään, koska on tanssituntia ja koiran ulkoiluttamista ja ja ja. Tuo esityspäivä on yhteisesti sovittu aikoja sitten. Eiköhän se koira kestäisi sen tunnin mitä seminaari kestää ja luulisi että tanssitunti ei ole sopiva syy jättää muuta ryhmää pulaan.
Joo, en minäkään näitä hommia täydellisesti aina tee, mutta en tajua ollenkaan, miten aikuiset ihmiset yliopistolla voivat toimia noin.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua. Sitten on ne, jotka eivät osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä englanniksi, eivätkä ymmärrä tehtävänantoa. Palauttavat oman osuutensa ryhmätyöhön sellaisessa kunnossa että muiden on käytännössä pakko kirjoittaa se uudestaan, mikäli haluavat päästä läpi. Maisterivaiheen opiskelijat.
En osaa kirjoittaa mitään tärkeää englanniksi. Suututtaisi, jos sellaista vaadittaisiin. Onneksi olen jo valmistunut. Miksei saa toimia suomeksi.
Et siis ole himmaasi pätevä. Kaikki yliopistotason työt vaativat kansainvälistä yhteistyötä ja ainakin kansainvälisen kentän seuraamista.
Ei vaadi. Moni maisteri tekee koko uransa ajan töitä Suomessa suomeksi tarvitsematta koskaan edes virkamiesruotsia.
Kuten varhaiskasvatuksen opettaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen etänä maisteritutkintoa teknisellä alalla kokopäivätyön ja perheen ohella. On kyllä aivan peestä ryhmätyöt koska a) ryhmien muodostaminen kun ei opiskelukavereita tunne b) yhteisen ajan löytäminen jos työn tekeminen vaatii teamseja c) oma arvosanasi riippuu muiden suoriutumisesta. Ja silti näitä pitää joka helkutin kurssille nykyään tunkea.
Pahoittelen poliittisesti epäkorrektia mielipidettä, mutta minusta sinun ei pitäisi opiskella vaan hoitaa työ ja perhe, siinä on ihan riittävästi. Todennäköisesti sinäkin opiskelet veronmaksajien piikkiin. Pitäisi varmaan oikeasti saada ne lukukausimaksut tänne.
Opiskelun pitäisi olla vaativaa, tasokasta ja täysipäiväistä. Sillä tavalla tuotetaan kunnol osaajia. Jos ei siihen ole aikaa, ei ole oppilaitoksen madaltaa tasoa. Meiltä muutenkin puuttuu käytännön työtä tekeviä, kun kaikkien on pakko olla jotain maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Ryhmätyöt kuullostaa kamalalta, onneks niitä ei vanhaan aikaan ollut. Se mikä tuli yllätyksenä oli että yliopistossakin oli "koulukiusaamista".
On kiusaamista työelämässäkin ja muuallakin. Ei se mihinkään peruskouluun pääty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina tympinyt ryhmätyöt. Kun aloitin monimuotona sairaanhoitajan opinnot lähes 100 km:n päässä niin tein työt yksin, jos vain oli mahdollista. Paljon helpompaa tehdä yksin niin on vastuussa vain itsestään, tulee valmista ajoissa eikä tarvitse tuota välimatkaa miettiä. Alusta asti oli selvää, että opinnäytetyön teen yksin ja niin teinkin.
Töitä osaan silti tehdä muiden kanssa ja valmista tulee koska ei vain voi työelämässä jättää hommia tekemättä ja luistaa niistä.
Just näin. Tää perustelu, että nää ryhmätyöt jotenkin opettaisi tekemään yhteistyötä töissä, on ihan kukkua. Ei heijastelee työelämää mitenkään. Ainoa vaikutus ryhmätöillä on se, että laiska opettaja pääsee vähemmällä. On vähemmän tarkistettavaa.
