Tuntuu, että syömisen vähentämistä ei ikinä nähdävaihtoehtona

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Se oli pointti. Normi-ihmisellä kuri huumeen suhteen on nollatoleranssi. Ruoan suhteen nollatoleranssia ei voi olla, mutta mikä siinä on ettei kohtuutta nykyään enää monilla ole? 

On ollut keinovalikoimassa. Oli aika, jolloin laihdutin niin, että söin maksimissaan yhden ruisleipäpalan koko päivänä. Siis kuivana, ilman päällisiä. Ei ollut terve tapa laihtua. 

 

myöhemmin olen ymmärtänyt, että kehoni on erittäin herkkä hiilihydraatille. Nykyisin syön viljoista vain kauraa ja ruista, en syö lainkaan sokeria, riisiä tai muita tyhjiä kaloreita. Hedelmiä syön maltillisesti. En juo mehuja enkä käytä alkoholia. 

Pudotettavaa olisi vielä noun 20 kiloa, 45 jo lähtenyt - lihavuusleikkauksen jälkeen. Ilman sitä en olisi tässä tilanteessa. Kiitos lääketiede ja veronmaksajat. 

Vierailija kirjoitti:

On ollut keinovalikoimassa. Oli aika, jolloin laihdutin niin, että söin maksimissaan yhden ruisleipäpalan koko päivänä. Siis kuivana, ilman päällisiä. Ei ollut terve tapa laihtua. 

 

myöhemmin olen ymmärtänyt, että kehoni on erittäin herkkä hiilihydraatille. Nykyisin syön viljoista vain kauraa ja ruista, en syö lainkaan sokeria, riisiä tai muita tyhjiä kaloreita. Hedelmiä syön maltillisesti. En juo mehuja enkä käytä alkoholia. 

Pudotettavaa olisi vielä noun 20 kiloa, 45 jo lähtenyt - lihavuusleikkauksen jälkeen. Ilman sitä en olisi tässä tilanteessa. Kiitos lääketiede ja veronmaksajat. 

Jälkiviisas on helppo olla ja tähänkin aloituksen HS:n lukijan mielipidekin liittyy. Leikkaus ei yksinään auta - on myös muutettava niitä ruokailutottumuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on pidettävä kuri siitä mitä suuhun laittaa ja kuinka paljon. Kun täällä tykätään verrata syömistä huumeisiin, niin kyllähän jokainen pitää kuria siitä kuinka paljon huumetta suoneensa pistää. Itsekurista syöminen on kiinni - ihan ihmisen perustoiminto, jolla on hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde.

Se herska-addikti tarvii aika kovaa kuria, että pistäisi itseensä vain pienenpieniä annoksia päivittäin. Paljon kovempaa kuria, kuin sellainen, jolla ei ole heroiinin kanssa ongelmaa

Se oli pointti. Normi-ihmisellä kuri huumeen suhteen on nollatoleranssi. Ruoan suhteen nollatoleranssia ei voi olla, mutta mikä siinä on ettei kohtuutta nykyään enää monilla ole? 

Koska ruokasuhde voi vääristyä, muuttua epäterveeksi. Psyykkiset haasteet voi oireilla syömiseen ja myös puutokset voi saada ahmimaan. Nykyäänhän ihmisillä on yleisesti aika paljon pahoinvointia, niin ei ihmekään, että se näkyy myös ruoan kanssa. Ja sanomattakin selvää, että hetkellinen ylensyönnin tuoma helpotus lisää pitkällä aikavälillä pahoinvointia ja vahvistaa kierrettä

Koska ruoka on ainoita iloja tässä paskassa elämässä. Eläkkeelle ei päästä, niin miksi kituisin pitkän ja kurjan elämän kun voin elää nauttien lyhyemmän elämän?

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Vähemmälläkin ruoalla pärjää. Ja voi kauhistus! Laihtuu.

Ei aikuisen kevyttä istumatyötä tekevän tarvitse syödä 5 kertaa päivässä. 3 kertaa riittää.

Sen kevyen työn lisäksi voi olla liikunnallinen elämäntapa. 3 kertaa ei riitä mitenkään.  Syön joskus 6 kertaa päivässä sisältäen 3 lämmintä ruokaa. Painoindeksi näyttää ylipainoa mutta peili kertoo jotain ihan muuta. Lihaksikkaan ihmisen perusaineenvaihdunta kuluttaa jo enemmän kaloreita kuin hoikalta tai suuren rasvaprosentin omaavalla lihavalla ihmisellä. Kaikki on niin yksilöllistä. Lisäksi tuo syömiskertojen määrä ei kerro mitään todellisista kaloreista. Joku saattaa kiskoa jonkun mega-aterian hampurilaisravintolassa ja saada siitä 1500kcal energiaa. Tuohon määrään kaloreita saa syödä todella paljon terveellistä ruokaa kuten kanaa ja riisiä ja kasviksia. Ihmiset syö usein aivan väärin. Enemmän ja useammin ja laadukkaampaa ruokaa varmistaa hyvän olon ja helpottaa painonhallintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Koska ruoka on ainoita iloja tässä paskassa elämässä. Eläkkeelle ei päästä, niin miksi kituisin pitkän ja kurjan elämän kun voin elää nauttien lyhyemmän elämän?

Tietoinen päätös