Lue keskustelun säännöt.
Kirkkonummelaiseen kouluun hankittiin verovaroin liki 30000 euron margariiniannostelijat
03.10.2025 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011535145.html
Ja kuntia on suomessa yli 300
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito. Teillä ei vissiin ole mitään käsitystä minkä kokoluokan summista puhutaan suurtalousruokailuissa.
Lukutaito, ja laskutaito. Suhteet ovat hukassa. Nollien merkitystä summissa ei ole välitetty opiskella.
Toki myös lukutaito, kun ei olla luettu edes juttua läpi.
Kenen idea oli, että kenen tahansa ideat ja mielipiteet pitää saada julki? Ja kuka kehtaa tämänkin keskustelun jälkeen sanoa, että kaikki mielipiteet olisivat samanarvoisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkiset hankinnat on yli 40 miljardia vuodessa. Näistä se todellinen säästövara löytyy.
40 miljardia numeroina on 40 000 000 000. Tuo 30 000 euroa tuosta summasta on 0,0075 promillea (tuhannesosaa).
Lisäksi, eivät kai valtakunnalliset veronmaksajat näitä maksa, vaan kuntaverosta menee. Kirkkonummi on kai yksi Suomen varakkaimmista kunnista. Jos kuntalaiset haluavat maksaa siitä, että lapsensa ja nuorensa pääsevät ruokapöytään edes hieman nopeammin, kun levitejono etenee ripeästi, eli paljon kaivattua rauhallista ruoka-aikaa tulee useampi minuutti enemmän, niin ketä muita se haittaa? Kirkkonummella on asukkaita noin 42 000, ja tuo investointi maksaa 7000 euroa vuodessa. Eli karkeasti ottaen jokainen kirkkonummelainen maksaisi veroina n. 17 senttiä enemmän vuodessa, mikäli tuo summa laitettaisiin suoraan veronkorotuksina. Palautuspullon hinta, kerran vuoteen, neljän vuoden ajan.
Eikö tässä kannattaisi ajatella, että jos tuo laite osoittautuukin hyväksi, suomalainen firma saa siitä hyvän referenssin ja voi aloittaa maailmanvalloituksensa? Muistetaan, millä esim. Suomen yksi menestyneimmistä firmoista - hissi- ja liukuporrasvalmistaja Kone - tekee huipputulostaan vuodesta toiseen: ei vain rakentamalla ja asentamalla hissit ja liukuportaat, vaan tekemällä huoltosopimukset.
Monet suomalaiset samaan aikaan maksavat suoratoistopalveluista kympin-pari kuussa per perhe (osa jopa veronmaksajien rahoilla, jos ovat esim. työttömiä tai sairaseläkkeellä), ja samat ihmiset todennäköisesti tulevat tänne ja muualle haukkumaan sitä, miten rikas kunta kehtaa tehdä huollon sisältävän leasing-sopimuksen neljäksi vuodeksi.
Ei ihme, ettei tällä maalla mene hyvin. Ei osata tai vaivauduta lukemaan juttua, ja jos se tehdään, ei vaivauduta ajattelemaan itse jutussa annettuja perusteluita, minkä jälkeen (tai samanaikaisesti) ei osata numeroita eikä ymmärretä mittasuhteiden eroja, eikä varsinkaan osata ajatella asian laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä.
30000 euroa muutamasta margariiniannostelijoista ja niiden huollosta. Ihmisillä ei ole enää mitään tajua rahan arvosta, jos on muka ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotimaista firmaa ja ilmeisesti kotimaista margariinia tuettiin.
Paljonko säästetään siivoojien ja keittäjien työkuluissa, kun sotkut minimoidaan? Jos siivoukseen mennyt tähän asti vaikka 5min/päivä, paljonko se on vuodessa? Vaikkei siivoojan/keittäjän palkka olekaan kummoinen, on tuollakin toimella hintaa.
