Suomessa elää pian 150000 lasta ja alaikäistä köyhyysrajan alla
Suomessa elää pian 150000 lasta ja alaikäistä köyhyysrajan alla.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteen mukaan köyhissä perheissä elävien lapsien määrä tulee Petteri Orpon (kok) hallituksen nykyisillä leikkauksilla lisääntymään 27000:lla tämän vuoden loppuun mennessä.
Luku on niin lohduton, että sen äärelle kannattaa hetkeksi hiljentyä. Noin 1500000 köyhyydessä elävää alaikäistä tarkoittaa yli 14:ää prosenttia alle 18-vuotiaista suomalaisista. Kun Olympiastadionin konsertteihin mahtuu 40000 katsojaa, täysiä stadioneita saataisiin köyhien perheiden lapsilla lähes neljä.
Eikä kyse ole vain talouspolitiikan jaosta oikeistoon ja vasemmistoon. Pysyvä lapsiperheköyhyys nielaistiin jo vuosia sitten kaikessa hiljaisuudessa osaksi suomalaisuutta.
Voi olla, ettemme yksinkertaisesti enää koe, että lasten kokema köyhyys olisi vastoin yhteisiksi koettuja arvoja. Ei lapsiperheköyhyyttä nimittäin painettu alas silloinkaan, kun Suomen talous porskutti.
Kolumni | Lapsiperheköyhyys ei ole luonnonlaki
Kommentit (211)
"Yhteensä Kela maksaa noin 16 miljardia etuuksia. Viime vuonna Kela maksoi euromääräisesti eniten eli 5 miljardia euroa sairausvakuutusetuuksia, joihin kuuluvat muun muassa lääkekorvaukset, sairaspäivärahat ja vanhempainpäivärahat."
https://tietotarjotin.fi/uutinen/792280/kela-maksaa-noin-16-miljardia-e…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
olen työikäinen ja töissä. Minunkin tiimiini on tälläkin hetkellä paikka auki, eli ei muuta kuin hakemaan.
Ok, laita linkki työpaikkaasi.
"Eläkkeitä maksetaan 40,2 miljardia vuodessa." https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
"Eläkeläiset ovat maksaneet vain pienen osan eläkkeistään itse." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
Ansiosidonnaista maksettiin vuonna 2024 vain 2 miljardia https://www.tyj.fi/tilastot
Mutta ansiosidonnaisesta leikattiin lapsikorotukset pois ja se porrastettiin.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys. Niinpä niin. Ainakin joidenkin ihmisten kohdalla köyhyys on melkolailla itse aiheutettua. Ei haluta käydä töissä, vaikka töitä olisikin. Ostataan turhuuksia, vaikka ilmankin pärjäisi. Se, mitä haluaa ei lainkaan aina ole se, mitä oikeasti tarvitsee. Laitetaan tekokynsiä, tekohuulia, tekotissejä vaikka ei sitten olisi rajaa kunnon ruokaan. Niinpä niin.
Tuon kommentin voisi laittaa "huutelun" piikkiin, mutta toisaalta esimerkiksi köyhyyttä ja/tai köyhiä käsittelevissä jutuissa usein näkee kuvissa ihmisiä, joilla on lävistyksiä, tatuointeja ynnä muuta. Alemman keskiluokan ihmisenä mietin, miten heillä on rahaa niihin, jos ei ole rahaa ruokaan (kuten usein jutuissa sanotaan).