Samaan aikaan puhutaan siitä, että opiskelijoiden pitäisi ottaa henkilökohtainen vastuu opinnoistaa
Ymmärrätkö ollenkaan tuossa tilanteessa sitä pointtia, että sinun täytyisi uskaltaa sanoa ääneen sille päällepäsmärille, että sinun tapasi ei nyt ole hyvä? Perusteluineen. Näin opettelet sitä, että saat oman äänesi kuuluviin ja opit perustelemaan asiaa, vaikka vastassa olisi "millainen riiviö". Monille tämä on haaste työelämässä, niin se on hyvä, kun sitä saa harjoitella.
Toisekseen, miksi ette sovi heti alkuun, mitä numeroa haetaan? Ei sekään hyvää ryhmähenkä ole, että toinen koittaa päästä läpi ja toinen haluaa 5, mutta kukaan ei ole sanonut mitään. Oletko myöskään aina varma siitä, että se sinusta huonommin kirjoittanut, on varmasti sitä? Meillä on myös erilaisia tapoja lähestyä asiaa. Toiset kirjoittavat paljon yksityiskohtia, mutta eivät ymmärrä kokonaisuutta. Toiset taas ymmärtävät kokonaisuuden ja kirjoittaa vain sen, eikä ollenkaan yksityiskohtia Tuon kun tiedostaa, voi toisen tekstejä ymmärtää myös paremmin. Kumpaa sinä olet? Aluksi pienien asioiden jaarittelija vai ensin kokonaisuuden hahmoittaja?
Ja jos koet, että sinun oppiminen jää ryhmätyössä vajaaksi, niin miksi et täydennä sitä? Niin minä ainakin teen ja luulin, että aika moni muukin. Ei tentti, essee tai mikään tehtävän ole tarkoitus olla osoitus kaikesta siitä, mitä olet kurssilla oppinut. Se ei olisi mahdollista mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua. Sitten on ne, jotka eivät osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä englanniksi, eivätkä ymmärrä tehtävänantoa. Palauttavat oman osuutensa ryhmätyöhön sellaisessa kunnossa että muiden on käytännössä pakko kirjoittaa se uudestaan, mikäli haluavat päästä läpi. Maisterivaiheen opiskelijat.
En osaa kirjoittaa mitään tärkeää englanniksi. Suututtaisi, jos sellaista vaadittaisiin. Onneksi olen jo valmistunut. Miksei saa toimia suomeksi.
Et siis ole himmaasi pätevä. Kaikki yliopistotason työt vaativat kansainvälistä yhteistyötä ja ainakin kansainvälisen kentän seuraamista.
Ei vaadi. Moni maisteri tekee koko uransa ajan töitä Suomessa suomeksi tarvitsematta koskaan ed
Varhaiskasvatuksen opettaja on kanditutkinto, ei maisteri. Eipä mulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen etänä maisteritutkintoa teknisellä alalla kokopäivätyön ja perheen ohella. On kyllä aivan peestä ryhmätyöt koska a) ryhmien muodostaminen kun ei opiskelukavereita tunne b) yhteisen ajan löytäminen jos työn tekeminen vaatii teamseja c) oma arvosanasi riippuu muiden suoriutumisesta. Ja silti näitä pitää joka helkutin kurssille nykyään tunkea.
Pahoittelen poliittisesti epäkorrektia mielipidettä, mutta minusta sinun ei pitäisi opiskella vaan hoitaa työ ja perhe, siinä on ihan riittävästi. Todennäköisesti sinäkin opiskelet veronmaksajien piikkiin. Pitäisi varmaan oikeasti saada ne lukukausimaksut tänne.
Opiskelun pitäisi olla vaativaa, tasokasta ja täysipäiväistä. Sillä tavalla tuotetaan kunnol osaajia. Jos ei siihen ole aikaa, ei ole oppilaitoksen madaltaa tasoa. Meiltä muutenkin puuttuu käytännön työtä tekeviä, kun kaikkien on pakko ol
Jokainen suomalainen opiskelee veronmaksajien piikkiin myös sinä. Oppilaitosten kulut menee veronmaksajien pussista.
Tuo sun lainaama kirjoittaja opiskelee töiden ohessa eli saa palkkaa eikä yhteiskunnan tukia. Sä olet todella tympeä ihminen ja lisäksi vielä pihalla nykyisestä opiskelu- ja työelämästä.
