Olenko itsekäs, kun en pidä yhteyttä iäkkäisiin vanhempiini?

Sitten et pidä. 

Todennäköisesti olet itsekäs. Ja niin varmaan ovat ne vanhempasikin.

Ainakin outo. Minä olen äitini kanssa yhteyksissä päivittäin ja nähdäänkin usein.

N52

Hohoijaa. 🤗

Minä olen itsekäs. Sairastuin parantumattomaan syöpään enkä jaksanut lohduttaa äitiäni.

Olette varmaankin itsekäs perhe. Voi olla, että kun olit lapsi vanhempasi olivat itsekkäitä etkä halua olla heihin yhteydessä. Kuitenkin sinulla on omatunto ja tunteet, koska edes mietit tuollaista. Olisi hyvä saada välit selviksi, ennen kuin he kuolevat. Sitten on myöhäistä tehdä mitään! Jos yhteydenpito meneekin yhtä huonosti kuin ennenkin, olet ainakin yrittänyt. Olet aikuinen nyt.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti olet itsekäs. Ja niin varmaan ovat ne vanhempasikin.

Vanha sanonta, mutta eipä ole kauas omena pudonnut puusta. : )

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Äitisi ei varmaan huorittele sinua puhelimessa niin kuin minun äitini tekee. Et ihmettelisi enää "niukkaa kontaktointia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Äitisi ei varmaan huorittele sinua puhelimessa niin kuin minun äitini tekee. Et ihmettelisi enää "niukkaa kontaktointia".

Mulle ei äiti soita, koska hänellä on parempiakin lapsia. Heille hän kyllä soittelee useinkin ja kutsuu kylään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Joka päivä äidilleen aikuisena soittaminen kertoo kyllä vakavista ongelmista. Ei ole itsenäistytty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Joka päivä äidilleen aikuisena soittaminen kertoo kyllä vakavista ongelmista. Ei ole itsenäistytty.

Tiedän erään keski-ikäisen naisen, joka mietti asuntoa hankkiessaankin onko siellä äidille tilaa ja pääseekö äiti kulkemaan sinne helposti. 

En ole itsekäs, mutta en usko, että kuolleisiin ihmisiin voi saada yhteyden.

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekäs, mutta en usko, että kuolleisiin ihmisiin voi saada yhteyden.

Oletpa valtavan nokkela.

Riippuu tietysti syistä, miksi et pidä yhteyttä. Kai se yleensä on mukavaa, että elämässä on yhteyksiä eri ihmisiin ja täytyy vaan hyväksyä, että ei kaikki ihmissuhteet olet täydellisen harmonisia.

Itselleni vanhemmat tulivat hyvin tärkeiksi, kun omat lapset aikuistuivat ja elämä rauhoittui. Kannattaa vaalia yhteyksiä, jollei jotain tosi vahvaa syytä ole, miksi ei, 

Ja usiåeinkin vanhat ihmiset eivät pidä yhteyttä, mutta ilahtuvat soitosta/ käynneistä. Syy voi olla vaikka ruuhkavuotesi, olet kiireisen tuntuinen, ja arvelevat, että soitat ja tulet kun on sinulle sopiva aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Äitisi ei varmaan huorittele sinua puhelimessa niin kuin minun äitini tekee. Et ihmettelisi enää "niukkaa kontaktointia".

Mulle ei äiti soita, koska hänellä on parempiakin lapsia. Heille hän kyllä soittelee useinkin ja kutsuu kylään.

Ap

Mitä teit? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Joka päivä äidilleen aikuisena soittaminen kertoo kyllä vakavista ongelmista. Ei ole itsenäistytty.

Tiedän erään keski-ikäisen naisen, joka mietti asuntoa hankkiessaankin onko siellä äidille tilaa ja pääseekö äiti kulkemaan sinne helposti. 

No mitä sitten? Kyllä minäkin mietin tuollaista, joskaan ei se ollut ensisijainen vaatimus. On plussaa, jos vaikka pyörätuolissa oleva vanhempi pääsee kylään.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin outo. Minä olen äitini kanssa yhteyksissä päivittäin ja nähdäänkin usein.

N52

Itse olet outo. On outoa olla keneen tahansa yhteyttä päivittäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Äitisi ei varmaan huorittele sinua puhelimessa niin kuin minun äitini tekee. Et ihmettelisi enää "niukkaa kontaktointia".

Mulle ei äiti soita, koska hänellä on parempiakin lapsia. Heille hän kyllä soittelee useinkin ja kutsuu kylään.<

Mitä teit? 

Tuotin vanhemmilleni pettymyksiä elämänvalintojeni takia. En ole ollut vankilassa, käyttänyt huumeita tai tehnyt muitakaan rikoksia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni soittaa vanhemmilleen ja pojalleen ainoastaan, jos on jotain tärkeää asiaa. Yhteydenpito saattaa rajoittua muutamaan kertaan vuodessa. Eivät ikinä soita vain jutellakseen ja kysyäkseen kuulumisia.  Itse soitan äidilleni joka päivä, oli asiaa tai ei, ja tapaammekin viikoittain. Eri perheillä on erilaiset tavat. Ihmettelen kyllä tuota niukkaa kontaktointia. 

Nykynuorilla vähenee vielä lisää, kun eivät osaa edes soittaa puhelimella, kaikki viestintä tapahtuu appien kautta ja useimmiten kirjoittamalla.

Joka päivä äidilleen aikuisena soittaminen kertoo kyllä vakavista ongelmista. Ei ole itsenäistytty.

Näin minäkin ajattelen, ellei äiti ole sairas tai jo niin vanha, että on aiheellista soittaa päivittäin.