Tuntuu, että syömisen vähentämistä ei ikinä nähdävaihtoehtona

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Se oli pointti. Normi-ihmisellä kuri huumeen suhteen on nollatoleranssi. Ruoan suhteen nollatoleranssia ei voi olla, mutta mikä siinä on ettei kohtuutta nykyään enää monilla ole? 

On ollut keinovalikoimassa. Oli aika, jolloin laihdutin niin, että söin maksimissaan yhden ruisleipäpalan koko päivänä. Siis kuivana, ilman päällisiä. Ei ollut terve tapa laihtua. 

 

myöhemmin olen ymmärtänyt, että kehoni on erittäin herkkä hiilihydraatille. Nykyisin syön viljoista vain kauraa ja ruista, en syö lainkaan sokeria, riisiä tai muita tyhjiä kaloreita. Hedelmiä syön maltillisesti. En juo mehuja enkä käytä alkoholia. 

Pudotettavaa olisi vielä noun 20 kiloa, 45 jo lähtenyt - lihavuusleikkauksen jälkeen. Ilman sitä en olisi tässä tilanteessa. Kiitos lääketiede ja veronmaksajat. 

Vierailija kirjoitti:

On ollut keinovalikoimassa. Oli aika, jolloin laihdutin niin, että söin maksimissaan yhden ruisleipäpalan koko päivänä. Siis kuivana, ilman päällisiä. Ei ollut terve tapa laihtua. 

 

myöhemmin olen ymmärtänyt, että kehoni on erittäin herkkä hiilihydraatille. Nykyisin syön viljoista vain kauraa ja ruista, en syö lainkaan sokeria, riisiä tai muita tyhjiä kaloreita. Hedelmiä syön maltillisesti. En juo mehuja enkä käytä alkoholia. 

Pudotettavaa olisi vielä noun 20 kiloa, 45 jo lähtenyt - lihavuusleikkauksen jälkeen. Ilman sitä en olisi tässä tilanteessa. Kiitos lääketiede ja veronmaksajat. 

Jälkiviisas on helppo olla ja tähänkin aloituksen HS:n lukijan mielipidekin liittyy. Leikkaus ei yksinään auta - on myös muutettava niitä ruokailutottumuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Se oli pointti. Normi-ihmisellä kuri huumeen suhteen on nollatoleranssi. Ruoan suhteen nollatoleranssia ei voi olla, mutta mikä siinä on ettei kohtuutta nykyään enää monilla ole? 

Koska ruokasuhde voi vääristyä, muuttua epäterveeksi. Psyykkiset haasteet voi oireilla syömiseen ja myös puutokset voi saada ahmimaan. Nykyäänhän ihmisillä on yleisesti aika paljon pahoinvointia, niin ei ihmekään, että se näkyy myös ruoan kanssa. Ja sanomattakin selvää, että hetkellinen ylensyönnin tuoma helpotus lisää pitkällä aikavälillä pahoinvointia ja vahvistaa kierrettä

Koska ruoka on ainoita iloja tässä paskassa elämässä. Eläkkeelle ei päästä, niin miksi kituisin pitkän ja kurjan elämän kun voin elää nauttien lyhyemmän elämän?

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Vähemmälläkin ruoalla pärjää. Ja voi kauhistus! Laihtuu.

Ei aikuisen kevyttä istumatyötä tekevän tarvitse syödä 5 kertaa päivässä. 3 kertaa riittää.

