Te, joiden miehet ovat aamusta iltaan töissä,

ja mistään ei tulis mitään jos olisin töissä enkä äitiyslomalla.

Lastenhoito on kokonaan vastuullani, samoin kotityöt. Mies tulee niin myöhään kotiin (noin klo 21), että eihän siihen aikaan ole enää mitään töitä tehtäväksikään. Välillä tämä menee ihan kevyesti, mutta toisinaan odottelen vakavissani loppuunpalamista.

t: nro 3 tai jotain.

Lapsia ei onneksi vielä ole, pitäisi kai sitten vähentää työntekoa.

Yrittäjänä on pakko tehdä pitkää päivää. Ei ole paljoa yhteistä aikaa, sunnuntaisin vain :/

ja

Seksiä ei ole

Kaikki kotityöt ja lastenhoito minun vastuullani, myös ns. miesten työt

Äijä on niin kiireinen, ettei ehdi joka päivä edes puhelimessa puhumaan



Että onko ihme, että suhe on ripulilla

Omaa aikaa mulla ei juuri ole, esim. kaupoille pääsen todella harvoin ja ratsastusharrastuksesta voin vain haaveilla. Joskus johonkin myöhään alkavaan jumppaan voin mennä mutta siitä pitää sopia etukäteen. Ja odotan kovasti kauppojen sunnuntaiaukioloja, jos saisin vaikka jotain uutta hankittua ilman että pitää ottaa lapset mukaan. Seksi kiinnostaa ja meidän suhde voi ihan hyvin, mutta siitä täytyy kyllä kiittää miestä joka vielä työnsä ohella panostaa kotiinkin ja myös usuttaa minua lähtemään jonnekin. Jos se heittäytyisi vaan sohvalle niin varmaan olisin jo häipynyt.

On siis kotona yleensä 2-3 päivää viikosta, joskun vähemmänkin. Kotona ollessaan on hyvin uupunut, joten kyllä se lapsenhoito jää mun harteille. Olen lähes aina lapsen kanssa (olen lastenhoidontuella, lapsi reilu 1v).



Joskus sitä miettii, miksi jatkaa, kun ei ikinä ole yhteistä aikaa, eikä mies hoida lasta. Nytkin se on parin viikon työkeikalla ja tunnen itseni ihan yh:ksi.



Ja tämä ei ole mikään pakkotilanne, kyllä pärjättäis vähemmälläkin rahalla, jos mies vaikka vaihtais alaa. Mut se ei halua...

Teillä tuntuu kaikesta huolimatta menevän hyvin. Hienoa!

vai onko kyseessä arvovalinta?

Vierailija:

vai onko kyseessä arvovalinta?

Kaikki on annettava, tai saa potkut. Tätä on se työelämä nykyään!

ja auttaa kun tulee kotiin, pyykit, keittiön siivous, roskien vieminen, lasten kylvetys ja nukkumaan laittaminen. Ja kokkaa aina viikonloppuruoat koko perheelle



Kulta :)

Vierailija:

minkälaista teidän perhe-elämänne on? Ilmeisesti teillekin jää lasten hoito lähes kokonaan. Jaksaako miehenne tehdä mitään kun tulee kotiin töistä? Pääsettekö itse harrastamaan jotain? Entä jaksaako seksi kiinnostaa?

Terv. tähän kaikkeen kyllästynyt

Meillä mies töissä ja rakentaa. Perhe-elämämme on ihan jees, vaikka välillä ärsyttääkin kun ei miestä kotona paljoo näy :(

Lastenhoito ja kodinhoito yms. ovat mun hoidossa kokonaan. Mies hoitaa sitten nuo rakentamiseen liityviä juttuja.

Mies ei oikee jaksa tehdä mitään ihmeempää kun tulee töistä/raksalta. Jos tulee raksalta, niin laittaa kyllä vanhemman likan nukkumaan yms. pientä.

