Miten jaksaa taas pitkä, pimeä syksy?
Mitkä ovat selviytymiskeino ne?
Itse yritän järjestää joka viikolle edes jonkinlaisen kivan tapahtuman. Oli se sitten vaikka vain lounas tai kahvittelu ystävän kanssa.
1-2 krt/kk on mukavaa käydä teatterissa tai konsertissa.
Pääasia on, että on jotain kivaa odotettavaa.
Kommentit (36)
Kestän pimeyttä huonosti. Se vie enemmän voimia kuin antaa, vaikka talvesta (lumi ja pakkanen) pidän.
Yritän nukkua riittävästi ja tehdä mahdollisimman paljon mukavia asioita.
Maaliskuuhun on matkaa 162 päivää.
Viikoissa laskettuna 23 viikkoa ja 1 päivä.
Koitetaan jaksaa lähestyvän kevään voimin! 🌷
Syksyhän on kaunista aikaa. Pimenevät illat tuovat mukanaan melankolista kauneutta.
Sateen ropina rauhoittaa ja mahdolliset valot heijastuvat märästä maasta.
Syksy on parasta aikaa. Tämä on teille hellehulluille ihan oikeen. Toivottavasti viduttaa oikein paljon:D
Vierailija kirjoitti:
Syksy on parasta aikaa. Tämä on teille hellehulluille ihan oikeen. Toivottavasti viduttaa oikein paljon:D
Itse en kaipaa mitään helteitä, vaan kevään ja kesän ihanaa valoisuutta ja vehreyttä.
Syksyn tai oikeastaan koko talvikauden aikana ajattelin matkustaa. Yksi , kaksi, useampi kohde, niin piristää. Matkustan hyvin edullisesti, joten on myös varaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Syksyhän on kaunista aikaa. Pimenevät illat tuovat mukanaan melankolista kauneutta.
Sateen ropina rauhoittaa ja mahdolliset valot heijastuvat märästä maasta.
Aloittajalle. Koeta etsiä syksystä kauniita asioita. Kuten ylläolevat. Tai jos nämä ei tunnu omalta, niin jotain muuta.
Syksy on paras vuodenaika! Ihanaa syksyä kaikille 🍂🍁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syksyhän on kaunista aikaa. Pimenevät illat tuovat mukanaan melankolista kauneutta.
Sateen ropina rauhoittaa ja mahdolliset valot heijastuvat märästä maasta.
Aloittajalle. Koeta etsiä syksystä kauniita asioita. Kuten ylläolevat. Tai jos nämä ei tunnu omalta, niin jotain muuta.
Kyllä mä jaksankin, mähän kerroin omat keinoni, ja kysyin teiltä muilta teidän keinoja.
Olen eläkkeellä, ja saan ihan tarpeeksi "käpertyä sohvan nurkkaan kuuntelemaan sateen ropinaa" 😂
Piristyn siis siitä, että lähden jonnekin tai edes suunnittelen tulevia rientoja.
En kylve rahassa, mutta kun kotona ollessa elää köyhäillen, on varaa silloin tällöin viettää hemmotteluviikonloppu.
Asun, luojan kiitos, yksin, eikä tarvii keltään kysellä lupia menoihin.
Etelänreissut mua ei enää kiinnosta, ei sitten yhtään.
Ap
Itse myyn munuaiseni ennen joulua, että saan lahjat maksettua. On edes jotain mitä odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Syksyhän on kaunista aikaa. Pimenevät illat tuovat mukanaan melankolista kauneutta.
Sateen ropina rauhoittaa ja mahdolliset valot heijastuvat märästä maasta.
Samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Pakko vaan jaksaa. Ei ole vaihtoehtoja. Ei ole ystäviä eikä rahaakaan käydä missään. Iäkästä sairasta isää pitää auttaa haluaa tai ei. Ja töissäkin pitää jaksaa käydä.
Käyt töissä, miksi ei ole rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Syksyhän on kaunista aikaa. Pimenevät illat tuovat mukanaan melankolista kauneutta.
Sateen ropina rauhoittaa ja mahdolliset valot heijastuvat märästä maasta.
Enpä nyt kehuisi marraskuuta kauniiksi.
Mä oon varannut itselleni kivoja juttuja myös. Harrastustoimintakurssia koiran kanssa, teatteria, pikkujoulua kavereiden kanssa, ratsastustunteja, jumppaa.
Ja häikäilemättömästi myös ostan itselleni joululahjaksi kivaa kosmetiikkaa, vaikka jonkun mielestä olisikin turhaa.
Tulispa talvella lunta että pääsis hiihtämään.
Kevääseen varaan jonkun kotimaanlomamatkan.
Pysyn poissa Suomesta mahdollisimman pitkään.
Nyt on lippu joulunviettoon marraskuun lopulle ja paluu etelään joulupäivälle. Siinäkin on liikaa mörönpimeää minulle! Ehkä helmikuun voisin olla Suomessa seuraavan kerran? Tosin inhoan kylmää ja lunta...