Sen kevyen työn lisäksi voi olla liikunnallinen elämäntapa. 3 kertaa ei riitä mitenkään.  Syön joskus 6 kertaa päivässä sisältäen 3 lämmintä ruokaa. Painoindeksi näyttää ylipainoa mutta peili kertoo jotain ihan muuta. Lihaksikkaan ihmisen perusaineenvaihdunta kuluttaa jo enemmän kaloreita kuin hoikalta tai suuren rasvaprosentin omaavalla lihavalla ihmisellä. Kaikki on niin yksilöllistä. Lisäksi tuo syömiskertojen määrä ei kerro mitään todellisista kaloreista. Joku saattaa kiskoa jonkun mega-aterian hampurilaisravintolassa ja saada siitä 1500kcal energiaa. Tuohon määrään kaloreita saa syödä todella paljon terveellistä ruokaa kuten kanaa ja riisiä ja kasviksia. Ihmiset syö usein aivan väärin. Enemmän ja useammin ja laadukkaampaa ruokaa varmistaa hyvän olon ja helpottaa painonhallintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Koska ruoka on ainoita iloja tässä paskassa elämässä. Eläkkeelle ei päästä, niin miksi kituisin pitkän ja kurjan elämän kun voin elää nauttien lyhyemmän elämän?

Tietoinen päätös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yletön nälkä loppuu, kun huolehtii rasvan saannista. Ihmiset ovat vain lihoneet rasvattomien tuotteiden myötä. Rasvaa reippaasti yli 100g päivässä voin, oliiviiölyjen ja pähkinöiden muodossa. Hiilihydraattimäärät vähenee automaattisesti, kun ei tarvi puputtaa  joko ajan jotain. Sokeria ei tee mieli, kun ravitsemus on kunnossa. 

Kasviksia lautaselle, jotta saa syödä kukkurallisen laitasellinen ruokaa eikä ole nälkä kolmeen tuntiin. Rasva ja ruoan määrä pitää siitä huolen. Elimistö saa ravintoa tarpeeksi. 

Sadassa grammassa rasvaa on 900 kcal. Tuo energiamäärä vastaa 1,3 kg perunaa tai 2,2 kg porkkanaa tai 1,7 kg omenaa tai 1,2 kg keitettyä alaskanseitiä.

Rasva tekee kylläis

"Kokeile ennen kuin tuomitset huuhaaksi. Rasvaa ja proteiinia syömällä et lihoa jollet yhdistä rasvaa hiilareihin eli sokereihin. Ilman insuliinia ei läski vyötärölle kerry. Nälkä pysyy poissa todella pitkään niin että jopa unohtaa koko syömisen. Ateria jossa on paljon rasvaa, jonkunverran proteiinia ja vihreitä kasviksia, tarvitsee syödä vain kerran tai kaksi päivässä. Kiljuvaa nälkää ei tule vaan sellainen tunne että kohta voisi syödä jotain."

Ensinnäkin insuliinijuttusi ovat huuhaata. Toisekseen, miksi kokeilisin? Olen normaalipainossa, sixpack ja hauissuonet erottuvat. Jaksan vetää 18 leukaa, ja juoksen juurikaan väsymättä 10-12 km iltalenkiksi ja muina päivinä kävelen 18-20 km. Syön paljon hiilareita ja proteiinia, ja kalasta saan hyviä rasvoja. Ei ole mitään ongelmaa syömisen kanssa.

Huhhuh. Ihmiset tietää riskit, mutteivat tee riittävästi ajoissa: https://www.is.fi/terveys/art-2000011528510.html

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh. Ihmiset tietää riskit, mutteivat tee riittävästi ajoissa: https://www.is.fi/terveys/art-2000011528510.html

 

Linkkisi maksulliseen clickbite-juttuun ei tuo tähän keskusteluun mitään uutta. Kannattaisi olla huolestunut niistä ~300-400 000 kakkostyypin diabeteksestaan tietämättömästä ihmisestä. En tiedä, tehdäänkö Suomessa mitään verensokerin pikamittauksia apteekeissa ja eri tilaisuuksissa jne. Niihinhän ei tarvi mennä aamulla 12 tunnin paaston jälkeen kun verensokeriarvojen normaalista voi arvioida ihan aterianjälkeisen verensokerin perusteella.

