Mies heittämässä liian helposti pitkää suhdetta katuojaan
Mitähän tässä tilanteessa pitäisi tehdä pieni ränttäys luvassa.
Mies on 32 ja itse olen 25. Kun suhteessa alkoi tulla keväällä 3.5 vuotta täyteen, mies totesi että hän ei tunne enää samanlailla kuin suhteen alussa ja kokee ettei siksi naimisiinmeno ja perheenperustaminen ole järkevää. Huom. hän on ensimmäisessä yli vuoden mittaisessa suhteessaan. Tässä vaiheessa hän muunmuassa kuuli ensimmäistä kertaa minun ja parisuhdeoppaiden kautta mitä alkuhuuman loppuminen päättyy ja että pitkät parisuhteet vaativat erillistä panostusta, joka ei ole pelkän alkuhuuman automaattisesti ajamaa.
Kesällä otin asiat puheeksi ja työstressien tauotessa mies totesi suhteen menevän itseasiassa aika hyvin ja hän on oppinut ajattelemaan suhdetta uusista näkökulmasta ja pohtii kosinnan mahdollisuutta enemmän. Syksyllä jäätävien työstressien alkaessa hänellä hän on taas fyysisesti etääntynyt (naurua ja keskustelua on silti päivittäin) ja hän pitää nyt tätä täysin parisuhteen kelvottomuutena ja kuuli taas täysin uutena, aiemmin täysin harkitsematta jääneenä näkökulmana sen, kun sanoin mitäpä jos kymmenentuntiset työpäiväsi kun saavut iltaseitsemältä kotiin vähentää sitä halua koskettaa ja olla lähellä, eikä se että parisuhteessamme on vikaa?. Viikonloppuisin kuitenkin jostain syystä sitten tekee mieli
Anyways, tässä nyt ollaan sellaisessa tilanteessa missä itse pystyn hyväksymään pitkän suhteen arjen ja alkuhuuman loppumisen sellaisena kuin ne ovat, ja kumppani pitää niitä katastrofeina kun ei automaattisesti enää ikävöikkään toista töissä ja ala housuissa pullottaa pelkästä katsekontaktista. Itse olen seurustelen siksi että olen menossa naimisiin tyyppiä ja hänelle selvästi naimisiin meneminen vaatii jotain elämää suurempaa elokuvatunnetta joka arki-illoista ei löydy.
Tähän vielä klassinen: muuten meillä menee ihan hyvin, mutta suurempi sitoutuminen järkyttää miestä. Päivittäin naurua, huomiointia, keskustelua, ymmärrystä ja emme juurikaan riitele ja seksiä on. Pitäisikö ryhtyä tekemään taikatemppuja, vai alkaa harkitsemaan eroa, kun itselle kihlat ja lapset ovat tärkeä asia?
tähän vielä: poikaystävä haluaa myös joskus naimisiin ja lapsia, mutta ei koe olevansa valmis. Hän onkin varmaan just sitä tyyppiä joka odottaa että tulee tunne mennä naimisiin ja saada lapsia ja tekee sen sitten juuri sen tyypin kanssa, joka on sillä hetkellä käsillä.
Kommentit (77)
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Liian helposti? Ketä sen päättää sinä vai mies?
Vierailija kirjoitti:
Katsellaan nyt nämä juhlapyhät ja marssitaan kevääseen. Jos silloin 33-vuotias ei halua edetä elämässä, niin mun täytyy suojella itseäni ja mennä omat arvot ja toiveet edellä.
Voi olla myös, että 32 v mies ei ajattele, että elämässä eteneminen = kihlat, avioliitto, lapsi tietyllä aikajanalla. Voi olla, että hän samanlainen kuin minä olin 27 v naisena, eli halusin, että suhdetta eletään, siitä nautitaan, asioita tehdään ilman, että on koko ajan silmissä joku maalitaulu ja sille seuraavat etapit.
Kun miehen puheissa alkoi vilahdella "se ja sekin saa lapsen" aloin haistaa palaneen käryä. Ihan kuin kyse ei olisikaan meistä, vaan jostain suunnitelmasta, jota nyt vaan kuuluu todentaa, jotta olisi edennyt elämässään.
