Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa elää pian 150000 lasta ja alaikäistä köyhyysrajan alla
03.10.2025 |
Suomessa elää pian 150000 lasta ja alaikäistä köyhyysrajan alla.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteen mukaan köyhissä perheissä elävien lapsien määrä tulee Petteri Orpon (kok) hallituksen nykyisillä leikkauksilla lisääntymään 27000:lla tämän vuoden loppuun mennessä.
Luku on niin lohduton, että sen äärelle kannattaa hetkeksi hiljentyä. Noin 1500000 köyhyydessä elävää alaikäistä tarkoittaa yli 14:ää prosenttia alle 18-vuotiaista suomalaisista. Kun Olympiastadionin konsertteihin mahtuu 40000 katsojaa, täysiä stadioneita saataisiin köyhien perheiden lapsilla lähes neljä.
Eikä kyse ole vain talouspolitiikan jaosta oikeistoon ja vasemmistoon. Pysyvä lapsiperheköyhyys nielaistiin jo vuosia sitten kaikessa hiljaisuudessa osaksi suomalaisuutta.
Voi olla, ettemme yksinkertaisesti enää koe, että lasten kokema köyhyys olisi vastoin yhteisiksi koettuja arvoja. Ei lapsiperheköyhyyttä nimittäin painettu alas silloinkaan, kun Suomen talous porskutti.
Kolumni | Lapsiperheköyhyys ei ole luonnonlaki
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää 50-luvun alussa syntyneenä, mikä oli silloin lapsiperheköyhyyden tilanne. Lapsuus oli silloin turvallinen, vapaa, oltiin kavereita, kouluun mentiin ja sen aikainen kouluruoka tuli syötyä. Jokaiselle kesälle äiti ompeli uuden mekon, ja se riitti. Oppikouluun mennessäni äitini purki isäni vanhan perberin ( pitkän takin) ratkoi sen osiksi ja ompeli siinä minulle erittäin mieluisan puolihameen. Vaatimustaso ainakin on tämän päivän haaste.
Juuri noin. Sain 60-luvulla syksyllä vaatteet joita pidin kevääseen asti. Kun olivat pesussa ei menty ulos. Kevätjuhlaan äiti ompeli mekon jolla pärjäsi kesän. Kenkiä oli kahdet, kesäkengät ja talvikengät. Taisi olla myös huopatöppöset kovempiin pakkasiin. Ruokaa oli, ihan tavallista perunaa ja kastiketta enimmäkseen. Nyt seitsemänkymppisenä eläkeläisenä meitä kadehtitaan kun on ollut aina kaikkea ja on niin hyvät eläkkeet vaikka pienipalkkaisen työtä tehty melkein 50 vuotta. Näin meillä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
S ompansseille 5000,-, kantasuomalaiselle 595,-.
Ja jos tätä verovarain käyttöä vastustaa, on r asse.
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
Ihan hyvä. Köyhien kuuluukin pysyä köyhinä. Miten muuten rikkaat voisivat saada paremmuudentunnetta itselleen?
"Peruskouluista katoaa lähivuosina puolet.
Peruskoulujen määrä Suomessa on lähes puolittumassa 15 vuoden sisällä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys."
Puolet Suomen opettajista irtisanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ratkaisu olisi laskea symbolisesti köyhyysrajaa.
Se tapahtuisi niin, että keskiluokka ja sitä rikkaammat ryhtyisivät "köyhäilemään" siihen saakka, kunnes taloudessa on nousukausi jälleen.
Eli kaikki, joilla joko on nyt tai olisi varaa jatkossa ostaa hieno kännykkä/tietokone/vaatteet/kengät/lelut lapsille/ulkomaanmatkat/kalliit harrastukset jne loputtomiin, pidättäytyisivät näistä statusmerkeistä ns. solidaarisuussyistä. Sijoittaisivat niihin aiemmin käytetyt rahat vaikkapa kotimaisten yritysten osakkeisiin (etenkin startuppeihin, jotta useampi uusi firma tai pikkufirma pääsisi laajenemaan eli luomaan työpaikkoja).