Niillä, jotka perivät diabeetikko-vanhemmiltaan verensokerimittarin ja mittaustarvikkeita, on tietenkin myös pienituloisina etulyöntiasema mikäli he voivat ostaa muiden verensokerimittarin omistajien kanssa tarvikkeita yhdessä ja jakaa pakkauksia keskenään osiin ja mitata sekä kirjoittaa muistiin verensokeriarvonsa. Geenit vaikuttavat DM2 periytyvyyteen niin paljon, että kahden diabeetikon lapsella on jo ~75% suurempi riski sairastua elämänsä aikana DM2:n kuin heillä, joilla ei ole samanlaista sukurasitetta. Olen itsekin perinyt tuollaisen geeniperimän. Minulla on todella terveellisesti elävä sukulainen, joka on eläköitynyt endokrinologi ja hänkin sairastui pitkästä elintapoihin perustuvasta jarrutuksestaan huolimatta DM2:n. Hänellä ei ole ylipainoa. 

Hemoglobiini A1c:a mitataan vain labralähetteellä ja sen vuoksi suuri määrä suomalaisia on ilman diagnoosia. Tuo koe näyttää sen pitemmän ajan tilanteen, jolla on terveyden kannalta eniten merkitystä. Koetta varten pitää paastota se 10-12 tunnin ajan. Monesti kakkostyypin diabetes diagnosoidaan liian myöhään. Esidiabetekselle voi tehdä vielä paljon elintavoin ja aloittamalla lääkärin määräämän metformiini-lääkityksen, joka vaikuttaa myös miedosti suolistohormoneihin ruoasta saatavaa kylläisyyttä lisäten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Se oli pointti. Normi-ihmisellä kuri huumeen suhteen on nollatoleranssi. Ruoan suhteen nollatoleranssia ei voi olla, mutta mikä siinä on ettei kohtuutta nykyään enää monilla ole? 

Suurimmalla osalla ylipaino kertyy pikkuhiljaa. Lapsilla voi syynä olla liika maidon juominen. Kaikista vanhemmista ei ole rajoittamaan lapselle aterialle yhtä lasillista maitoa. Siinä kertyy päivän mittaan jo merkittävä määrä lisäenergiaa. Juoma menee mahalaukun ohi ohutsuoleen eli ei tee edes kylläiseksi. 

Nykyaikana moni potee teknostressiä ja on ajautunut ADT-kierteeseen, josta irrottautuminen vaatisi paljon kovaa työtä ja rautaista tahdonvoimaa. Useimmat eivät pysty, koska etenkin TikTok on totuttanut aivot alle minuutin välein tuleviin dopamiiniryöppyihin. Pystyykö sellaiseen tottunut odottamaan ruoan kanssa hitaammin tulevia dopamiiniryöppyjä? Ei pysty. Sen vuoksi valitaan se vaihtoehto, josta sen ryöpyn saa nopeammin. On helpompaa tehdä voileipä kuin alkaa tehdä kynttiläillallista kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Nykyään todella harva kykenee rauhoittamaan ruokailuhetkensä sellaiseksi, ettei puhelin ole kädessä tai pöydällä. Kun keskitytään ruudulla tapahtuvaan, ei huomata lopulta mitä ja kuinka paljon tuli syötyä. Tietenkin tuota voi käyttää hyväksi, jos kasvisten syöminen ei onnistu. Tekee kasvistikkuja ja rahka- tai raejuustopohjaisen dipin, jonka maustaa vaikka perunalastudippijauheella (aikoinaan Painonvartijat arvioivat sen kalorimäärän niin mitättömäksi, ettei sitä edes laskettu mukaan) ja dippailee menemään kasviksia samalla kun puhelin on kädessä tai pöydällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yletön nälkä loppuu, kun huolehtii rasvan saannista. Ihmiset ovat vain lihoneet rasvattomien tuotteiden myötä. Rasvaa reippaasti yli 100g päivässä voin, oliiviiölyjen ja pähkinöiden muodossa. Hiilihydraattimäärät vähenee automaattisesti, kun ei tarvi puputtaa  joko ajan jotain. Sokeria ei tee mieli, kun ravitsemus on kunnossa. 