Voihan tuota ihan hyvin kokeilla, miksi pitää aina valittaa kaikesta? Sopimus on määräaikainen, sitten sen näkee määräajan päätyttyä, oliko hyvä vai huono valinta.
Suomalainen innovaatio kerrankin, ja sitten koko some teilaa. Miten h**ssä ajattelette, että mikään suomalainen keksintö voisi mennä maailmalla kaupaksi, jos se kotimaassa teilataan edes kokeilematta?
Lisäksi tuntuu, ettei ihmisillä ole minkään valtakunnan suhteellisuuden tajua. Matikantunneilla nukuttu jo ennen Pisa-testien romahdusta? 30 000 euroa on todella pieni raha, jos
"On se paljon siihen nähden mitä se tekee. Ihan perus käytöstavoilla ei tuollaistakaan aparaattia tarvitsisi."
On uutisoitu, että peruskäytöstapoja ei lapsilla ja nuorilla enää ole. Viimeksi aamun hesarissa esikouluopettaja avautui siitä, miten kodeissa ei opeteta lapsille käytöstapoja tai mitään muutakaan.
Yli tuhannen oppilaan kouluissa jos missä tarvittaisiin niitä käytöstapoja. Vaan jos niitä ei ole - tai vaikka olisikin, mutta väkimäärän ollessa yli tuhat saattaa tulla kiire ja paniikki jonossa, jolloin sotkee tahtomattaan - niin eikö ole hyvä, että on keksitty ratkaisuja ongelmiin, joita aiemmin tai muualla maailmassa ei ole edes olemassa?
"Se ei ole tehokkuutta eikä taloudellisuutta että ostetaan ylihintainen laite ja siihen ylihintaista margariinia."
Kai se on tehokkuutta, jos se ruokajono liikkuu huomattavasti nopeammin kuin ennen automaattia.
Siitä voi olla montaa mieltä, onko pakko rakentaa 1300 oppilaan kouluja ja onko lasten ja nuorten oikeasti pakko jonottaa ja syödä kiireessä ja väentungoksessa. Mutta kun tuolle tielle on lähdetty, niin silloin tehostaminen kannattaa viedä loppuun asti.
Kaikki maksaa, kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keksitty ratkaisuja ongelmiin joita muualla maailmassa ei ole edes olemassa? kuvitteletko ihan oikeasti, että tuo on maailman ainoa keksitty ja markkinoilla oleva levitteenannostelija. Lyhyellä googlehaulla löytyy hotellitoimintaan tarkoitettuja huomattavasti edullisempia vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkiset hankinnat on yli 40 miljardia vuodessa. Näistä se todellinen säästövara löytyy.
Kyseessä on noin 60 miljoonan iso koulurakennus jonka hankinnoissa tällaiset annostelijat ovat hyttysenpaskaa.
Sehän on hyvä syy syytää yhteisiä rahoja haaskiolle.
Joo sillähän Suomi nousee että pidetään lapset parakeissa ja lopetetaan suomalaisten keksintöjen ostaminen. Luultavasti tätä koulua tullaan katsomaan esim ulkomailta asti (Kirkkonummella käy usein vierailijoita muista maista) mutta herra varjele että jossain oppilaat saavat opiskelella hienoissa tiloissa.
Tuo on suomalainen keksintö ja innovaatio tuo margariinin annostelija.
Erittäin hyvä pointti tuo, että ulkomaiset (kouluasioista kiinnostuneet) vieraat näkevät Kirkkonummella nuo annostelijat toiminnassa. Parasta mainosta suomalaiselle firmalle!
Jos olisi ollut tämä palsta 1940-luvulla, oltaisiin varmasti Työtehoseuran Gebhardtin keksimä astiakaappi teilattu täällä, ja varmaan (mutatis mutandis) samoin argumentein...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On pitänyt saada budjettirahat tuhlattua johonkin saatana...
kummasti niitä annostelijoita vaan googlella löytyy ulkomailta, joten ei todellakaan ole mikään uniikki tai ensimmäinen konsepti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lapsille edes tarjotaan jotain margariinia? Se on aivan helvetin epäterveellistä. Oikeata voita olla pittää.
