Lue keskustelun säännöt.
Mies heittämässä liian helposti pitkää suhdetta katuojaan
23.09.2025 |
Mitähän tässä tilanteessa pitäisi tehdä pieni ränttäys luvassa.
Mies on 32 ja itse olen 25. Kun suhteessa alkoi tulla keväällä 3.5 vuotta täyteen, mies totesi että hän ei tunne enää samanlailla kuin suhteen alussa ja kokee ettei siksi naimisiinmeno ja perheenperustaminen ole järkevää. Huom. hän on ensimmäisessä yli vuoden mittaisessa suhteessaan. Tässä vaiheessa hän muunmuassa kuuli ensimmäistä kertaa minun ja parisuhdeoppaiden kautta mitä alkuhuuman loppuminen päättyy ja että pitkät parisuhteet vaativat erillistä panostusta, joka ei ole pelkän alkuhuuman automaattisesti ajamaa.
Kesällä otin asiat puheeksi ja työstressien tauotessa mies totesi suhteen menevän itseasiassa aika hyvin ja hän on oppinut ajattelemaan suhdetta uusista näkökulmasta ja pohtii kosinnan mahdollisuutta enemmän. Syksyllä jäätävien työstressien alkaessa hänellä hän on taas fyysisesti etääntynyt (naurua ja keskustelua on silti päivittäin) ja hän pitää nyt tätä täysin parisuhteen kelvottomuutena ja kuuli taas täysin uutena, aiemmin täysin harkitsematta jääneenä näkökulmana sen, kun sanoin mitäpä jos kymmenentuntiset työpäiväsi kun saavut iltaseitsemältä kotiin vähentää sitä halua koskettaa ja olla lähellä, eikä se että parisuhteessamme on vikaa?. Viikonloppuisin kuitenkin jostain syystä sitten tekee mieli
Anyways, tässä nyt ollaan sellaisessa tilanteessa missä itse pystyn hyväksymään pitkän suhteen arjen ja alkuhuuman loppumisen sellaisena kuin ne ovat, ja kumppani pitää niitä katastrofeina kun ei automaattisesti enää ikävöikkään toista töissä ja ala housuissa pullottaa pelkästä katsekontaktista. Itse olen seurustelen siksi että olen menossa naimisiin tyyppiä ja hänelle selvästi naimisiin meneminen vaatii jotain elämää suurempaa elokuvatunnetta joka arki-illoista ei löydy.
Tähän vielä klassinen: muuten meillä menee ihan hyvin, mutta suurempi sitoutuminen järkyttää miestä. Päivittäin naurua, huomiointia, keskustelua, ymmärrystä ja emme juurikaan riitele ja seksiä on. Pitäisikö ryhtyä tekemään taikatemppuja, vai alkaa harkitsemaan eroa, kun itselle kihlat ja lapset ovat tärkeä asia?
tähän vielä: poikaystävä haluaa myös joskus naimisiin ja lapsia, mutta ei koe olevansa valmis. Hän onkin varmaan just sitä tyyppiä joka odottaa että tulee tunne mennä naimisiin ja saada lapsia ja tekee sen sitten juuri sen tyypin kanssa, joka on sillä hetkellä käsillä.
Kommentit (77)
Ap voit myös itse höllätä suhdetta ja ehdottaa vaikka asumuseroa sekä avointa suhdetta. Ei tarvitse katkaista sitä heti kokonaan. Mutta tehdä selväksi että kun mies ei selvästi etene kanssasi samaan suuntaan niin alat katsella ympärillesi. Ja sitten todella teet sen etkä vaan vello itseksesi miettien, että miksi tämä yksi mätämuna ei sinua halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Oikea ratkaisu 25 v naiselle olisi seurustella enemmän oman ikäisten miesten kanssa. Kyllä sieltäkin erottuu ne, jotka ovat valmiita tuohon hänen konseptiin, eli kihlat ja perhe. Nyt ollaan varmaan muista syistä valittu se karismaattinen poikamies, jota ei moinen kiinnosta kuvitelmalla, että itse tästä semmosien oman mielen mukaisen kuorii.