Olisikin hyvä, jos tällaisessa tilanteessa (koska onhan tämä yhteiskunnallinen hätätila, tämä lapsiperheköyhyys) tehtäisiin akateeminen tutkimus, jossa selvitettäisiin tieteellisiä metodeja käyttäen (mieluiten useamman eri tieteenalan avulla), missä määrin yksittäisen ihmisen ja perheen tapauksessa köyhyyttä selittää oma toiminta tai toimimattomuus, omat asenteet tai huonot kulutustottumukset, tai puhdas osaamattomuus käsitellä rahaa, ja missä määrin seikat, joihin yksilö ei aidosti voi vaikuttaa. Tällä olisi suoraan vaikutusta myös lapsiperheköyhyyteen, koska lapset ovat aina ja tilanteesta riippumatta täysin "vanhempiensa armoilla". Siitä syystä, että köyhyteen kuten muihinkin asioihin voidaan vaikuttaa ja huonoja ilmiöitä yhteiskunnasta poistaa vasta sen jälkeen, kun tiedetään, mistä ilmiössä on kysymys. On selvää, että osalle köyhistä - olivatpa sinkkuja tai perheellisiä - olisi erittäin suureksi avuksi monenlainen talous- ja kotitalousneuvonta. Olettaisin, että esim. Martat ja muut on alunperinkin syntyneet järjestöinä vastaamaan siihen tarpeeseen, joka "tavallisilla ihmisillä" on järkeistää omaa kotitalouttaan. Uskoisin myös, ainakin Marttojen nettisivujen perusteella, että yhdistyksen voisi edelleenkin valjastaa tarjoamaan oppia ihmisille, joiden ongelmat pärjäämisen kanssa ovat sellaisia, että Marttojen opeilla niistä voisi selvitä. Toki on myös ihmisiä ja perheitä, joilla on absoluuttisesti mahdotonta parantaa omin toimin omia olosuhteitaan. Mutta jos saataisiin "kyvyttömät" opin avulla "kyvykkäiksi", eli sellaisiksi, että heitä ei enää tarvitsisi niin tukea ja auttaa, tällöin jäisi resursseja auttaa heitä, jotka eivät pysty opetuksenkaan avulla parantamaan omaa tilannettaan. Ajattelen tässä esimerkiksi perhettä, jossa toinen tai molemmat vanhemmat ovat yllättäin sairastuneet, ja perhe on köyhtynyt sen vuoksi.
Eli pitäisi pystyä ns. erottelemaan erityyppistä apua tarvitsevat ihmiset ja perheet, ja tarjota heille apua heidän tarpeidensa mukaisesti. Ensi sijassa niin, että "kynnelle kykenevät" laitetaan auttamaan itse itseään. Etenkin lapsiperheissä tämänkaltainen ulkopuolinen tuki olisi ensiarvoisen tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
olen työikäinen ja töissä. Minunkin tiimiini on tälläkin hetkellä paikka auki, eli ei muuta kuin hakemaan.
Ok, laita linkki työpaikkaasi.
linkkarista löytää ilmotuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi meikäläisen pitäisi tällä vaivata päätään? Ei lapsia ja saan elää tätä elämää miten huvittaa, en Orpoa halunnut hallitukseen ja en halunnut Purran leikkauksia. Oppivatpa lapset elämään pienellä ja menevät töihin toivonmukaan mahdollisimman pian.
Lapsiperhe-, tai muukaan köyhyys, ei ole vasemmistolle ongelma vasemmistohallituksen aikana. Mistä se johtuu? Siitäkö, ettei edes vasurit itse odota, että vasemmisto osaisi köyhyyttä ratkoa?
Jos köyhyys loppuisi, niin samalla loppuisi vasemmistolta äänestäjät.
Sorry nyt vaan, mutta olen eri mieltä kanssasi. Oma vaikutelmani (pk-seudulla asuva korkeakoulutettu keski-ikäinen nainen) on, että köyhät äänestävät ps:ää tai vakaumuksesta tai asuinpaikasta riippuen kepua, itsensä parempana pitävässä alemmassa keskiluokassa myös kokoomusta.
Vasemmistoa äänestävät eniten (ylipisto-)korkeakoulutetut naiset sekä vanhat kommunistimiehet. Lisäksi taiteilijat ja monet tieteilijät, koska sitä kuuluisaa sivistysporvaristoa ei ole enää vaan kulttuuri ja tiede ovat muuttuneet "luksukseksi", mikä tarkoittaa kovan luokan ammattilaisillekin pätkätöitä ja työttömyyttä. Vasemmisto+vihreät kannattavat työttömyysturvaa ja ottavat muita puolueita paremmin huomioon korkeakoulutettujen työelämän epävarmuuden, ja tästä (ajoittaisesta) huomiosta sekä ennen muuta vielä edes jollain tapaa toimivasta sosiaaliturvasta kiitollisina taiteilijat ja tieteilijät sitten osoittavat kiitoksensa vaaliuurnilla. Ja sitten oikeisto paasaa, miksi taiteilijat ja tieteilijät ovat vasemmistolaisia... Oikeistolaiset: laittakaa tieteilijöiden ja taiteilijoiden työolot ja tasa-arvo kuntoon, siten saatte äänestäjiä takuuvarmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on Suomen aika keskittyä oman maan lapsiin.
Suomi ei ole mikään rikas maa. Joka voi elättää miljoonia muun maan kansalaisia kotimaassa ja ulkomailla.