Kasviksia lautaselle, jotta saa syödä kukkurallisen laitasellinen ruokaa eikä ole nälkä kolmeen tuntiin. Rasva ja ruoan määrä pitää siitä huolen. Elimistö saa ravintoa tarpeeksi. 

Sadassa grammassa rasvaa on 900 kcal. Tuo energiamäärä vastaa 1,3 kg perunaa tai 2,2 kg porkkanaa tai 1,7 kg omenaa tai 1,2 kg keitettyä alaskanse

Osalle sopii Gary Taubesin teesien mukainen ruokavalio, jos sitä toteuttaa syöden kalaa ja kasvikunnan proteiineja. Sen heikkous on siinä, ettei ruokavalio ole hyväksi suoliston hyville mikrobeille ja näivettää ne kuoliaaksi ja altistaa siten ylipainolle ja lihavuudelle. Sen lisäksi rasvaan ja proteiiniin perustuva ruokavalio voi aiheuttaa vuotavan suolen, joka on yksi metabolisen oireyhtymän riskiä lisäävä tekijä. MBO linkittyy matala-asteiseen tulehdukseen, joka vaikeuttaa painon normaalina pitämistä ja laihtumista. Ylipainoisen kannattaa tehdä kaikkensa torjuakseen matala-asteista tulehdusta alkaen aamulla hampaiden pesusta hampaiden lankaamiseen, hammasväliharjaamiseen ja pesuun ja illan maustamattomaan jugurttiin ja tummiin marjoihin sekä lusikalliseen tai pariin kauranleseitä iltapalana sokeroidun jugurtin sijasta.

Olen tänä vuonna laihduttanut yli kymmenen kiloa ja olen vihdoin taas normaalipainoinen. Kyllä se on vaan se perinteinen säännöllinen kalorivaje ja terveellisempi syöminen jotka suurimmalla osalla ylipainoisia ihmisiä auttaisi pudottamaan painoa. Näläntunne välillä kuuluu asiaan ja sitä pitää oppia vaan olemaan pelkäämättä. Vatsalaukku tottuu kyllä pikkuhiljaa pienempään ruokamäärään ja suolistobakteerit kiittävät kun syö vähemmän sokerisia, rasvaisia herkkuja/ruokia sekä enemmän kuituja, kasviksia, marjoja, prebiootteja ja probiootteja mikä taas vähentää hiljaista tulehdusta ja edesauttaa laihtumista. Kannattaa pitää huolta myös lihaskunnosta koska isommat lihakset polttavat myös lepotilassa enemmän kaloreita. Päätös ,tahdonvoima ja tieto terveellisemmästä elämästä ovat tärkeimpiä aseita painon pudottamiseen.

Välillä minulle ihmetellään painoni salaisuutta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että minä tunnen kylläisyyden nopeasti ja voimakkaana ja sen jälkeen syöminen tuntuu inhottavalta. Joskus kylässä on todella ikäviä tilanteita kun tyrkytetään ja vaaditaan syömään enemmän ja en ilkeä alkaa puhumaan pöydässä rehellisesti, että jos syön yhtään enempää niin sitten alkaa oksettaa ja voin vahingossa oksentaa.

Minä tunnen harvoin nälkää ja silloinkin mieluiten valitsen itselleni mieluisaa ruokaa, joka ei ole samanlaista kuin monen herkkuina pitämät ruoat. Minä en voi sille mitään, että olen jonkinlainen supermaistaja ja suklaa maistuu suussani rasvalle ja sokerille, karkit sokerille, jäätelö maistuu rasvalle ja sokerille sekä lehmän tissille jne. Liika rasva tekee suuhuni inhottavan tuntuisen kalvon. Liian makeasta nousevat ihokarvatkin pystyyn ja tulee kuvottava olo. 

Kärsin ominaisuuksistani etenkin lapsena, jolloin äidilläni oli jokin pakkomielle lihottamisestani ja minut pakotettiin syömään milloin punaiseen maitoon keitettyä mannapuuroa ison voisilmän kanssa, milloin suklaamannapuuroa kermavaahdon kanssa, milloin uunilenkkiä, johon oli laitettu koloihin juustosiivuja ja joka tirisi rasvaa.

