Metatyö vie opettajien voimia

Metatyö vie voimat yhy yhy yhy. Voe juma ku o rankkaa. Jääkää työkyvyttömyyseläkkeelle ku ei jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Outoa valitusta. Esimerkiksi poissaolojen seuranta, Wilma-merkintöjen tekeminen ja oppilastietojen hallinta ovat normaalia opettajan työtä. 

Kenelle muulle ne kuvittelevat noiden kuuluvan. Opettajat kaipaavat kaiketi itselleen koulunkäyntiavustajaa koska työ on liian stressaavaa

Kaikki nämä ovat suurimmalta osaltaan töitä, joita ei ollut, kun opettajan hommat aloitin 25 vuotta sitten. Esimerkiksi poissaolojen seurannan aiheuttamat toimet ovat jotain aivan käsittämätöntä nykyään. Tilanne on pahentunut jo pitkään, mutta suurin muutos opettajan työhön on ainakin yläkoulussa tullut viimeisten viiden vuoden aikana. 

 Myös tämä loputon raportoiminen ja merkitseminen on loppujen lopuksi uusi ilmiö. 

Eniten näissä uuvuttaa se, että kyse on turhasta työstä, jota on vain pakko tehdä. Opettajat ovat valmiita tekemään paljon, jos se työ oikeasti auttaa oppilasta ja on hyödyllistä. Mutta loputon keskustelu, palaverointi ja raportoiminen on piinaa, kun on selvä, ettei se vaikuta mihinkään. 

Aina kun avaat meilin siellä on muikkari siitä, että taas pitää "puuttua" poissaoloihin. Sitten pitää tehdä jotain, jotta voi kirjata Wilmaan, että on tehty jotain. Muuten ei muikkarin tulo lopu. Ja sitten kohta uusi raja ylitetään ja taas tulee muikkaria ja taas pitää puuttua. Samaan aikaan huoltaja ei tee mitään ja oppilas on poissa yhtä paljon koko ajan ellei enemmän. Vastuu on minulla. Ei ne muikkarit huoltajalle mene. Lopulta sitten tulee harkintaan lasu, mutta eipä siitäkin minulle muuta iloa ole kuin lisää puheluita ja palavereja.

Eikö teille ikinä juolahda mieleen, että aika paljon on muuttunut omien kouluaikojen jälkeen? Tai että ylipäänsä ette tiedä opettajan työstä mitään? Miten joku kehtaa esiintyä itsellee ihan vieraan alan asiantuntijana? 

Vierailija kirjoitti:

Metatyö vie voimat yhy yhy yhy. Voe juma ku o rankkaa. Jääkää työkyvyttömyyseläkkeelle ku ei jaksa.

Esimerkiksi USA:ssa opettajien työn kurjistaminen ja tuon tyylinen dissaaminen on johtanut siihen, että alalta on ollut joukkopako käynnissä jo pitkään. Opettajat ovat ryhtyneet tekemään, kuten on neuvottu, eli jos et pärjää, niin häivy. Ja nyt ei löydy enää päteviä opettajia eikä varsinkaan hyviä päteviä opettajia.

Toisin kuin luulet, alalta ei lähde ne huonot. Vaan ensimmäisten joukossa lähtevät ne, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin. Viimeiseksi jäävät ne, joita ei niin kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas toistellaan myyttejä, jotka eivät ole totta. Suurimmalla osalla opettajista opetusvelvollisuus ja opetettavien tuntien määrä on 24-28 tunnin välissä, joten neljän tunnin opetuspäiviä ei ole kuin ehkä kerran viikossa. Sen päälle tulee pakolliset yhteiset suunnitteluajat ja opekokoukset ja tiimipalaverit +3 tuntia joka viikko. Yläkoulussa on lisäksi viikottain rästikoevalvonnat ja jälki-istuntovalvonnat. Tuntien suunnittelu, kokeiden laatiminen ja korjaaminen ja arviointi vievät noin 8 -10 tuntia viikossa ja tietysti Wilma-merkintöjen laitto jokaisesta tunnista on ainakin meidän koulussamme pakollista. Siihen menee välitunti, jos ei ole valvontaa ja koulun jälkeen päivittäin noin 30-60 minuuttia, kun välituntisin on nykyään kännykänroudausta ainakin meidän yläkoulussa. Tästä puuttuu siirtopalaverit, tukipalaverit, vanhempainvartit, vanhempainillat ja kaikki huoltajapalaverit niistä oppilaista, joita ei ole kasvatettu ja jotka eivät ole seitsemässä vuodessakaan oppineet, miten koulussa käyttäydytään. Näitä on nykyään paljon, jopa puolet luokan oppilaista. Opettajilla on lisäksi pakollista koulutusta 30 tuntia vuodessa mutta ainakin meidän koulussamme se ylittyy helposti. Tähän mennessä on minulla tullut nyt syksyn osalta 18 tuntia täyteen ja vielä on tiedossa parin viikon sisään kaksi koulutusta.