Kyllä Suomella rahaa on, mutta sitä ei vaan haluta jakaa tasan.
Jos se jaettaisiin tasan, itkisit siitä että jokainen saa saman verran.
Niin on, noin kävisi kaikille. Koska jokainen tietää, että ihmiset eivät ole kyvyiltään ja aikaansaannoksiltaan samanveroisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää 50-luvun alussa syntyneenä, mikä oli silloin lapsiperheköyhyyden tilanne. Lapsuus oli silloin turvallinen, vapaa, oltiin kavereita, kouluun mentiin ja sen aikainen kouluruoka tuli syötyä. Jokaiselle kesälle äiti ompeli uuden mekon, ja se riitti. Oppikouluun mennessäni äitini purki isäni vanhan perberin ( pitkän takin) ratkoi sen osiksi ja ompeli siinä minulle erittäin mieluisan puolihameen. Vaatimustaso ainakin on tämän päivän haaste.
Eläkkeitä ei silloin maksettu. Eläkeläisnen asui lapsensa nurkissa.
Menee hieman sivuun lapsiperheköyhyydestä.
Ei mene. Puhuttiin millaista oli lap
""Ei mene. Puhuttiin millaista oli lapsiperheillä niin puhun sitten millaista oli eläkeläisillä. Nyt eläkkeitä maksetaan 40 miljardia niin ei jää lapsille rahaa. Palkan eläkemaksu 7,15 % menee nyt eläkkeellä oleville."
Lapsille on rahaa niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät kokoaikatöissä. Vaikka molemmat vanhemmat olisivat siivoojia tai muita pienipalkkaisia, kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä rahaa riittää lapsille. Jos ei riitä, silloin asuminen tmv. on liian kallista. (Tässä ei oteta lukuun mahdollisia terveyshaasteita, lääkkeitä tmv.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää 50-luvun alussa syntyneenä, mikä oli silloin lapsiperheköyhyyden tilanne. Lapsuus oli silloin turvallinen, vapaa, oltiin kavereita, kouluun mentiin ja sen aikainen kouluruoka tuli syötyä. Jokaiselle kesälle äiti ompeli uuden mekon, ja se riitti. Oppikouluun mennessäni äitini purki isäni vanhan perberin ( pitkän takin) ratkoi sen osiksi ja ompeli siinä minulle erittäin mieluisan puolihameen. Vaatimustaso ainakin on tämän päivän haaste.
Suurin ero? Itsekkyys. Oma perse menee jopa lapsen edelle.
Höpö höpö! Aivan turha mitään 50-lukuja sekoittaa vuoteen 2025. Lähes sadassa vuodessa elintaso muuttuu. Köyhyys ja sen kokeminen on aina sidoksissa kulloiseenkin ajanjaksoon ja sen normaalina pidettyyn kulutus- ja elintasoon.
Niin, ja ongelmana on joidenkin mielestä se, että työssäkäymättömän ja työssäkäyvän elintason ei pitäisi olla sama.
Nämä ovat ideologisia kysymyksiä, joissa "rintamalinjat" eivät aina mene puolueiden mukaan. Esim. tätä nykyä vasemmistolaisena pidetyn vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara on käsitellyt vuosien ajan näitä kysymyksiä tavoilla sekä näkemyksillä, jotka eivät ole kovinkaan vasemmistolaisia. Hän on pohtinut mm. meritokratian etuja ja ongelmia. Omasta mielestäni juuri meritokratia on aihe, joka on paitsi tärkeä itsessään myös liittyy keskeisesti tähän lapsiperheköyhyys-kysymykseen. Kaikki köyhät nimittäin eivät ole tyhmiä, ja lapsiperheköyhyyden ongelma on se, että meritokratia eli kykyjen mukaan elämässä eteneminen (ja yhteiskunnallisen hyödyn tuominen oman toiminnan kautta) saattavat tyssätä alkuunsa. Vähän kärjistetysti sanottuna: jos elämä on pelkkää selviytymistä vanhemmilla, lasta ei pystytä tukemaan täysimääräisesti, ja hän esim. saattaa alisuoriutua koulussa, vaikka älyä olisi kovempaankin tasoon - tai tämän perinteinen malli: duunariperheen lapsia ei haluta (korkea)kouluttaa, jottein näistä tule "herroja", ja paljon potentiaalia jää käyttämättä. Vaikutelmani mukaan olemme yhteiskuntana menossa siihen huolestuttavaan suuntaan, että köyhien perheiden lapset perivät kotoaan näköalattomuuden ja motivaation puutteen, mistä syystä moni "välkky" köyhän perheen lapsi saattaa jäädä jumiin vanhempiensa kaltaiseen tilanteeseen, kun taas keskiluokan ja hyvintoimeentulevan väen keskuudesta "tomppelitkin" lapset menevät yliopistoon ja saavat rahakkaan työpaikan. (Kärjistän tahallani tehdäkseni argumenttini selvemmäksi.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
Ei ole ei. Enää ei kouluttamaton ihminen pääse kiinni keskiluokkaiseen unelmaan omakotitaloineen ja autoineen.