Koin pakkosyöttämisen henkisenä ja fyysisenä väkivaltana, jota se onkin kun ihmisen rajat ylitetään säälittä oman mielihyvän saamiseksi. Minulla ei todellakaan ole mitään läheisiä välejä äitini kanssa. Hän pakotti syömään laittamansa annokset, vaikka kuinka oksetti ja kuvotti. Minua istutettiin kotona ruokapöydän ääressä kunnes maitolasi ja ruokalautanen olivat tyhjiä.

Muita ruokia pystyin antamaan salaa koiralle, mutta maitoa en onnistunut koiralle juottamaan. Siten jouduin pitkin hampain kiskomaan huoneenlämmössä seisonutta maitoa kunnes lasi oli tyhjä. Parin tunnin päästä sama kidutus alkoi alusta. Muistan lämmöllä perheeni koiria.

Minulla ei ollut ikinä minkäänlaista anemiaa tai puutostilaa eikä ole nyt aikuisenakaan, jolloin syön kun itse haluan ja mitä itse haluan. Omia lapsiani en suostunut kiusaamaan samalla tavalla, vaikka osa sitä sitten paheksuukin ja ajatteli lasten jäävän kitukasvuiseksi tai sairastuvan puutetauteihin. 

Olennaista on ymmärtää, että ihmiset ovat keskenään erilaisia ja myös hyväksyä se ja olla mussuttamatta toisten painosta tai syömisistä! On aivan turhaa ajanhukkaa verrata itseään ja naapurin Maijaa, koska kyseessä on kaksi erilaiset geenit perinyttä ja erilaisen metabolian omaavaa ihmistä. Ihmettely kertoo minusta eniten ihmettelijän omasta tietämättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen tänä vuonna laihduttanut yli kymmenen kiloa ja olen vihdoin taas normaalipainoinen. Kyllä se on vaan se perinteinen säännöllinen kalorivaje ja terveellisempi syöminen jotka suurimmalla osalla ylipainoisia ihmisiä auttaisi pudottamaan painoa. Näläntunne välillä kuuluu asiaan ja sitä pitää oppia vaan olemaan pelkäämättä. Vatsalaukku tottuu kyllä pikkuhiljaa pienempään ruokamäärään ja suolistobakteerit kiittävät kun syö vähemmän sokerisia, rasvaisia herkkuja/ruokia sekä enemmän kuituja, kasviksia, marjoja, prebiootteja ja probiootteja mikä taas vähentää hiljaista tulehdusta ja edesauttaa laihtumista. Kannattaa pitää huolta myös lihaskunnosta koska isommat lihakset polttavat myös lepotilassa enemmän kaloreita. Päätös ,tahdonvoima ja tieto terveellisemmästä elämästä ovat tärkeimpiä aseita painon pudottamiseen.

Kiitos tästä. Kukaan ei laihdu ilman kalorivajetta. Se ei tapahdu kuin syömistä vähentämällä ja liikuntaa lisäämällä. Ylipainoisia on varmasti vaikeampi saada liikkumaan yhtään sen enempää kuin aiemmin, joten annoskokojen pienentäminen ja tiheyden pienentäminen on jäljelle jäävä keino.

Vierailija kirjoitti:

Välillä minulle ihmetellään painoni salaisuutta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että minä tunnen kylläisyyden nopeasti ja voimakkaana ja sen jälkeen syöminen tuntuu inhottavalta. Joskus kylässä on todella ikäviä tilanteita kun tyrkytetään ja vaaditaan syömään enemmän ja en ilkeä alkaa puhumaan pöydässä rehellisesti, että jos syön yhtään enempää niin sitten alkaa oksettaa ja voin vahingossa oksentaa.