Varmasti muillakin aloilla on paljon töitä. En silti ole huomannut mitään laajaa siirtoa näistä opettajiksi. Jos opettajan työ on niin helppoa ja opettajat valittavat turhasta, niin miksi niin moni lopettaa ja siirtyy muille aloille? Tätä kysymystä olisi kiva pohtia sen sijaan, että valehdellaan neljän tunnin päivistä ja loputtomista kahvitunneista.

Tervetuloa kokeilemaan. 

Lainaan heti ensimmäistä lausettasi, jonka mukaan täällä toistellaan myyttejä, jotka eivät ole totta. Näin tosiaan teet. ”Suurimmalla osalla” eli luokanopettajilla on viikon kolmevarttisten määrä 24, aineenopettajilla vähemmän. Äidinkielen lehtori 16, ma-ft-ke ja kielet yleensä 20-21 ja liikunnan lehtori 24. Äikän vielä jotenkin ymmärtää esseiden aikaa vievän arvostelun myötä mutta liikunta, jossa tuntivalmisteluksi riittää ikkunasta ulos katsominen, eikä korjattavia kokeita ole, ei muuten juuri ole ala-koulussakaan, on aika leppoisaa. Kyllä niitä neljän tunnin päiviä on ja naisvaltaisella alalla kun ollaan niin bestiksille sattuu lukujärjestyksiä laadittaessa myös neljän päivän viikkoja, parhaille läpi jakson. Kommentoija on muutenkin luetellut kaikkia mahdollisia tehtäviä, joulujuhlavalmistelut unohtuivat, mutta  ei niitä jokaisella koko ajan ole. Oman lapsen kanssa olen ollut kaksi kertaa vanhempaintapaamisessa, kerran ala- ja kerran yläasteella eli luokanvalvojalle niitä tulee luokkakoosta riippuen 20-30 ja aikaa on vuosi.

Niitä kokeita yläkoulussa ja lukiossa pidetään koeviikoilla, jolloin muuta opetusta ei ole ja on hyvää aikaa korjata niitä kokeita.

Niin ja niitä koulupäiviä on 190 vuodessa ja opettajilla lisäksi 3 ns. veso-päivää. Loma-aikoina ei ole mitään työnantajan järjestämiä koulutuksia tai muutakaan työtä, eikä työtä tarvitse tehdä 24/7/365 kuten aina väitetään tehtävän, kuitenkaan kokonaistyöaika esim. klo 08.00-15.30 ei kelpaa, miksiköhän?

Terveisin nimimerkki ”20 vuotta 850 oppilaan yhtenäiskoulussa”

Tarkennetaan vielä, että 190 koulupäivää miinus joulujuhlapäivä, kevätjuhlapäivä, ulkoilupäivä, retkipäivä, penkkaripäivä, vanhojen tanssipäivä jne., jolloin ei ole niitä kokeita tai niiden korjauksia, palavereja ja mitä kaikkea niitä muka onkaan. Kun suvivirren viimeiset tahdit vielä kaikuu niin ensimmäiset ajaa jo autoaan tyyliin ”nähdään elokuussa”. Sama tavallisen koulupäivän jälkeen kun oppilaat vielä pukee ulkovaatteita naulakoilla/kaapillaan.

Minä en ole argumentoimassa, että opettajilla olisi sen enempää töitä kuin muillakaan. Mutta pakko on sanoa, että lähes mikä tahansa erikoispäivä vie enemmän resursseja kuin tavallinen koulupäivä. 

Mikään juhla tai tapahtuma ei synny itsestään. Joku tilaa ysien ruusut, joku valmistelee puheet, hoitaa äänentoistolaitteet ja tuolit, salin koristelun, harjoituttaa musiikkiesitykset, valitsee stipendin saajat jne. Ennen juhlia tulee pidettyä montakin kevätjuhlapalaveria. Kaikki pitää ohjata ja vahtia. Ruusujen jakoa myöten kaikki pitää oppilaiden kanssa harjoitella. Open on ohjattava oppilaan puhe ja juontajien juonnot. Lukuvuoden lopussa on ysigaalat ynnä muut erikoisohjelmat lisäksi. 