Sitä suurempi tarve olisi käytännön talous- ja kotitalousneuvonnalle, jossa ihmisen pitää pärjätä sillä niukkuudella, mitä on.
En ihmettele yhtään lopputulemaa, kun naiset preferoivat jännäjoonaksia ja kunnolliset akateemiset työssäkäyvät miehet jäävät ilman perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
Ei ole ei. Enää ei kouluttamaton ihminen pääse kiinni keskiluokkaiseen unelmaan omakotitaloineen ja autoineen.
Sitä suurempi tarve olisi käytännön talous- ja kotitalousneuvonnalle, jossa ihmisen pitää pärjätä sillä niukkuudella, mitä on.
No, teille eläkeläisille kaikki palvelut kotiin maksaa.
Tässä on Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidon maksuja eläkeläisille.
www.pirha.fi/asiakkaalle/asiakasmaksut/ikaantyneiden-palvelujen-maksut/…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja olisiko se ensisijainen velvollisuus niillä VANHEMMILLA nostaa itsensä ja lapsensa köyhyydestä. Ei köyhyyttä tuilla poisteta.
Enää ei ole niitä tehtaita, missä te kävitte töissä.
Ei ole ei. Enää ei kouluttamaton ihminen pääse kiinni keskiluokkaiseen unelmaan omakotitaloineen ja autoineen.
Sitä suurempi tarve olisi käytännön talous- ja kotitalousneuvonnalle, jossa ihmisen pitää pärjätä sillä niukkuudella, mitä on.
No, teille eläkeläisille kaikki palvelut kotiin maksaa.
Tässä on Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidon maksuja eläkeläisille.
https://www.pirha.fi/asiakkaalle/asiakasmaksut/ikaantyneiden-palvelujen…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain tilastoa kuinka paljon oli vaikka 70- luvulla köyhiä ja heidän lapsiaan köyhyysrajan alla? Kun me ajat muistan, niin on täytynyt olla paljon. Oli paljon lapsiakin ja pienet tulot vanhemmilla.
Oli, mutta silloin ei vertailtukaan samassa määrin joko koko maailmaan, tai edes muihin suomalaisiin. Ei ajateltu, että oman elintason pitäisi olla sama kuin naistenlehtien mannekiinilla. Noin kärjistäen.
Tuli mieleeni, että ennen ehkä oli maalaisjärkeä enemmän kuin nykyään siinä mielessä, että ihmiset ehkä ymmärsivät paremmin, millaista työmäärää (ja onnea, ja taustaedellytyksiä) "menestyminen" vaatii. Ymmärrettiin, että Muhoksen tyttö Armi Kuusela, joka pääsi missiksi ja naistenlehtiin ja rikkaisiin naimisiin ulkomaille, oli poikkeus, ei sääntö.
Onko nyt menty siihen, että jokainen ihminen lapsesta aikuiseen on jostain syystä ja jollain keinolla saatu uskomaan, että "sinä voit olla mitä vain haluat"? Tai sitten saman mekanismin kautta saatu uskomaan, että vaikka tekisi itse mitä, ei pystyisi nostamaan itseään vallitsevasta tilanteesta? Että jotkut kurkottelevat kuita ja kun käy ilmi, ettei onnistukaan, pettymys on niin suuri, että johtaa lannistumiseen, joka toisella ääripäällä on koko ajan päällä. Vaikka edelleenkin meillä Suomessa on ns. rakenteelliset edellytykset sille, että huonoimmistakin olosuhteista voi sinnikkään koulutyön ja ahkeruuden avulla päästä opiskelemaan ja ns. hyvään ammattiin. "Luokkaretkiä" tehdään Suomessa edelleen koko ajan. Mutta se vain, että se vaatii todella paljon töitä. Mutta se, että jokin asia (mikä tahansa asia) vaatii töitä ja ahkeruutta, pitäisi olla tiedossa jo lapsista alkaen, nuorilla vahvemmin ja aikuisilla täysin. Onko tässä menty metsään?