Teillä tosin on aika iso ikäero, eli mies varmaan on miettinyt elämäänsä enemmän kuin sinä. Se on tuossa vaaran paikka, eli saattaa hyvin olla, että ei halua lapsia, vaan nuoren naiskum
Tämä. Ja tässä on huima ero ihmisten välillä. Eräskin ystäväni sanoi minulle kerran, ettei voisi kuvitellakaan olevansa suhteessa jossa ei edetä mihinkään. Että kyllä siinä täytyy olla alusta asti molemmilla sellainen ajatus että seurustelu -> kihlat -> avioon -> omakotitalo -> lapset, ja niitä kohti myös edetään rivakasti ja suunnitellen.
Varmaan ihmettelee minun suhdettani, joka on kestänyt 11 vuotta ilman ensimmäistäkään mainituista etenemisen merkeistä. Tai no, yhteen kyllä muutettiin 4 vuoden seurustelun jälkeen. Nautitaan toistemme seurasta ihan ilman mitään etappeja. Varmaan auttaa ettei aiota lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Oikea ratkaisu 25 v naiselle olisi seurustella enemmän oman ikäisten miesten kanssa. Kyllä sieltäkin erottuu ne, jotka ovat valmiita tuohon hänen konseptiin, eli kihlat ja perhe. Nyt ollaan varmaan muista syistä valittu se karismaattinen poikamies, jota ei moinen kiinnosta kuvitelmalla, että itse tästä semmosien oman mielen mukaisen kuorii.
Mies on JO 32 ja jos empii, syystä. Ei ehkä tahdo lapsia ikinä. Tunnen tämmöisen miehen, tulee seurustelemaan vielä 40+ nuorten naisten kanssa, jotka kuvittelevat varmaan löytäneensä isäehdokkaan.
Nuoren miehen kanssa olisi aikaa miettiä näitä pidempäänkin. Nyt alkaa kaverin sperma jo vanhemaan kohta.
Varmaan ihmettelee minun suhdettani, joka on kestänyt 11 vuotta ilman ensimmäistäkään mainituista etenemisen merkeistä. Tai no, yhteen kyllä muutettiin 4 vuoden seurustelun jälkeen. Nautitaan toistemme seurasta ihan ilman mitään etappeja. Varmaan auttaa ettei aiota lisääntyä.
Täsmälleen. Löysin kaltaiseni miehen, muutimme yhteen pari vuotta tapaamisen jälkeen ja naimisiinkin olemme menneet kun yhdessä oloa oli ollut 12 v. Vieläkin yhdessä 35+ v jälkeen. Molemmat tehneet matkatöitä, minä myös ulkomaan komennuksia.
Yhdessä olo on lahja, juhlaa, täyttä onnea vieläkin.
Kyllä maailmaan miehiä mahtuu. Löydät kyllä sellaisenkin joka osaa arvostaa sinua ja parisuhdetta. Jos alussa jo on noin vaikeaa ei kannata jäädä odottamaan vielä vaikeampia aikoja. Alkuhuuma tulee loppumaan jokaisessa suhteessa, näin se vaan on vaikka joku muuta väittäisin. Sen jälkeen jää tasaisempi rakkaus ja kumppanuus jonka pitäisi yleensä riittää. Vaikuttaa siltä että miehesi kaipaa sitä ihastumisen tunnetta joka tulee uudessa suhteessa. Anna hänen etsiä sitä ja hanki itsellesi kypsempi mies.
Äläkä ota takaisin kun huomaa virheensä ja olet jo siirtynyt eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Oikea ratkaisu 25 v naiselle olisi seurustella enemmän oman ikäisten miesten kanssa. Kyllä sieltäkin erottuu ne, jotka ovat valmiita tuohon hänen konseptiin, eli kihlat ja perhe. Nyt ollaan varmaan muista syistä valittu se karismaattinen poikamies, jota ei moinen kiinnosta kuvitelmalla, että itse tästä semmosien oman mielen mukaisen kuorii.
Mies on JO 32 ja jos empii, syystä. Ei ehkä tahdo lapsia ikinä. Tunnen tämmöisen miehen, tulee seurustelemaan vielä 40+ nuorten naisten kanssa, jotka kuvittelevat varmaan löytäneensä isäehdokkaan.
Nuoren miehen
Hyvä näkökulma. Kun tämä tyyppi sanoi jo suhteen alussa haluavansa kyllä varmasti joskus naimisiin ja lapsia, kuvittelin olevani hyvässä tilanteessa kun hän on saanut jo niin monia vuosia etumatkaa niiden rilluvuosien kera, mitkä vaikuttaa olevan monille miehille hyvin tärkeitä. Vissiin hän on sitten noita viisikymppisenä aloilleen asettuvia ja vasta siinä vaiheessa lapsista haaveilevia.