 Ja joku "ulkoilupäivä" ei ole sellaista, että mennään vaan suunnittelematta ulos. Jos koulussa on 500 oppilasta, pitää olla monta paikkaa ja siellä ulkoillessa joku reitti ja tekemistä ja joka kulmassa on oltava valvoja. Kaikki tämä pitää suunnitella etukäteen, jotta päivä sujuisi. Retkiin liittyy aikataulut, usein junaliput, eväiden tilaamiset ja jakamiset, bussikyydit ja jatkuva jännitys siitä, että joku eksyy tai aiheuttaa häiriötä, kyllä näitä riittää. 

Meillä on ihan opsin mukaan velvollisuus siirtää perinteitä ja tapakulttuuria ja edistää yhteisöllisyyttä ja juhlat ja tapahtumat ovat keino toteuttaa näitä tavoitteita. Todella paljon helpommalla pääsisimme, jos vaan voisimme skipata kaikki juhlat ja muut hippaset. Ne ovat lisätyötä, eivätkä mitään opettajien lomapäiviä. 

Koulussani kyllä vahtimestari tilasi ja haki ruusut niin yseille kuin ylioppilaille, ripusti kuviksessa tehdyt koristeet ja laittoi ne yli 500 tuolia. Hoiti myös äänentoiston paitsi lakkiaisissa, jossa ääntä hoiti ammattiyritys. Siinä olisi päät kolisseet jos yli 70 opettajaa olisi ne tehnyt eli tekemättä olisi jäänyt.  Vain OAJn jutuissa joku alakoulun luokanopettaja tekee kaikkea kertomaasi lisättynä tietenkin kirjatilauksilla yms..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas toistellaan myyttejä, jotka eivät ole totta. Suurimmalla osalla opettajista opetusvelvollisuus ja opetettavien tuntien määrä on 24-28 tunnin välissä, joten neljän tunnin opetuspäiviä ei ole kuin ehkä kerran viikossa. Sen päälle tulee pakolliset yhteiset suunnitteluajat ja opekokoukset ja tiimipalaverit +3 tuntia joka viikko. Yläkoulussa on lisäksi viikottain rästikoevalvonnat ja jälki-istuntovalvonnat. Tuntien suunnittelu, kokeiden laatiminen ja korjaaminen ja arviointi vievät noin 8 -10 tuntia viikossa ja tietysti Wilma-merkintöjen laitto jokaisesta tunnista on ainakin meidän koulussamme pakollista. Siihen menee välitunti, jos ei ole valvontaa ja koulun jälkeen päivittäin noin 30-60 minuuttia, kun välituntisin on nykyään kännykänroudausta ainakin meidän yläkoulussa. Tästä puuttuu siirtopalaverit, tukipalaverit, vanhempainvartit, vanhempainillat ja kaikki huoltajapalaverit niistä oppilaista, joita ei ole kasvatettu ja jotka eivät ole seitsemässä vuodessakaan oppineet, miten koulussa käyttäydytään. Näitä on nykyään paljon, jopa puolet luokan oppilaista. Opettajilla on lisäksi pakollista koulutusta 30 tuntia vuodessa mutta ainakin meidän koulussamme se ylittyy helposti. Tähän mennessä on minulla tullut nyt syksyn osalta 18 tuntia täyteen ja vielä on tiedossa parin viikon sisään kaksi koulutusta.

Varmasti muillakin aloilla on paljon töitä. En silti ole huomannut mitään laajaa siirtoa näistä opettajiksi. Jos opettajan työ on niin helppoa ja opettajat valittavat turhasta, niin miksi niin moni lopettaa ja siirtyy muille aloille? Tätä kysymystä olisi kiva pohtia sen sijaan, että valehdellaan neljän tunnin päivistä ja loputtomista kahvitunneista.

Tervetuloa kokeilemaan. 