Mies on JO 32 ja jos empii, syystä. Ei ehkä tahdo lapsia ikinä. Tunnen
Eivät miehet ole elatushaluisia. He tekevät sen sosiaailsesta painostuksesta (yhteisö ja uskonto) tai sitten feikkaavat omaavansa arvoja jos naisella on varallisuutta, mihin halauvat päästä käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kirjoitit
"tähän vielä: poikaystävä haluaa myös joskus naimisiin ja lapsia, mutta ei koe olevansa valmis. Hän onkin varmaan just sitä tyyppiä joka odottaa että tulee tunne mennä naimisiin ja saada lapsia ja tekee sen sitten juuri sen tyypin kanssa, joka on sillä hetkellä käsillä."
Sinähän olet itsekin juuri sellainen. Sinulla on se tunne nyt ja haluat väkisin rynniä asiat ihmisen kanssa, joka ei niitä kanssasi halua.
No siis, olen ollut huonoissakin suhteissa ja luulin että suhde, jossa on hyvää oloa ja läheisyyttä järkevän ja huumorintajuisen feministimiehen kanssa joka haluaa joskus naimisiin ja lapsia ja joka on harvinaisissa riidoissakin rakentava ja ymmärtäväinen, olisi myös sellainen jossa päätyisin naimisiin ja tekemään lapsia. Oli ehkä liian suuret odotukset.
ap
Jos naisesta kehittyy ajan myötä hankala ja luotaantyöntävä, kannattaa ilman muuta laittaa suhde poikki mitä pikimmiten. Mitä pitempään eroa pitkittää sitä hankalammaksi ero tulee.
Vierailija kirjoitti:
Ap voit myös itse höllätä suhdetta ja ehdottaa vaikka asumuseroa sekä avointa suhdetta. Ei tarvitse katkaista sitä heti kokonaan. Mutta tehdä selväksi että kun mies ei selvästi etene kanssasi samaan suuntaan niin alat katsella ympärillesi. Ja sitten todella teet sen etkä vaan vello itseksesi miettien, että miksi tämä yksi mätämuna ei sinua halua.
Jep, kyllä suhde kun suhde korjaantuu sillä, että toinen kertoo lähtevänsä panemaan muita. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Oikea ratkaisu 25 v naiselle olisi seurustella enemmän oman ikäisten miesten kanssa. Kyllä sieltäkin erottuu ne, jotka ovat valmiita tuohon hänen konseptiin, eli kihlat ja perhe. Nyt ollaan varmaan muista syistä valittu se karismaattinen poikamies, jota ei moinen kiinnosta kuvitelmalla, että itse tästä semmosien oman mielen mukaisen kuorii.
Mies on JO 32 ja jos empii, syystä. Ei ehkä tahdo lapsia ikinä. Tunnen tämmöisen miehen, tulee seurustelemaan vielä 40+
Kaunista kielenkäyttöä. Py on itse varakas, itse tulen varakkaasta perheestä ja häpeää hirveästi varallisuutta eikä kehtaa muiden silmien alla tuhlailla, kuten hänen suvussaan on opetettu. Ei taida olla siitä kyse.
Itse kun löysin oikean niin "alkuhuuma" on jatkunut nyt kohta kuudetta vuotta.
Aiemmin takana on kaksi yli 7v pituista suhdetta missä tosiaan se huuma loppui parin vuoden jälkeen ja pidin sitä täysin normaalina, että pitää tehdä "töitä" suhteen eteen yms.
Nyt kun se "oikea" on löytynyt niin en enää haluaisi antaa neuvoja kenellekään, että työstäkää suhdetta.