Vaikeaa tässä on se, kun en tiedä mikä mussa itsessä voisi olla vialla ja mihin voisin panostaa. Eikä sano mieskään. Tulee riittämätön olo: pitäisikö sittenkin olla jännittävä jännänainen ollakseen toivottu ja haluttu? Ainakin tämän äijän kohdalla vissiin.
Mutta ehkä joku toinen mies arvostaisi enemmän sitä että haluaisin villiä seksiä useasti viikossa (ei siinä, että missään nimessä painostaisin, mennään hitaamman tahdilla), teen hyvää ruokaa, kannustan liikkumaan, siivoan, harrastan taiteita, kaunistan kotia, pyöräyttelisin mielelläni vauvoja ihmetellen samalla yhdessä elämää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Alkuhuuma tulee loppumaan jokaisessa suhteessa, näin se vaan on vaikka joku muuta väittäisin. Sen jälkeen jää tasaisempi rakkaus ja kumppanuus jonka pitäisi yleensä riittää.
ei nykyajan alle 40-vuotiaille ihmisille riitä enää se, että kumppani on "ihan kiva" ja hänen seurassaan viihtyy, vaan pitäisi kipinöidä ja olla intohimoa ihan koko ajan. Siksi parisuhteet eivät enää nykypäivänä kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuhuuma tulee loppumaan jokaisessa suhteessa, näin se vaan on vaikka joku muuta väittäisin. Sen jälkeen jää tasaisempi rakkaus ja kumppanuus jonka pitäisi yleensä riittää.
ei nykyajan alle 40-vuotiaille ihmisille riitä enää se, että kumppani on "ihan kiva" ja hänen seurassaan viihtyy, vaan pitäisi kipinöidä ja olla intohimoa ihan koko ajan. Siksi parisuhteet eivät enää nykypäivänä kestä.
Nykypäivänä naiset elättävät itsensä eikä ole pakkoa mennä naimisiin toimeentulonsa varmistamiseksi. Siksi ei tarvitse tyytyä kehen tahansa, mikä taas miehiä pännii kun naisten "saantiin" pitää tehdä enemmän työtä kuin vaan olla olemassa.
Haluu pitää sut ikäänku varalla, koska ei o valmis sitoutuu mihkää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmaan miehiä mahtuu. Löydät kyllä sellaisenkin joka osaa arvostaa sinua ja parisuhdetta. Jos alussa jo on noin vaikeaa ei kannata jäädä odottamaan vielä vaikeampia aikoja. Alkuhuuma tulee loppumaan jokaisessa suhteessa, näin se vaan on vaikka joku muuta väittäisin. Sen jälkeen jää tasaisempi rakkaus ja kumppanuus jonka pitäisi yleensä riittää. Vaikuttaa siltä että miehesi kaipaa sitä ihastumisen tunnetta joka tulee uudessa suhteessa. Anna hänen etsiä sitä ja hanki itsellesi kypsempi mies.
Äläkä ota takaisin kun huomaa virheensä ja olet jo siirtynyt eteenpäin.
Tästä tuli vähän tippa linssiin. Kiitos kivasta vastauksesta.
Me ollaan oltu 9 vuotta yhdessä, pari naimisissa ja kaksi lastakin saatu.
Edelleen alkaa pullottaa pelkästä katsekontaktista. Ei se väljähtyminen mitenkään automaatio ole
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 9 vuotta yhdessä, pari naimisissa ja kaksi lastakin saatu.
Edelleen alkaa pullottaa pelkästä katsekontaktista. Ei se väljähtyminen mitenkään automaatio ole
Ei muttei pullotuskaan.
Aloituksessa kirjoitit
"tähän vielä: poikaystävä haluaa myös joskus naimisiin ja lapsia, mutta ei koe olevansa valmis. Hän onkin varmaan just sitä tyyppiä joka odottaa että tulee tunne mennä naimisiin ja saada lapsia ja tekee sen sitten juuri sen tyypin kanssa, joka on sillä hetkellä käsillä."