Lainaan heti ensimmäistä lausettasi, jonka mukaan täällä toistellaan myyttejä, jotka eivät ole totta. Näin tosiaan teet. ”Suurimmalla osalla” eli luokanopettajilla on viikon kolmevarttisten määrä 24, aineenopettajilla vähemmän. Äidinkielen lehtori 16, ma-ft-ke ja kielet yleensä 20-21 ja liikunnan lehtori 24. Äikän vielä jotenkin ymmärtää esseiden aikaa vievän arvostelun myötä mutta liikunta, jossa tuntivalmisteluksi riittää ikkunasta ulos katsominen, eikä korjattavia kokeita ole, ei muuten juuri ole ala-koulussakaan, on aika leppoisaa. Kyllä niitä neljän tunnin päiviä on ja naisvaltaisella alalla kun ollaan niin bestiksille sattuu lukujärjestyksiä laadittaessa myös neljän päivän viikkoja, parhaille läpi jakson. Kommentoija on muutenkin luetellut kaikkia mahdollisia tehtäviä, joulujuhlavalmistelut unohtuivat, mutta  ei niitä jokaisella koko ajan ole. Oman lapsen kanssa olen ollut kaksi kertaa vanhempaintapaamisessa, kerran ala- ja kerran yläasteella eli luokanvalvojalle niitä tulee luokkakoosta riippuen 20-30 ja aikaa on vuosi.

Niitä kokeita yläkoulussa ja lukiossa pidetään koeviikoilla, jolloin muuta opetusta ei ole ja on hyvää aikaa korjata niitä kokeita.

Niin ja niitä koulupäiviä on 190 vuodessa ja opettajilla lisäksi 3 ns. veso-päivää. Loma-aikoina ei ole mitään työnantajan järjestämiä koulutuksia tai muutakaan työtä, eikä työtä tarvitse tehdä 24/7/365 kuten aina väitetään tehtävän, kuitenkaan kokonaistyöaika esim. klo 08.00-15.30 ei kelpaa, miksiköhän?

Terveisin nimimerkki ”20 vuotta 850 oppilaan yhtenäiskoulussa”

Tarkennetaan vielä, että 190 koulupäivää miinus joulujuhlapäivä, kevätjuhlapäivä, ulkoilupäivä, retkipäivä, penkkaripäivä, vanhojen tanssipäivä jne., jolloin ei ole niitä kokeita tai niiden korjauksia, palavereja ja mitä kaikkea niitä muka onkaan. Kun suvivirren viimeiset tahdit vielä kaikuu niin ensimmäiset ajaa jo autoaan tyyliin ”nähdään elokuussa”. Sama tavallisen koulupäivän jälkeen kun oppilaat vielä pukee ulkovaatteita naulakoilla/kaapillaan.

Minä en ole argumentoimassa, että opettajilla olisi sen enempää töitä kuin muillakaan. Mutta pakko on sanoa, että lähes mikä tahansa erikoispäivä vie enemmän resursseja kuin tavallinen koulupäivä. 

Mikään juhla tai tapahtuma ei synny itsestään. Joku tilaa ysien ruusut, joku valmistelee puheet, hoitaa äänentoistolaitteet ja tuolit, salin koristelun, harjoituttaa musiikkiesitykset, valitsee stipendin saajat jne. Ennen juhlia tulee pidettyä montakin kevätjuhlapalaveria. Kaikki pitää ohjata ja vahtia. Ruusujen jakoa myöten kaikki pitää oppilaiden kanssa harjoitella. Open on ohjattava oppilaan puhe ja juontajien juonnot. Lukuvuoden lopussa on ysigaalat ynnä muut erikoisohjelmat lisäksi. 

 Ja joku "ulkoilupäivä" ei ole sellaista, että mennään vaan suunnittelematta ulos. Jos koulussa on 500 oppilasta, pitää olla monta paikkaa ja siellä ulkoillessa joku reitti ja tekemistä ja joka kulmassa on oltava valvoja. Kaikki tämä pitää suunnitella etukäteen, jotta päivä sujuisi. Retkiin liittyy aikataulut, usein junaliput, eväiden tilaamiset ja jakamiset, bussikyydit ja jatkuva jännitys siitä, että joku eksyy tai aiheuttaa häiriötä, kyllä näitä riittää. 

Meillä on ihan opsin mukaan velvollisuus siirtää perinteitä ja tapakulttuuria ja edistää yhteisöllisyyttä ja juhlat ja tapahtumat ovat keino toteuttaa näitä tavoitteita. Todella paljon helpommalla pääsisimme, jos vaan voisimme skipata kaikki juhlat ja muut hippaset. Ne ovat lisätyötä, eivätkä mitään opettajien lomapäiviä. 