Onko yliopistossakin nykyään tuollaista? Meillä oli kyllä pakollisen läsnäolon kursseja tai kirjatenttejä, mutta ei ikinä yhtäkään ryhmätyötä. Humanistisessa vieläpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taisin tehdä ryhmätyöt yliopistolla "lintukodossa". Oli niin monia tuttuja tai tutun tuttuja, että pääosin kaikki ryhmätyöt meni hyvin.
Kerran jouduttiin yhden vähän osaamattomamman henkilön panosta toisen ryhmäläiden kanssa paikkailemaan (kirjoittamaan hänen tekstit uusiksi), mutta muuten pystyi vastuut jakamaan tasaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen etänä maisteritutkintoa teknisellä alalla kokopäivätyön ja perheen ohella. On kyllä aivan peestä ryhmätyöt koska a) ryhmien muodostaminen kun ei opiskelukavereita tunne b) yhteisen ajan löytäminen jos työn tekeminen vaatii teamseja c) oma arvosanasi riippuu muiden suoriutumisesta. Ja silti näitä pitää joka helkutin kurssille nykyään tunkea.
Pahoittelen poliittisesti epäkorrektia mielipidettä, mutta minusta sinun ei pitäisi opiskella vaan hoitaa työ ja perhe, siinä on ihan riittävästi. Todennäköisesti sinäkin opiskelet veronmaksajien piikkiin. Pitäisi varmaan oikeasti saada ne lukukausimaksut tänne.
Opiskelun pitäisi olla vaativaa, tasokasta ja täysipäiväistä. Sillä tavalla tuotetaan kunnol osaajia. Jos ei siihen ole aikaa, ei ole oppilaitoksen madaltaa tasoa. Meiltä muutenkin puuttuu kä
Siis mitä? Kyllä minun mielestäni opiskelun tulisi olla niin vaativaa ja laadukasta, että se on täysipäiväistä. Ei tulisi mieleenkää, että jossakin jenkkiläisessä tai brittiläisessä huippuyliopistossa tehtäisiin KOKOPÄIVÄTÖITÄ.
Juuri tämä on se syy, miksi Suomen yliopistokoulutus ei yllä noiden maiden tasolle, kun sitä tehdään iltaharrastuksena ja sitten vielä kehdataan valittaa, kun se ei jousta omien aikataulujen mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse onneksi vältyin ryhmätöiltä -90 luvulla oikiksessa. En tosin usko, että nykyäänkään niitä siellä on. Tämä oma luuloni.
asianajaja, N54
Vierailija kirjoitti:
Ihanan akateemista piirileikkiä.
Amkissa noita kuule vasta onkin! Itsellä ei ollut yliopisto-opinnoissa viiden vuoden aikana kuin tasan yksi ryhmätyö, mutta nyt amkissa on joka toisella kurssilla sellainen. Hajoan totaalisesti noiden kanssa, ihan jo siitä syystä, ettei suurimmalla osalla ole mitään käsitystä millaisessa muodossa raportit nyt ylipäätään palautetaan. Puhumattakaan noista livistäjistä ja vapaamatkustajista. Vielä kun oma arvosana on muidenkin panoksesta kiinni niin ei reilulta tunnu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kiveshiki ja partavesi tuoksuu.
Varsinki sillä Pekalla.
Vierailija kirjoitti:
Ryhmätyö? Yliopistolla? Joku naisvaltainen ala, eikö vain?
Farmasialla ja eläinlääkiksessä ainakin on paljon noita, yleensä myös kaikki bilsan labrat ja leikkelyt vedetään ryhmäraportointina myös. Perus humanistialoilla tosi paljon vähemmän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oppimisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin pitäisi olla etusijalla? Ei ryhmätöitä voi puolustaa vain sillä ettei ope ehdi yksilötöitä korjata. On iso ongelma, jolle pitäis tehdä jotakin. Työttömiä opettajia on kortistossa, joten tekijöitä löytyisi ja palkanmaksajiakin, kun otetaan järki käteen ja katotaan pidemmälle tulevaisuuteen.