Sinähän olet itsekin juuri sellainen. Sinulla on se tunne nyt ja haluat väkisin rynniä asiat ihmisen kanssa, joka ei niitä kanssasi halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Oikea ratkaisu 25 v naiselle olisi seurustella enemmän oman ikäisten miesten kanssa. Kyllä sieltäkin erottuu ne, jotka ovat valmiita tuohon hänen konseptiin, eli kihlat ja perhe. Nyt ollaan varmaan muista syistä valittu se karismaattinen poikamies, jota ei moinen kiinnosta kuvitelmalla, että itse tästä semmosien oman mielen mukaisen kuorii.
Mies on JO 32 ja jos empii, syystä. Ei ehkä tahdo lapsia ikinä. Tunnen tämmöisen miehen, tulee seurustelemaan vielä 40+ nuorten naisten kanssa, jotka kuvittelevat varmaan löytäneensä isäehdokkaan.
Nuoren miehen
32 vuotias on mielestäni aika nuori vaikkei enää niin nuori, omaan näkökulmaan katsottuna mies ei vaan halua yksinkertaisesti sitoutua, nainen on kyllä liian nuori hänelle kertoo miehen henkisestä kypsyydestä kun ei yli 30 vuotiaat nappaa, anteeksi vaan mut olen samaa mieltä että tuo tilanne tulee jatkumaan on/offina miehen "katsotaan sitä sitten kohta", pian hupsista olen 40 ja sitten taas vuodesta toiseen katsotaan sitä kohta.
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Samaa mieltä, yleensäkin jos tuon ikäineniea seurustelee alle 30 vuotiaan kanssa on mielestäni henkisesti epäkypsä ja kuvausten perusteella ei todellakaan ole valmis perheenisäksi, täysin epärealistista ettei koskaan saa olla mitään ongelmia eikä mikään koskaan saa mennä pieleen romantiikan saralta, ei ole valmis elämän peruspettymyksiin.
Öö, jätä mieslapsi äläkä roiku hänessä. Annat hänelle päivittäin pillua ja emotionaalista tukea, hän hyväksikäyttä ja roikottaa sinua. Välittömästi ero äläkä enää koskaan puhu hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on lapsellinen, itsekeskeinen eikä hänellä ole käsitystä arkielämästä. Aikuistuu ehkä 30 vuoden päästä. Lisäksi täysin tietämätön naisen lisääntymiselämästä. Oikea ratkaisu on päästää hänet muovaamaan oma tulevaisuutensa ja elämään sen kanssa. Perheenisäksi hänestä ei nyt ole.
Oikea ratkaisu 25 v naiselle olisi seurustella enemmän oman ikäisten miesten kanssa. Kyllä sieltäkin erottuu ne, jotka ovat valmiita tuohon hänen konseptiin, eli kihlat ja perhe. Nyt ollaan varmaan muista syistä valittu se karismaattinen poikamies, jota ei moinen kiinnosta kuvitelmalla, että itse tästä semmosien oman mielen mukaisen kuorii.
Mies on JO 32 ja jos empii, syystä. Ei ehkä tahdo lapsia ikinä. Tunnen tämmöisen miehen, tulee seurustelemaan vielä 40+ nuorten naisten kanssa, jotka kuvittelevat varmaan l
Vaikeaa tässä on se, kun en tiedä mikä mussa itsessä voisi olla vialla ja mihin voisin panostaa. Eikä sano mieskään. Tulee riittämätön olo: pitäisikö sittenkin olla jännittävä jännänainen ollakseen toivottu ja haluttu? Ainakin tämän äijän kohdalla vissiin.
Rikas. Nykymies on kuin prinsessa ja jos isäsi ei ole pohatta niin sinä olet hänelle käyttöh u o r a . Pidä tämä mielessä jatkossa kun tiirailet potentiaalisia miesystäviä. Sinun ja sukusi on oltava kovempaa materiaalia kuin miehen, jos haluat alistaa miehen elättämään sinua. Esim. becca bloom ja tämän miljonäärivanhemmat: ei ole ongelmaa saada kilttiä ja avioitumishalukasta miestä. Kuka tahansa köyhästä taustasta tuleva nainen on taasen miehelle käyttöluuta, patja, horotsu, joka vaihtuu heti jos parempi tulee vastaan.
Eli pihtaat siis, se on normaalia. Olet valinnut miten parisuhteesi päättyy, sekin on normaalia. Onnea tulevaan sinkkuuteen.