Tämä poistaisi kouluista ja harrastuksista kilpailuasetelman ja jatkuvan vertailun, joka nimenomaan "tuottaa" sitä köyhyyskokemusta etenkin lapsille ja nuorille mutta myös heidän vanhemmilleen.
Jos tuon köyhyyden suhteellisen kokemuksen saisi poistettua, se helpottaisi kaikkien köyhyysrajan alapuolella olevien perheiden kaikkien jäsenten henkistä taakkaa aivan ratkaisevasti. Tällöin tulisi enemmän tunne siitä, että ollaan kaikki samassa veneessä. Aikuiset tietenkin tietäisivät, ettei näin aivan ole, mutta lapset pääsisivät elämään kirjaimellisesti tasa-arvoisemmassa kulttuurissa.
Monet boomer-ikäiset kertovat aina näiden juttujen kommenteissa, miten he olivat köyhiä eikä sille voinut mitään eikä se haitannut, mutta usein jää kertomatta, että se ei haitannut siksi, että suurinpiirtein kaikki muutkin olivat 1940-50- ja ehkä vielä 1960-luvullakin yhtä köyhiä. Tästä tuli tämä ajatukseni, että entä jos larpattaisiin yhteiskuntana eli jokainen perhe osaltaan sitä tasa-arvoa, jota ei enää tilastojen mukaan Suomessa ole.
Mitä sanotte, olisiko ainesta kansalaisaloitteeksi?
Tässäpä hyvä syy noiden lasten vanhemmille ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä töihin. Sillä tavalla toimien ei lasten tarvitse elää köyhyydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on Suomen aika keskittyä oman maan lapsiin.
Suomi ei ole mikään rikas maa. Joka voi elättää miljoonia muun maan kansalaisia kotimaassa ja ulkomailla.
Syytä niitä jotka kehuivat Suomea siitä, että meillä riittää rahaa. Nyt ollaan EU:n velkaantuvin maa ja yhtä paljon rahaa meiltä vaaditaan mitä aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain tilastoa kuinka paljon oli vaikka 70- luvulla köyhiä ja heidän lapsiaan köyhyysrajan alla? Kun me ajat muistan, niin on täytynyt olla paljon. Oli paljon lapsiakin ja pienet tulot vanhemmilla.
Oli, mutta silloin ei vertailtukaan samassa määrin joko koko maailmaan, tai edes muihin suomalaisiin. Ei ajateltu, että oman elintason pitäisi olla sama kuin naistenlehtien mannekiinilla. Noin kärjistäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä hyvä syy noiden lasten vanhemmille ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä töihin. Sillä tavalla toimien ei lasten tarvitse elää köyhyydessä.
Juu, yhteen työpaikkaan 3000 hakijaa.
Hyvinvointialue vaihtaa sairaanhoitajat lähihoitajiin ja hoiva-avustajiin, pienempi palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on Suomen aika keskittyä oman maan lapsiin.
Suomi ei ole mikään rikas maa. Joka voi elättää miljoonia muun maan kansalaisia kotimaassa ja ulkomailla.
Kyllä Suomella rahaa on, mutta sitä ei vaan haluta jakaa tasan.
Milloin sitä täällä on jaettu tasan? Aivan.
Hyvin harvassa yhteiskunnassa rahaa on jaettu tasan, missään, koskaan. Neuvostoliitossakin eliitillä oli parhaat asunnot, lääkärit, lomapaikat, ruokakaupat. Rahvas oli erillään. - Tämä nyt vain off topic -kommentiksi, jos ja kun puhutaan oikeisto-vasemmisto -jaosta vähän Suomea ja nykyhetkeä laajemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä hyvä syy noiden lasten vanhemmille ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä töihin. Sillä tavalla toimien ei lasten tarvitse elää köyhyydessä.
Juu, yhteen työpaikkaan 3000 hakijaa.