Onko ns. hyvinvointiyhteiskunta paradoksaalisesti luonut tilanteen, jossa ahkerasti töitä tekevä mutta pientä palkkaa saava ei pärjää edes työttömälle, joka saa muiden maksamana samanlaisen elintason kuin pienipalkkainen?
Tämä kysymyshän on se, mistä tälläkin palstalla ja kaikkien uutisjuttujen kommenttiosioissa väännetään kättä. Se on vahvasti ideologinen kysymys.
Riippuu ihan siitä, mihin se köyhyysraja asetetaan. Ja mihin ne yhteiskunna lapsiperheillekin maksettavat tuet käytetääm.
Jos verrataan johonkin oikeasti köyhään maahan, niin köyhinkin lapsi suomessa on enemmän pullea kuin suurin osa maailman lapsista. Jos vanhemmilla on mitään taitoja pitää huolta lapsistaan. Valitettavasti ne taidot vähenee koko ajan. Niinkuin tuokin mamma, joka pani liian pienen lapsensa etupenkille istumaan koska se sinne halusi ja huusi, että tahtoo. Kolarin sattuessa se lapsi olisi lentänyt tuulilasista ulos.
Mutta ainahan on 10 tai x prosenttia köyhempiä ja rikkaampia. Kaikken köyhimpiä ryhmiä Suomessa ovat 30-vuotiaat miehet.
Köyhyyden määritelmä on suhteellinen, mikä tarkoittaa, ettei köyhien osuus teoreettisesti edes voi paljoakaan laskea. Vanhempien tehtävä on priorisoida menot lasten parasta ajatellen. Nälkää tai kodittomuutta ei ole, tai sitten tuet käytetään väärin. Tällöin on velvollisuus kääntyä lastensuojeluviranomaisen puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys. Niinpä niin. Ainakin joidenkin ihmisten kohdalla köyhyys on melkolailla itse aiheutettua. Ei haluta käydä töissä, vaikka töitä olisikin. Ostataan turhuuksia, vaikka ilmankin pärjäisi. Se, mitä haluaa ei lainkaan aina ole se, mitä oikeasti tarvitsee. Laitetaan tekokynsiä, tekohuulia, tekotissejä vaikka ei sitten olisi rajaa kunnon ruokaan. Niinpä niin.
Sinä se olet selvästi pilannut omat aivosi. Viinalla, huumeilla vai psyykenlääkkeillä vaiko kaikilla niillä?
En tiedä, onko tämä tabu tällä palstalla vai ei, mutta sanon suoraan oman mielipiteeni: Vastuulliset ihmiset eivät teekään lapsia, jos heillä on pienikin pelko siitä, ettei pysty lapsiaan elättämään.
Vastuulliset ovat jättäneet lapset tekemättä jo pitkän aikaa, ehkä sieltä nykyisen taantuman syntyhetkiltä eli n. 2008 alkaen. Ja mikä on tulos? Siitä meuhkataan koko ajan, mutta ei tajuta syyn ja seurauksen lakia.
Pätkätyöt ja niiden välinen työttömyys ja epävarmuus nimenomaan nuorilla naisilla - toki myös miehillä - on paras ihmiskunnan koskaan keksimä ehkäisykeino.
Ja se on ollut Suomessa käytössä jo 1990-luvun alkupuolelta alkaen.
Miten tämä liittyy lapsiperheköyhyyteen? No ikävä sanoa, mutta jos edellä mainittu sanomani pitää edes osittain paikkaansa, se tarkoittaa sitä, että niiden joukossa, jotka ovat tehneet lapsia viimeisen 17 vuoden aikana (eli noin vuodesta 2008 alkaen, ja niin, että puhe on tällä hetkellä alle 18-vuotiaista lapsista perheissä), on merkittävä määrä vanhempia, joilla ei ole ollut tai ei ole nyt tällä hetkellä edellytyksiä eli "varaa edes itseään elättää" (lainaan edellistä kommentoijaa).
Onneton tilanne, kun varattomilla on lapsia ja monilla vakavaraisemmilla ei ole lapsia, vaikka olisivat halunneetkin, koska taloudellinen tilanne ei ole antanut myöten.
Tämä kynttilä palaa molemmista päistä, valitettavasti.