Voi ehkä olla, että ette ole lopulta sopivia toisillenne ja olisi aika jatkaa eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kirjoitit
"tähän vielä: poikaystävä haluaa myös joskus naimisiin ja lapsia, mutta ei koe olevansa valmis. Hän onkin varmaan just sitä tyyppiä joka odottaa että tulee tunne mennä naimisiin ja saada lapsia ja tekee sen sitten juuri sen tyypin kanssa, joka on sillä hetkellä käsillä."
Sinähän olet itsekin juuri sellainen. Sinulla on se tunne nyt ja haluat väkisin rynniä asiat ihmisen kanssa, joka ei niitä kanssasi halua.
No siis, olen ollut huonoissakin suhteissa ja luulin että suhde, jossa on hyvää oloa ja läheisyyttä järkevän ja huumorintajuisen feministimiehen kanssa joka haluaa joskus naimisiin ja lapsia ja joka on harvinaisissa riidoissakin rakentava ja ymmärtäväinen, olisi myös sellainen jossa päätyisin naimisiin ja tekemään lapsia. Oli ehkä liian suuret odotukset.
ap
Mukava mies on eri kuin moraalinen mies. Hänhän siittää sinua päivittäin, ja sinä mietit että onko hänestä isäksi ja aviomieheksi. No jos olisi, hän ei siittäisi sinua päivittäin avoliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Jos naisesta kehittyy ajan myötä hankala ja luotaantyöntävä, kannattaa ilman muuta laittaa suhde poikki mitä pikimmiten. Mitä pitempään eroa pitkittää sitä hankalammaksi ero tulee.
Jos siittää naista 10v ilman lapsia niin hänestä kehittyy hankala tai vaihtoehtoisesti jättää miehen itse. Johtuen siitä, että häntä on käytetty 10 vuotta seksuaalisesti hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa kirjoitit
"tähän vielä: poikaystävä haluaa myös joskus naimisiin ja lapsia, mutta ei koe olevansa valmis. Hän onkin varmaan just sitä tyyppiä joka odottaa että tulee tunne mennä naimisiin ja saada lapsia ja tekee sen sitten juuri sen tyypin kanssa, joka on sillä hetkellä käsillä."
Sinähän olet itsekin juuri sellainen. Sinulla on se tunne nyt ja haluat väkisin rynniä asiat ihmisen kanssa, joka ei niitä kanssasi halua.
No siis, olen ollut huonoissakin suhteissa ja luulin että suhde, jossa on hyvää oloa ja läheisyyttä järkevän ja huumorintajuisen feministimiehen kanssa joka haluaa joskus naimisiin ja lapsia ja joka on harvinaisissa riidoissakin rakentava ja ymmärtäväinen, olisi myös sellainen jossa päätyisin naimisiin ja tekemään lapsia. Oli ehkä liian suuret odotukset.
Eihän siitä, kun he käyttävät ehkäisyä. Termit kuntoon.
Miehesi ei halua naimisiin kanssasi tai tällä hetkellä kenenkään kanssa. Jos naimisiinmenoon tarvitaan se hullaantumisen tuoma hormonimyrsky ja sekoaminen ja miestä muuten kiinnostelis avioliiton satama niin hän olisi hyvinkin höyrypäissään kosinut sinua jo siinä alkuhuumassa.
Oma avomieheni ainakin alkuhuumassa alkoi höpöttämään että naimisiinkin mennään ja jos lapsi tulee niin on tullakseen sitten :D
^tässä pitää tietää, että olemme molemmat vapaaehtoisesti lapsettomia, minä en halua ikinä naimisiin ja mies tosiaan vain sekoili sen ekan vuoden. Sain toppuutella. Naimisiinmenon mahdollisuuden hän mainitsee edelleen vaikka asuttu yhdessä jo useampi vuosi kohtapuoliin.
APn mies ei yksinkertaisesti ole halukas tai kykenevä asettumaan aloilleen. Ei muutu puhumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo alle neljä vuotta suhdetta ei ole pitkä, vaikka sitä parikymppiselle onkin. Usko miestä, sillä kadut myöhemmin, jos saat hänen painostettua sinne "tyyppiä kihlat ja lapsia". Ei mies työn takia jätä läheisyyttä, jos naisesta on oikeasti kiinnostunut ja etenkään ei, jos on rakastunut.