Sinun vastuullasi on hankkia sellaista osaamista josta joku on valmis maksamaan. Niin muutkin, ne asiansa hoitavat, tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
olen työikäinen ja töissä. Minunkin tiimiini on tälläkin hetkellä paikka auki, eli ei muuta kuin hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain tilastoa kuinka paljon oli vaikka 70- luvulla köyhiä ja heidän lapsiaan köyhyysrajan alla? Kun me ajat muistan, niin on täytynyt olla paljon. Oli paljon lapsiakin ja pienet tulot vanhemmilla.
Minäkin olen elänyt lapsuuteni 60- 70 -luvuilla. Silloin monissa perheissä oli todella köyhää; lapsiperhe saattoi asua kaksiossa. Ruokana oli puuroa, perunaa+ ruskeaa kastiketta, keittoja, laatikkoruokia. Salaatti kaali-tai porkkanaraaste. Viihde-elektroniikkaa radio ja tv, joillain jopa levysoitin tai nauhamankka.
Nykyisin tuntuu, että kaikkien saada kaikki mahdolliset "herkut ja mukavuudet" tekemättä itse yhtään mitään toimeentulon hyväksi. Kelan ja sosiaaliviraston pitäisi radikaalisti pienentää tukia terveille, työkykyisille ihmisille.
Miksi edes tehdään lapsia, jos ei ole varaa edes itseään elättää?
En tiedä, onko tämä tabu tällä palstalla vai ei, mutta sanon suoraan oman mielipiteeni: Vastuulliset ihmiset eivät teekään lapsia, jos heillä on pienikin pelko siitä, ettei pysty lapsiaan elättämään.
Vastuulliset ovat jättäneet lapset tekemättä jo pitkän aikaa, ehkä sieltä nykyisen taantuman syntyhetkiltä eli n. 2008 alkaen. Ja mikä on tulos? Siitä meuhkataan koko ajan, mutta ei tajuta syyn ja seurauksen lakia.
Pätkätyöt ja niiden välinen työttömyys ja epävarmuus nimenomaan nuorilla naisilla - toki myös miehillä - on paras ihmiskunnan koskaan keksimä ehkäisykeino.
Ja se on ollut Suomessa käytössä jo 1990-luvun alkupuolelta alkaen.
Miten tämä liittyy lapsiperheköyhyyteen? No ikävä sanoa, mutta jos edellä mainittu sanomani pitää edes osittain paikkaansa, se tarkoittaa sitä, että niiden joukossa, jotka ovat tehneet lapsia viimeisen 17 vuoden aikana (eli noin vuodesta 2008 alkaen, ja niin, että puhe on tällä hetkellä alle 18-vuotiaista lapsista perheissä), on merkittävä määrä vanhempia, joilla ei ole ollut tai ei ole nyt tällä hetkellä edellytyksiä eli "varaa edes itseään elättää" (lainaan edellistä kommentoijaa).
Onneton tilanne, kun varattomilla on lapsia ja monilla vakavaraisemmilla ei ole lapsia, vaikka olisivat halunneetkin, koska taloudellinen tilanne ei ole antanut myöten.
Tämä kynttilä palaa molemmista päistä, valitettavasti.
"Yhteensä Kela maksaa noin 16 miljardia etuuksia. Viime vuonna Kela maksoi euromääräisesti eniten eli 5 miljardia euroa sairausvakuutusetuuksia, joihin kuuluvat muun muassa lääkekorvaukset, sairaspäivärahat ja vanhempainpäivärahat."
https://tietotarjotin.fi/uutinen/792280/kela-maksaa-noin-16-miljardia-e…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
olen työikäinen ja töissä. Minunkin tiimiini on tälläkin hetkellä paikka auki, eli ei muuta kuin hakemaan.
Ok, laita linkki työpaikkaasi.
"Eläkkeitä maksetaan 40,2 miljardia vuodessa." https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
"Eläkeläiset ovat maksaneet vain pienen osan eläkkeistään itse." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
Ansiosidonnaista maksettiin vuonna 2024 vain 2 miljardia https://www.tyj.fi/tilastot
Mutta ansiosidonnaisesta leikattiin lapsikorotukset pois ja se porrastettiin.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys. Niinpä niin. Ainakin joidenkin ihmisten kohdalla köyhyys on melkolailla itse aiheutettua. Ei haluta käydä töissä, vaikka töitä olisikin. Ostataan turhuuksia, vaikka ilmankin pärjäisi. Se, mitä haluaa ei lainkaan aina ole se, mitä oikeasti tarvitsee. Laitetaan tekokynsiä, tekohuulia, tekotissejä vaikka ei sitten olisi rajaa kunnon ruokaan. Niinpä niin.