Itse en oikein pääse mitään kummempia nyt harrastamaan, joten jumppaan kotona ;))

Meillä menee ihan hyvin mutta tosiaan se on pitkälti siitä kiinni että myös mies yrittää. joskus mua rasittaa tosi paljon se kun se ei ole juuri koskaan kotona mutta silloin kun muistuttelen sitä asiasta niin se vähän tsemppaa ja yrittää taas enemmän. Ja se tosiaan huolehtii siitä että minäkin pääsisin jonnekin, koettaa joskus lähteä töistä aiemmin että ehtisin vaikka vaatekauppaan. Mun mies on yrittäjä ja töissä 6 päivää viikossa, tulee kotiin illalla n. klo 19-20. Oma yritys vaatii paljon työtä ja on mies vähän ahnekin, välillä sitten patistelen sitä että mieluummin vähän vähemmän rahaa ja enemmän aikaa yhdessä, kiitos! Mutta en voi valittaa, mielelläni minä shoppailen kaikkea ihanaa ja tiedän ettei se raha ilmaiseksi tule... 9

Meillä tosi onnekkaasti asiat, kun isä töissä n. 35h/vko. Ja lomailee kesällä 10 vk, syysloma, joululoma ja hiihtoloma päälle. On siis luokanopettaja. Palkka nyt on akteemiseksi surkea, mutta loppupeleissä se perheen yhteinen aika on tärkein! Oikeasti mietin kuinka monen on PAKKO tehdä kohtuutonta työviikkoa (loputtomiin)?

Mun mies on tavallaan yrittäjä. Työtä on vain kertynyt liikaa eikä niitä voi siirtää huomiselle tai tekee rikoksen. Työntekijää ei ole varaa palkata (hinnatkin oli huonot) Allergiani sekä lasten vuoksi en voi auttaa. Omat harrastukset? Siivous, pyykinpesu, isompien lasten kuskailu ym. Ehdin kyllä harrastaa niin paljon kuin viittin. Jos lapset hereillä kun mies tulee niin lukee kyllä sadun tai leikkii tai jotain. Harvemmin tekee mitään kotitöitä. Jos olisin työelämässä itse mukana niin meidän lapset olisivat heitteellä ja nuorimmat olisivat aina hoidossa. Elämä alkaa kyllä jo helpottaa kun 3 alottaa syksyllä koulun ja ei ole kuin yksi alle eskariikänen.

Mutta tulee joka päivä jossain vaiheessa kotiin, viikonloput vapaata. Esim. tänään töissä 13-02. Huonointa on, ettei koskaan tiedä tarkkaan milloin lähtee ja milloin tulee (noin parin tunnin tarkkuudella). Lähtee sitten kun puhelin soi ja käsky käy.

Mutta rakastaa työtään, eikä halua sitä vaihtaa. Enkä minä sitä vaadikaan.

Itse hoitajana, joten jouduin vaihtamaan ammattia, ei sopinut rekkakuski, hoitaja (3-vuorotyö) ja lapset-yhdistelmä. Tällä hetkellä olen kotona, joten nyt on helpompaa=)

Aivan mahtavasti, hänelle kiitos siitä =)

Ja on kyllä lasten kanssa sen mitä ehtii. Mutta on niin kireä että tiuskii ja menettää hermonsa helpolla. Lapset 3v ja 1v. Minä en harrasta mitään, menin kuntopiiriin mutta mies hommasi harrastuksen sille illalle joten se jäi. Ei tehnyt sitä kuitenkaan tahallaan.



MUTTA nyt menee sellaiseen " työhön" että on kotona noin kaksi viikonloppua/kk. Puoli vuotta näin ja sitten voi olla pidempiäkin pätkiä ettei nähdä..

aamusta iltaan, yleensä yhdeksään asti. Nyt kun olen itse töissä, yhteistä aikaa ei juurikaan ole. Tietysti teen enemmän kotitöitä, koska teen " vain normaalia" työaikaa, mutta kyllä mies osallistuu kotitöihin. Tai lasten syntymien jälkeen alkoi osallistua, kun en yksin jaksanut enää kaikkea tehdä..



Yhteistä aikaa ei juuri ole,mutta pysyypähän suhde tuoreena..:) Seksiäkin on vain harvoin, kun kumpikin käyttää aikansa ja energiansa työhön ja vanhempana olemiseen. Joskus tämä ajankäyttö rassaa, mutta useimmiten olemme molemmat elämäämme tyytyväisiä.. Tietysti haluaisin miehen vähentävän työntekoaan, mutta ei tällä hetkellä vaan onnistu..

Kokemuksesta tiedän, että rankkaa on, mutta eihän tuolloin voi mieheltä odottaa samanlaista sitoutumista perhe-elämään kuin muulloin. Sen aika on sitten taas, kun talo on valmis ja on aika katsoa, kuka se siinä vieressä onkaan...