Jostain syystä naiset ei vaan tätä usko, vaan selittelevät miehen puolesta niitä fiiliksiä. Selittelevät silloinkin kun mies ihan suoraan sanoo, mistä on kyse.
Alkuhuuman ja rakastumisen muuttumisen tasaiseksi rakastumiseksi on kokenut he, joilla on ollut todellakin oikeasti pitkä parisuhde. Me myös erotamme, milloin on kyse siitä, että alkuhuuma ei koskaan tule muuttumaan rakastamiseksi.
Olet vielä nuori, joten kannatan, että etsit jonkun, jonka kanssa jatkuvuus tulisi itsestään, ei kihlat ja lapset edellä.
Ai, että jostain syystä NAISET ei vaan usko, että suhde on ohi. Taitaa kuule olla miehet ihan samanlaisia, että ei uskota, että suhde on ohi, eikä naisella ole tunteita miestä kohtaan. Vai miten selität ne monet erot jotka koituu naisen kohtaloksi, kun yrittävät irtautua suhteesta? Mies ei vaan usko, että suhde on ohi. Ihan samalla tavalla ja ehkä vielä enemmän miehet eivät usko, että tunteiden naisen puolelta loppuneen. Saattavat vuosikausia mankua naista takaisin ja jotkut stalkkaa vuosikausia. Ei tämä ole ollenkaan vain toisen sulkupuolen ominaisuus.
"Eivät miehet ole elatushaluisia. He tekevät sen sosiaailsesta painostuksesta (yhteisö ja uskonto) tai sitten feikkaavat omaavansa arvoja jos naisella on varallisuutta, mihin halauvat päästä käsiksi."
Höpsistä. Mikään ei ole miehelle tärkeämpää kuin antaa kaikkensa rakastamalleen naiselle. Se että naiset ovat tehneet tämän mahdottomaksi ei ole miesten syy, he kyllä haluaisivat elättää ja hoivata mutta kun feministit nyt tämän yhteiskunnan tällaiseksi väänsivät. So sad.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei miehet ole elatushaluisia"....
No kyllähän normaali mies haluaa lapsensa elättää ja pitää tästä huolta. Sitten on erikseen ne juopot jotka mieluummin juo rahansa, kun elättää lastaan ja muuten vaan mt-ongelmaiset ja elämästä vieraantuneet ym ym.
Niitäkin siis on ja on aina ollut. Mutta olisko suurin osa kuitenkin ihan kunnollisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos naisesta kehittyy ajan myötä hankala ja luotaantyöntävä, kannattaa ilman muuta laittaa suhde poikki mitä pikimmiten. Mitä pitempään eroa pitkittää sitä hankalammaksi ero tulee.
Eli nainen on hankala, jos haluaa perheen? Siihenhän moni parisuhde tähtää. Jos mies taas ei halua sen vakavampaa suhdetta, ei naimisiin eikä lapsia tuollaiset asiat täytyy tietenkin sanoa heti suhteen alussa. Tai, että haluan perheen, mutta vasta 20 vuoden kuluttua. Silloin toinen voi tehdä omat johtopäätökset.
Silloin molemmat voi todeta, että emme ole oikeat toisillemme, koska eri tulevaisuuden haaveet.
Ja tietenkin on itsestään selvää, että jos toisesta tulee "hankala ja luotaantyöntävä" erotaan. Silloin kummallakin on mahdollisuus löytää parempi. Myös miehestä voi tulla "hankala ja luotaantyöntävä".
Kertomasi perusteella vaikuttaa kyllä siltä, että suhteesi on lopahtamassa, ap. Mutta älä lannistu. Vanhan päättyminen voi olla alku uudelle. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Siis miksi elätyshaluinen mies kiinnostuisi naisen suvun varakkuudesta?