Tuon kommentin voisi laittaa "huutelun" piikkiin, mutta toisaalta esimerkiksi köyhyyttä ja/tai köyhiä käsittelevissä jutuissa usein näkee kuvissa ihmisiä, joilla on lävistyksiä, tatuointeja ynnä muuta. Alemman keskiluokan ihmisenä mietin, miten heillä on rahaa niihin, jos ei ole rahaa ruokaan (kuten usein jutuissa sanotaan).
Olisikin hyvä, jos tällaisessa tilanteessa (koska onhan tämä yhteiskunnallinen hätätila, tämä lapsiperheköyhyys) tehtäisiin akateeminen tutkimus, jossa selvitettäisiin tieteellisiä metodeja käyttäen (mieluiten useamman eri tieteenalan avulla), missä määrin yksittäisen ihmisen ja perheen tapauksessa köyhyyttä selittää oma toiminta tai toimimattomuus, omat asenteet tai huonot kulutustottumukset, tai puhdas osaamattomuus käsitellä rahaa, ja missä määrin seikat, joihin yksilö ei aidosti voi vaikuttaa. Tällä olisi suoraan vaikutusta myös lapsiperheköyhyyteen, koska lapset ovat aina ja tilanteesta riippumatta täysin "vanhempiensa armoilla". Siitä syystä, että köyhyteen kuten muihinkin asioihin voidaan vaikuttaa ja huonoja ilmiöitä yhteiskunnasta poistaa vasta sen jälkeen, kun tiedetään, mistä ilmiössä on kysymys. On selvää, että osalle köyhistä - olivatpa sinkkuja tai perheellisiä - olisi erittäin suureksi avuksi monenlainen talous- ja kotitalousneuvonta. Olettaisin, että esim. Martat ja muut on alunperinkin syntyneet järjestöinä vastaamaan siihen tarpeeseen, joka "tavallisilla ihmisillä" on järkeistää omaa kotitalouttaan. Uskoisin myös, ainakin Marttojen nettisivujen perusteella, että yhdistyksen voisi edelleenkin valjastaa tarjoamaan oppia ihmisille, joiden ongelmat pärjäämisen kanssa ovat sellaisia, että Marttojen opeilla niistä voisi selvitä. Toki on myös ihmisiä ja perheitä, joilla on absoluuttisesti mahdotonta parantaa omin toimin omia olosuhteitaan. Mutta jos saataisiin "kyvyttömät" opin avulla "kyvykkäiksi", eli sellaisiksi, että heitä ei enää tarvitsisi niin tukea ja auttaa, tällöin jäisi resursseja auttaa heitä, jotka eivät pysty opetuksenkaan avulla parantamaan omaa tilannettaan. Ajattelen tässä esimerkiksi perhettä, jossa toinen tai molemmat vanhemmat ovat yllättäin sairastuneet, ja perhe on köyhtynyt sen vuoksi.
Eli pitäisi pystyä ns. erottelemaan erityyppistä apua tarvitsevat ihmiset ja perheet, ja tarjota heille apua heidän tarpeidensa mukaisesti. Ensi sijassa niin, että "kynnelle kykenevät" laitetaan auttamaan itse itseään. Etenkin lapsiperheissä tämänkaltainen ulkopuolinen tuki olisi ensiarvoisen tärkeää.
Alue: Aihe vapaa
Justiinsa tämä, mutta s uvakit haluaa että näin meidän yhteiskunta toimii. Eivät ajattele oman maan varattomia ja oman maan kantaväestön työllisyyden nostattamista, tai realistisesti kuinka paljon verovaroja tähän uppoaa. Ihan vaan maalaisjärjellä. Tanskalla sentään jäljellä jotain isäinmaallisuutta.