Vierailija kirjoitti:
30000 euroa muutamasta margariiniannostelijoista ja niiden huollosta. Ihmisillä ei ole enää mitään tajua rahan arvosta, jos on muka ok.
On tajua. Toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 804 000 000 euroa. Tuossa on aika monta nollaa enemmän kuin neljäksi vuodeksi otetuilla viidellä marganiiriannostelijalla. Yhden annostelijan vuosihinnaksi (sisältää huollon) tulee... 1500 euroa (tuhatviisisataa). Suomalaisen keskipalkka on noin 3500 euroa kuukaudessa.
Onko tuo annostelijan hinta paljon vai vähän? Sitä kannattaa miettiä suhteessa sen tuomaan odotettuun hyötyyn.
Todennäköisesti tuon koulun nykyinen vuotuinen margariinihävikki ei yllä 5x1500 euroon, mutta varmasti satasista puhutaan. Mutta työvoimakustannukset levitepisteen siistinä pitämiselle? Entä se ilo ja hyöty, kun jono etenee nopeammin ja lapset ja nuoret saavat jonottamisen sijaan istua syömässä muutaman minuutin pidempään?
Erittäin hyvä investointi, ja toivoa sopii - mikäli annostelijat osoittautuvat odotusten mukaisesti - että myös muiden kuntien oppilaat voisivat lyhentää ruokajonotustaan.
Eli, onko tajua rahan arvosta, vai eikö ole, ja kenellä on, ja kenellä ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kummasti niitä annostelijoita vaan googlella löytyy ulkomailta, joten ei todellakaan ole mikään uniikki tai ensimmäinen konsepti.
Suomessa on ehkä vielä joitakuita ihmisiä, jotka toivoisivat suomalaisille ihmisille töitä, joita parhaiten tarjoavat suomalaiset firmat, joiden tuotteita ostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun viitsii vähän kattella niin samassa jutussa kerrotaan hinnaksi kerrotaan muodostuvan 3 senttiä ruokailijaa kohden... taas hyvä syy öyhöämiseen.
Kouluruoka keskimäärin on alle kolme euroa annos. Tuo summa on siis vähintään prosentti, ehkä jopa viisi prosenttia aterian hinnasta. Mistä aterian sisällöstä se on pois? Olisiko viisaampaa panostaa vähän parempaan ruokaan kuin hajoileviin turhakekoneisiin?
Kannattaisiko laskea verovaroista maksettavan kouluruokailun hintaan mukaan myös keittäjien ja siivoojien työpanos eli heidän palkkakulunsa? Jos näin tehdään, ja jos (ja todennäköisesti kun) nuo annostelijat vähentävät työntekijöiden työmäärää, tulee se pidemmällä tähtäimellä edullisemmaksi kuin sotkuisten levityspaikkojen ja margariinirasioiden kanssa tuhertelu.
Jos ja ku
Nuo vähennä mitään; samalla vaivalla se margariinirasia menee pöytään kuin vaihdetaan pussi kalliiseen paskamasiinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläpä oikein huonomaineinen köyhän väen koulu kyseessä
Vierailija kirjoitti:
"Se ei ole tehokkuutta eikä taloudellisuutta että ostetaan ylihintainen laite ja siihen ylihintaista margariinia."
Kai se on tehokkuutta, jos se ruokajono liikkuu huomattavasti nopeammin kuin ennen automaattia.
Siitä voi olla montaa mieltä, onko pakko rakentaa 1300 oppilaan kouluja ja onko lasten ja nuorten oikeasti pakko jonottaa ja syödä kiireessä ja väentungoksessa. Mutta kun tuolle tielle on lähdetty, niin silloin tehostaminen kannattaa viedä loppuun asti.