Koulussani kyllä vahtimestari tilasi ja haki ruusut niin yseille kuin ylioppilaille, ripusti kuviksessa tehdyt koristeet ja laittoi ne yli 500 tuolia. Hoiti myös äänentoiston paitsi lakkiaisissa, jossa ääntä hoiti ammattiyritys. Siinä olisi päät kolisseet jos yli 70 opettajaa olisi ne tehnyt eli tekemättä olisi jäänyt.  Vain OAJn jutuissa joku alakoulun luokanopettaja tekee kaikkea kertomaasi lisättynä tietenkin kirjatilauksilla yms..

Pakko vielä lisätä kyllä se rehtori osaa kirjoittaa puheensa ilman luokanopettajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas toistellaan myyttejä, jotka eivät ole totta. Suurimmalla osalla opettajista opetusvelvollisuus ja opetettavien tuntien määrä on 24-28 tunnin välissä, joten neljän tunnin opetuspäiviä ei ole kuin ehkä kerran viikossa. Sen päälle tulee pakolliset yhteiset suunnitteluajat ja opekokoukset ja tiimipalaverit +3 tuntia joka viikko. Yläkoulussa on lisäksi viikottain rästikoevalvonnat ja jälki-istuntovalvonnat. Tuntien suunnittelu, kokeiden laatiminen ja korjaaminen ja arviointi vievät noin 8 -10 tuntia viikossa ja tietysti Wilma-merkintöjen laitto jokaisesta tunnista on ainakin meidän koulussamme pakollista. Siihen menee välitunti, jos ei ole valvontaa ja koulun jälkeen päivittäin noin 30-60 minuuttia, kun välituntisin on nykyään kännykänroudausta ainakin meidän yläkoulussa. Tästä puuttuu siirtopalaverit, tukipalaverit, vanhempainvartit, vanhempainillat ja kaikki huoltajapalaverit niistä oppilaista, joita ei ole kasvatettu ja jotka eivät ole seitsemässä vuodessakaan oppineet, miten koulussa käyttäydytään. Näitä on nykyään paljon, jopa puolet luokan oppilaista. Opettajilla on lisäksi pakollista koulutusta 30 tuntia vuodessa mutta ainakin meidän koulussamme se ylittyy helposti. Tähän mennessä on minulla tullut nyt syksyn osalta 18 tuntia täyteen ja vielä on tiedossa parin viikon sisään kaksi koulutusta.

Varmasti muillakin aloilla on paljon töitä. En silti ole huomannut mitään laajaa siirtoa näistä opettajiksi. Jos opettajan työ on niin helppoa ja opettajat valittavat turhasta, niin miksi niin moni lopettaa ja siirtyy muille aloille? Tätä kysymystä olisi kiva pohtia sen sijaan, että valehdellaan neljän tunnin päivistä ja loputtomista kahvitunneista.

Tervetuloa kokeilemaan. 

Lainaan heti ensimmäistä lausettasi, jonka mukaan täällä toistellaan myyttejä, jotka eivät ole totta. Näin tosiaan teet. ”Suurimmalla osalla” eli luokanopettajilla on viikon kolmevarttisten määrä 24, aineenopettajilla vähemmän. Äidinkielen lehtori 16, ma-ft-ke ja kielet yleensä 20-21 ja liikunnan lehtori 24. Äikän vielä jotenkin ymmärtää esseiden aikaa vievän arvostelun myötä mutta liikunta, jossa tuntivalmisteluksi riittää ikkunasta ulos katsominen, eikä korjattavia kokeita ole, ei muuten juuri ole ala-koulussakaan, on aika leppoisaa. Kyllä niitä neljän tunnin päiviä on ja naisvaltaisella alalla kun ollaan niin bestiksille sattuu lukujärjestyksiä laadittaessa myös neljän päivän viikkoja, parhaille läpi jakson. Kommentoija on muutenkin luetellut kaikkia mahdollisia tehtäviä, joulujuhlavalmistelut unohtuivat, mutta  ei niitä jokaisella koko ajan ole. Oman lapsen kanssa olen ollut kaksi kertaa vanhempaintapaamisessa, kerran ala- ja kerran yläasteella eli luokanvalvojalle niitä tulee luokkakoosta riippuen 20-30 ja aikaa on vuosi.

Niitä kokeita yläkoulussa ja lukiossa pidetään koeviikoilla, jolloin muuta opetusta ei ole ja on hyvää aikaa korjata niitä kokeita.