Eikä ryhmätöitä tuolla syyllä perustellakaan. Ei ryhmätyöt opettajan työtä vähennä. Mutta yliopistossa tarkoitus ei ole vain opetella ulkoa ja oksentaa tenttiin olemassaolevaa tietoa; tarkoitus on seln lisäksi tuottaa lisää uutta tietoa. Jota syntyy helpoiten niin, että eri taustoista tulevien ihmisten asiantuntemukset laitetwsn yhteen, ja niitä rinnastetaan ja vertsillaan. Jä TÄMÄ (tai ainakin sen menetelmän oppiminen, että voisitte käyttää niitä kun pääsette lähemmäs maisteritasoa) on niiden ryhmätöiden oikea tarkoitus.
Ei ole, vaan se, että opettajan ei tarvitse käydä reilun sadan opiskelijan yksilösuoritusta läpi, vaan selvitä ehkä kolmenkymmenen lopputuotoksen arvioinnilla.
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset on niin paljon parempia kuin me muut.
Akateemiset ammattikorkeakoululaiset? Kuten sanottu, eniten ryhmätöitä on amkissa
Vierailija kirjoitti:
ryhmätyönvihaajat on aina samoja henkilöitä jotka opintojen päättyessä kiroavat, ettei heille ole mitään verkostoja, joilla työllistyä. Ja että on väärin kun heidän ylivertainen erinomaisuutensa ja yhteistyökykynsö ei nyt itsestään selvästi ilmiinny työnantajille, ja työpaikat menevät niille, jotka on opiskeluaikana nähneet vaivaa opetellakseen tuntemaan edes toisensaja voivat siis ainakin jollain lailla todistaa olevansa normaaleja ihmisiä..
Ai jaa, en mä ainakaan ole noita, joten voit syödä sen ainasi. Mulla on jo hyvin menestyvä ura ja verkostot kunnossa, olen vain hankkimassa lisäkoulutuksella työnkuvan laajentamiseen tarvittavaa osaamista. Ja samalla vihaan ryhmätöitä sydämeni pohjasta.
Tämä formaatti ei yksinkertaisesti ole koskaan ollut toimiva. Jossain laboratorioharjoituksissa parityö voi toimia, kun työ tehdään paikan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Sorry, että olen ilonpilaaja, mutta työelämän edustajana totean, että ryhmätyöt valmentavat työelämään ja tiimityöhön. Harvoin sitä työssäkään saa valita oman tiiminsä henkilöitä. Pitää vain tulla niiden kanssa toimeen, jotka on nimetty työkavereiksi. Siksi rekrytoinneissa painotammekin vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja. Monesti enemmän kuin substanssiosaamista, jota voi vahvistaa myöhemmin työelämässä - ihan työnanatajan laskuun.
Mistä se yrityksen tuotto tulee, jos substanssiosaaista ei ole ja ihmiset ovat vaan hölistelijöitä?
Viimeisimmässä työpaikassa olin käytännössä työttömänä suurimman osana ajasta, ja silti tiimiin tuotiin lisää porukkaa. Mitä siinä pitäisi alkaa tekemään sitten. Kehittämään tyhjästä töitä? Olisin ihan hyvin vionut tehdä niiden muidenkin työt, mutta halutaan mieluummin useampi tyyppi paskapalkalle kuin maksaa siitä substanssista. Täysin ajan tuhlausta ja myös epäreilua osaavalle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko jossain luokanopekoulutuksessa tms? Kannattaa vaihtaa koviin tieteisiin. Siellä ryhmätöitä on paljon vähemmän ja kaikki suhtautuvat ihan eri tavalla.
Pakko sanoa että tekniselläkin on noita lusmuilijoita. Tosin mikäli kantti kestää, heidät saa suolattua. Vähän ylimääräistä toki.
Jos ei suomeksi saa tehdä niin en vaivautuisi, ei me olla Englannissa joka irtisanoutui eu.sta.