Miksi usein exä tunnistetaan narsistiksi vasta suhteen päättymisen jälkeen?

Olen naimisissa psykopaatin kanssa. Mennyt ohkasella jäällä vuosia. Sanoin, että haluan eron. En pysty tähän enää. Mies väitti mua mielisairaaksi ja kertoi menneensä kuin ohkasella jäällä kaikki vuodet. Haluaa mut lääkäriin ja mut terveeksi.

Kohta saa lääkäri antaa diagnoosin. Kumpi on hullu vain kumpikin.

Et ei sitä tiedä. Ehkä me ollaan kaikki jollain tavoin narsisteja, psykoja ja bibolaareja

Valtaosa ihmisistä ei edes tiedä mikä narsisti on. Valtaosa ei myöskään ymmärrä narsistisen persoonallisuushäiriön ja narsististen piirteiden olevan kaksi eri asiaa. Ihminen voi olla mulk ku olematta narsisti.

Vierailija kirjoitti:

niin kauan kuin mieheltä saa nyhdettyä rahaa, suhde on ok.

narsisti taas on nykymuodin mukaan naistenlehdissä ja keskustelupalstoilla synonyymi ex-miehelle.

Totta. Todellisuudessa ovat harvassa. Psyk.sh.

Oli merkkejä paljonkin, mutta kun ne ohitin, kun olin niin rakastunut. 

Vierailija kirjoitti:

Aika usein tämä narsisti kuvitelma syntynee eron jälkeen, kun toinen yht äkkiä ei olekkaan kiinnostunut ja ajaa vain omaa asiaa totutun yhteisen asian sijaan. Toki narsisteja on olemassa, mutta tuo käytöksen muutos saa usein jätetylle tunteen toisen narsistisuudesta, 

 

M56

Ja tämä tapahtuu miltei aina. Eräs psykiatri sanoi että 99 % on varmaa että toista narsistiksi väittämää henkilöä ei ole edes olemassa muuta kun omassa mielikuvituksessa. Joten tämä palsta on näköjään joku narsistien kokoontumisajo sillä eihän täällä ole oikeastaan kun narsismista haukkuvia eksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

niin kauan kuin mieheltä saa nyhdettyä rahaa, suhde on ok.

narsisti taas on nykymuodin mukaan naistenlehdissä ja keskustelupalstoilla synonyymi ex-miehelle.

Totta. Todellisuudessa ovat harvassa. Psyk.sh.

Teillä yliedustettuina. Siksi myös kiellätte ilmiön. 

Minä ainakin aloin epäillä miestä narsistiksi jo avioliiton aikana, kun ilmeni ihan omituisia piirteitä.  Mistä minä tiedän, oliko hän narsisti vai ei, mutta kaikki narsismiin kuuluvat piirteet sopivat häneen.  Alussahan hän tietenkin esitti ihan muuta.  Mutta ei sitten avioliitossa enää viitsinyt, sitten alkoi tulla esiin kaikenlaista.

En seurusteluaikana vielä tiennyt, miten itsekäs hän oli.  Kun muutimme häiden jälkeen yhteen asumaan ja menimme ensimmäisen kerran yhdessä ruokakauppaan, hän määräsi mitä sai ostaa ja mitä ei.  En saanut ostaa näkkileipäpakettia, koska hän ei koskaan syö näkkileipää.  Sanoin, että minä taas tykkään siitä, olen aina tykännyt, niin ei.  Sitä rataa se sitten meni koko ajan ja aina ikävämmäksi kävi.  Kaikesta alkoi tulla vääntöä. Hän osasi asettaa sanansa tosi ilkeästi.  Minä ihmettelin, kun en itse pystyisi koskaan sanomaan kenellekään sillä tavoin.  Jotain vikaa on oltava ihmisessä, joka pystyy.

Minä en saanut tehdä mitään, mistä olisin pitänyt.  Hän määräsi tv-ohjelmatkin, mitä sain katsoa.  Kauhea raivo, jos katsoin jotain mistä itse pidin. Se meni ihan kummallisuuksiin asti.  Muutamassa vuodessa avioliittoni oli kutakuinkin romua, minun puoleltani.  Hänestä taas meillä meni hyvin, kun hän osasi niin hyvin ohjata minua ja kaikki määräysvalta oli hänellä.  Kaikki tehtiin hänen mielensä mukaisesti.  

Kaikki muut narsistiset piirteet puhkesivat esiin.  Hän haukkui minun jokaisen ystäväni, jokaisen sukulaiseni ja vanhempani ja sisarukseni.  Hän piti pitkiä esitelmiä siitä, mitä vikaa heissä kenessäkin oli.  Hänen kotiväkensä ja sukulaisensa taas olivat täydellisiä.  Heitä piti palvoa ja suosia ja varjele, jos itse uskalsin jotain edes hiukan heistä sanoa, sellaista mikä ei häntä miellyttänyt.  Vaikka se olisi ollut totisinta tottakin.

Hän seisoi peilin edessä ja ihaili itseään, kunka komea mies sieltä häntä oikein katsoikaan.  Muistin silloin vanhan historian oppikirjani, jossa oli maininta Narcissoksesta, joka katseli kuvaansa lähteestä ja rakastui siihen kuvaan.  Ko. antiikin ajan henkilöstä (tosin silloin kuvitteellisesta) muodostui myöhemmin käsite narsismista.  Kaikki sopi häneen kuin nenä päähän.

Kestin viisi vuotta.  Ja olin ihan varma jo ennen eroa, että olin naimisissa pesunkestävän narsistin kanssa.  En itsekään pidä siitä, jos narsismi -diagnoosia heitellään kevyin perustein, mutta en pidä myöskään siitä, että oikeasti narsistin uhriksi joutunutta ei uskota, hänen puheitaan ja kokemuksiaan vähätellään ja arvostellaan ja mitätöidään.   Minusta sekin alkaa joltain osin jo vaikuttaa narsistiselta käytökseltä ; halutaan itse olla oikeassa ja mukafiksusti ottaa asia laajemin ja epäillä kertojaa liioittelijaksi ja puolueelliseksi ja olla itse muka enemmän tietoinen kaikesta.  Uhria pienennetään siinäkin eikä hän saa mahdollisuutta olla oikeassa itse asiassa juuri koskaan.  

Narsistileima lätkitään eron jälkeen tosi helposti.

Persoonallisuushäiriöitä on yli 10.

Moniko eron jälkeen sanoo toista luokituksella 6.

Ennen sanottiin vain hulluksi tai mielisairaaksi. Nykyään muotisanana on narsisti.

Joku sana pitää vain vihanpuuskassa keksiä.