Niin ja niitä koulupäiviä on 190 vuodessa ja opettajilla lisäksi 3 ns. veso-päivää. Loma-aikoina ei ole mitään työnantajan järjestämiä koulutuksia tai muutakaan työtä, eikä työtä tarvitse tehdä 24/7/365 kuten aina väitetään tehtävän, kuitenkaan kokonaistyöaika esim. klo 08.00-15.30 ei kelpaa, miksiköhän?

Terveisin nimimerkki ”20 vuotta 850 oppilaan yhtenäiskoulussa”

Tarkennetaan vielä, että 190 koulupäivää miinus joulujuhlapäivä, kevätjuhlapäivä, ulkoilupäivä, retkipäivä, penkkaripäivä, vanhojen tanssipäivä jne., jolloin ei ole niitä kokeita tai niiden korjauksia, palavereja ja mitä kaikkea niitä muka onkaan. Kun suvivirren viimeiset tahdit vielä kaikuu niin ensimmäiset ajaa jo autoaan tyyliin ”nähdään elokuussa”. Sama tavallisen koulupäivän jälkeen kun oppilaat vielä pukee ulkovaatteita naulakoilla/kaapillaan.

Minä en ole argumentoimassa, että opettajilla olisi sen enempää töitä kuin muillakaan. Mutta pakko on sanoa, että lähes mikä tahansa erikoispäivä vie enemmän resursseja kuin tavallinen koulupäivä. 

Mikään juhla tai tapahtuma ei synny itsestään. Joku tilaa ysien ruusut, joku valmistelee puheet, hoitaa äänentoistolaitteet ja tuolit, salin koristelun, harjoituttaa musiikkiesitykset, valitsee stipendin saajat jne. Ennen juhlia tulee pidettyä montakin kevätjuhlapalaveria. Kaikki pitää ohjata ja vahtia. Ruusujen jakoa myöten kaikki pitää oppilaiden kanssa harjoitella. Open on ohjattava oppilaan puhe ja juontajien juonnot. Lukuvuoden lopussa on ysigaalat ynnä muut erikoisohjelmat lisäksi. 

 Ja joku "ulkoilupäivä" ei ole sellaista, että mennään vaan suunnittelematta ulos. Jos koulussa on 500 oppilasta, pitää olla monta paikkaa ja siellä ulkoillessa joku reitti ja tekemistä ja joka kulmassa on oltava valvoja. Kaikki tämä pitää suunnitella etukäteen, jotta päivä sujuisi. Retkiin liittyy aikataulut, usein junaliput, eväiden tilaamiset ja jakamiset, bussikyydit ja jatkuva jännitys siitä, että joku eksyy tai aiheuttaa häiriötä, kyllä näitä riittää. 

Meillä on ihan opsin mukaan velvollisuus siirtää perinteitä ja tapakulttuuria ja edistää yhteisöllisyyttä ja juhlat ja tapahtumat ovat keino toteuttaa näitä tavoitteita. Todella paljon helpommalla pääsisimme, jos vaan voisimme skipata kaikki juhlat ja muut hippaset. Ne ovat lisätyötä, eivätkä mitään opettajien lomapäiviä. 

Koulussani kyllä vahtimestari tilasi ja haki ruusut niin yseille kuin ylioppilaille, ripusti kuviksessa tehdyt koristeet ja laittoi ne yli 500 tuolia. Hoiti myös äänentoiston paitsi lakkiaisissa, jossa ääntä hoiti ammattiyritys. Siinä olisi päät kolisseet jos yli 70 opettajaa olisi ne tehnyt eli tekemättä olisi jäänyt.  Vain OAJn jutuissa joku alakoulun luokanopettaja tekee kaikkea kertomaasi lisättynä tietenkin kirjatilauksilla yms..

No enpä ole ennen moisesta vaksista kuullut. Meillä nuo kaikki ovat opettajien tehtäviä. Joka tapauksessa en kyllä itse ole huomannut, että juhlat ja erikoispäivät helpottaisivat työtäni. Pidän ihan tavallisen päivän noin sata kertaa mieluummin. Vähemmän muistettavaa ja huomioon otettavaa ja järkättävää. 

Vierailija kirjoitti:

Opettaja voi multitaskata ja käyttää ruokataukonsa sekä välitunnit, joilla ei aina ole valvontatehtäviä, viestien naputukseen ja merkintöjen tekoon. 

Niin nykyään muissakin tehtävissä tehdään. 

Välitunti menee valmistautuessa seuraavaan oppituntiin, ja teetkö itse ruokatunnilla töitä, ilman taukoja koko päivän ajan?