Kaikki maksaa, kuitenkin.
Se jono liikkuu tasan samaa vauhtia jos margariinia otetaan veitsellä rasiasta tai voinappi lautasen reunaan. Kallis ja paska laite.
Hankinta on varmasti täysin perusteltu. Kunnat voisivat toki tehdä näitä yhteishankintoina ja hakea sitä kautta kustannussääntöjä. Tähän ei taida byrokratiaviidakko vaan taipua.
Vierailija kirjoitti:
Hankinta on varmasti täysin perusteltu. Kunnat voisivat toki tehdä näitä yhteishankintoina ja hakea sitä kautta kustannussääntöjä. Tähän ei taida byrokratiaviidakko vaan taipua.
Kustannussäästöjä masiinasta jonka margariinihankintoja ei voi kilpailuttaa :D Tyhmyydellä ei ole mitään rajaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankinta on varmasti täysin perusteltu. Kunnat voisivat toki tehdä näitä yhteishankintoina ja hakea sitä kautta kustannussääntöjä. Tähän ei taida byrokratiaviidakko vaan taipua.
Kustannussäästöjä masiinasta jonka margariinihankintoja ei voi kilpailuttaa :D Tyhmyydellä ei ole mitään rajaa :D
Jos käy 4 vuoden kuluttua ilmi, että kustannussäästöjä todella syntyi, niin tuletko tänne kertomaan olleesi väärässä haukkuessasi hankintaa tyhmäksi? :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun viitsii vähän kattella niin samassa jutussa kerrotaan hinnaksi kerrotaan muodostuvan 3 senttiä ruokailijaa kohden... taas hyvä syy öyhöämiseen.
Kouluruoka keskimäärin on alle kolme euroa annos. Tuo summa on siis vähintään prosentti, ehkä jopa viisi prosenttia aterian hinnasta. Mistä aterian sisällöstä se on pois? Olisiko viisaampaa panostaa vähän parempaan ruokaan kuin hajoileviin turhakekoneisiin?
Kannattaisiko laskea verovaroista maksettavan kouluruokailun hintaan mukaan myös keittäjien ja siivoojien työpanos eli heidän palkkakulunsa? Jos näin tehdään, ja jos (ja todennäköisesti kun) nuo annostelijat vähentävät työntekijöiden työmäärää, tulee se pidemmällä tähtäimellä edullisemmaksi kuin sotkuisten levityspaikkojen ja margariinir
Nuo vähennä mitään; samalla vaivalla se margariinirasia menee pöytään kuin vaihdetaan pussi kalliiseen paskamasiinaan.
Masiinan säännölliseen puhdistukseen ja pussien vaihtoon menee taatusti enemmän työaikaa kuin margariinirasioiden vientiin linjastolle. Lisäksi margariini on pakko hankkia ylihintaan laitteen valmistajalta. Hullun hommaa.
Kannattaisiko laskea verovaroista maksettavan kouluruokailun hintaan mukaan myös keittäjien ja siivoojien työpanos eli heidän palkkakulunsa? Jos näin tehdään, ja jos (ja todennäköisesti kun) nuo annostelijat vähentävät työntekijöiden työmäärää, tulee se pidemmällä tähtäimellä edullisemmaksi kuin sotkuisten levityspaikkojen ja margariinirasioiden kanssa tuhertelu.
Jos ja kun automatisaatiota ja robotiikkaa on tuotu tehtaisiin, ja jos ja kun kouluistakin on tehty yli tuhannen hengen tehtaita, ja jos ja kun koulujen ruokalat toimivat niin ikään tehdasmaisesti, miksi ei myös otettaisi "robottia" annostelemaan, nopeuttamaan koululaisten pääsyä ruoan ääreen ja helpottamaan siivoojien ja keittäjien työtä?