Minä tunnen harvoin nälkää ja silloinkin mieluiten valitsen itselleni mieluisaa ruokaa, joka ei ole samanlaista kuin monen herkkuina pitämät ruoat. Minä en voi sille mitään, että olen jonkinlainen supermaistaja ja suklaa maistuu suussani rasvalle ja sokerille, karkit sokerille, jäätelö maistuu rasvalle ja sokerille sekä lehmän tissille jne. Liika rasva tekee suuhuni inhottavan tuntuisen kalvon. Liian makeasta nousevat ihokarvatkin pystyyn ja tulee kuvottava olo. 

Kärsin ominaisuuksistani etenkin lapsena, jolloin

Ikävän kuuloinen historia, ja hienoa että olet nyt itse paremmassa tilanteessa. Toteaisin kuitenkin, ettei puolet väestöstä ole kokenut samaa ja ylipaino johtuu liiallisesta syömisestä. Se ettei välitä koituu meidän kaikkien harteille. Pelkästään yli 30bmi tapausten hintalappu on miljardeja ja siihen päälle ylipainoisten ongelmat. Kun puhutaan kuitenkin säästöistä ja terveydenhuollon ylikuormasta, puolen kansanosan ylipaino alkaa olla jo kaikkien meidän ongelma. Tässä esim arvioita hintalapusta: https://tervepaino.fi/mita-lihavuus-maksaa-suomelle/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh. Ihmiset tietää riskit, mutteivat tee riittävästi ajoissa: https://www.is.fi/terveys/art-2000011528510.html

 

Linkkisi maksulliseen clickbite-juttuun ei tuo tähän keskusteluun mitään uutta. Kannattaisi olla huolestunut niistä ~300-400 000 kakkostyypin diabeteksestaan tietämättömästä ihmisestä. En tiedä, tehdäänkö Suomessa mitään verensokerin pikamittauksia apteekeissa ja eri tilaisuuksissa jne. Niihinhän ei tarvi mennä aamulla 12 tunnin paaston jälkeen kun verensokeriarvojen normaalista voi arvioida ihan aterianjälkeisen verensokerin perusteella.

Niillä, jotka perivät diabeetikko-vanhemmiltaan verensokerimittarin ja mittaustarvikkeita, on tietenkin myös pienituloisina etulyöntiasema mikäli he voivat ostaa muiden verensokerimittarin omistajien kanssa tarvikkeita yhdessä ja jakaa pakkauksia keskenään osiin ja mitata sekä kirjoittaa mu

No luepas tuo: https://tervepaino.fi/mita-lihavuus-maksaa-suomelle/

Yksi surullisimmista näyistä on lihavien vanhempien tapa syöttää omat lapset yhtä lihaviksi. Näillä lapsilla tuuppaa olemaan hankala suhde ruokaan, eikä mikään maistu ellei se ole samaa rasvaista laatua tai samalla tavalla pilkottua tai samaa merkkiä kuin kotona. Ja se ei ole näiden lasten vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh. Ihmiset tietää riskit, mutteivat tee riittävästi ajoissa: https://www.is.fi/terveys/art-2000011528510.html

 

Linkkisi maksulliseen clickbite-juttuun ei tuo tähän keskusteluun mitään uutta. Kannattaisi olla huolestunut niistä ~300-400 000 kakkostyypin diabeteksestaan tietämättömästä ihmisestä. En tiedä, tehdäänkö Suomessa mitään verensokerin pikamittauksia apteekeissa ja eri tilaisuuksissa jne. Niihinhän ei tarvi mennä aamulla 12 tunnin paaston jälkeen kun verensokeriarvojen normaalista voi arvioida ihan aterianjälkeisen verensokerin perusteella.

Niillä, jotka perivät diabeetikko-vanhemmiltaan verensokerimittarin ja mittaustarvikkeita, on tietenkin myös pienituloisina etulyöntiasema mikäli he voivat ostaa muiden verensokerimittarin omistajien kanssa tarvikkeita yhdessä ja jakaa pakkauksia keskenään osiin ja mitata sekä kirjoittaa mu

Miksei vaan ala syödä vähemmän ja terveellisemmin? Ihme kikkailuja, joita ei tarvita näin yksinkertaisen asian toteamiseksi.