Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies palasi takaisin?
18.09.2025 |
Hän on sellainen perinteinen suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa.
Tapailimme reilun puoli vuotta, hän olisi halunnut asioita X ja minä en vielä. Hän sanoi ettei suhteemme voisi toimia. Se jäi siihen.
Kului joku reilu vuosi ja hän laittoi viestiä että rakastaa minua. Ei ollut tuota aiemmin koskaan sanonut oikein mitään tunteistaan. Me näimme ja hän pahoitteli käytöstään, oli kuulemma ajatellut asioita ja tajunnut ettei kaltaisiani ole useita.
Sanoin ihan rehellisesti hänelle etten osaa luottaa enää häneen ja tuntuu pahalta että hän tulee takaisin nyt. Tuntuu siltä että hän ei löytänyt parempaa ja nyt kelpaankin. Hän tietenkin kielsi että syy olisi tuo vaikka myönsi että on tavannut toisiakin..
Mitä tekisin? Ollaan 29 ja 32v. Tykkään hänestä paljon vieläkin. Haluamme molemmat perheen ja hän on paljon puhunut millaisen äidin hän lapsilleen tahtoisi ja kuulemma täytän sen paremmin kuin hyvin vaikken ole sellainen perinteinen äitihahmo.
Kommentit (44)
Hän voi hyvin olla aito, mutta sen näet vasta hänen teoistaan. Aito tunne ilmenee siinä, että hän kunnioittaa rajoja, tekee kompromisseja ja osoittaa sitoutumista arjessa, ei vain sanoissa.
Jos hän todella haluaa sinut ja pysyy lausumiensa sanojen takana, voit saada hänestä hyvän miehen ja kumppanin. Jos hän;
1. on todella valmis muuttamaan
2. Arvostaa sinua todella nyt vaikka et ole se pullantuoksuinen kotirouva
3. hän antaa tukea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M-1965 kirjoitti:
Hän ei uskonut että sinä olet parasta mitä hän voi löytää joten jatkoi etsimistään. Etsinnän tulos oli että sinua parempaa ei löytynyt.
Kysymys kai kuuluu että jatkaako hän vielä etsimistään senkin jälkeen kun olette yhdessä. Ja se pääsetkö yli sen ettei hän ensimmäisellä kerralla uskonut teidän yhteiseen tulevaisuuteenne.
Jos asia X on edelleen välillänne niin se pitää selvittää.
Mä niin rakastan teitä harvoja tolkun miehiä tällä palstalla. Sinä olet yksi. Jatka hyviä kirjoituksiasi!
Ja ap; tolkun mies on oikeassa.
Kiitos.
M59+
Muuta hetkeksi miehen luo ja katsoa kuinka se lähtisi toimimaan.
Itselle kävi samoin. Tapasin nuorena ihastuttavan naisen joka ei silloin tuntunut mieltymyksiini sopivalta. Hän löysi pian uuden ja vieläkin ajoittain harmittaa että päästin irti. Varattu olen.
Tuo mies on tohvelisankari ainesta, eli suomeksi: hän etsii määräilevää ja mustasukkaista naista jonka kanssa hänen on pakko vakiintua. Hän ei onnistu tasaveroisissa ja terveissä suhteissa koska ei kykene ottamaan vastuuta tai kohtelemaan toista kuin ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin hän on oppinut hieman puhumaan. Vuodessa kehittynyt ilmeisesti?
Hahaa! Vanha kikka saada säälipillua, tosin säälittävä tuo mies on itsekin, koska uutta putkeen vaan!
t. jännämies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M-1965 kirjoitti:
Hän ei uskonut että sinä olet parasta mitä hän voi löytää joten jatkoi etsimistään. Etsinnän tulos oli että sinua parempaa ei löytynyt.
Kysymys kai kuuluu että jatkaako hän vielä etsimistään senkin jälkeen kun olette yhdessä. Ja se pääsetkö yli sen ettei hän ensimmäisellä kerralla uskonut teidän yhteiseen tulevaisuuteenne.
Jos asia X on edelleen välillänne niin se pitää selvittää.
Mä niin rakastan teitä harvoja tolkun miehiä tällä palstalla. Sinä olet yksi. Jatka hyviä kirjoituksiasi!
Ja ap; tolkun mies on oikeassa.
Enempi täällä silti tolkun miehiä on, kuin tolkun naisia.
tottakai ap ottaa miehen takaisin. Ap on jo siinä iässä ettei seuraa kohta löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se ei ollutkaan perinteinen suomalainen mies vaan australialainen bumerangi.
Vierailija kirjoitti:
tottakai ap ottaa miehen takaisin. Ap on jo siinä iässä ettei seuraa kohta löydy.
Maailma on täynnä vapaita 30v miehiä ja naisia. Seuraa kyllä löytyy jos on luonnetta ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi nyt vaan, mutta vaikuttaa siltä, että sinä olisit nyt ottamassa takaisin miestä joka piti sua kakkosvaihtoehtona. Sulla biologinen kello tikittää ja huoli siitä ettei sulle parempaa löydy, niin tyytyminen sitten?
Vierailija kirjoitti:
tottakai ap ottaa miehen takaisin. Ap on jo siinä iässä ettei seuraa kohta löydy.
Itse löysin aviomieheni ollessani 35-vuotias.
Ap älä ota miestä takaisin, löydät parempaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna pohtisin vähemmän sitä miksi mies haluaa takaisin ja enemmän sitä onko hän alunperinkään sellainen mies jonka kanssa SINÄ haluat sen perheen perustaa. Onko mies joka ei puhu eikä pussaa ylipäänsä sellainen mies jonka kanssa haluat mahdollisesti loppuelämäsi viettää?
Vierailija kirjoitti:
Itselle kävi samoin. Tapasin nuorena ihastuttavan naisen joka ei silloin tuntunut mieltymyksiini sopivalta. Hän löysi pian uuden ja vieläkin ajoittain harmittaa että päästin irti. Varattu olen.
Mikä sua siis harmittaa, et halunnut naista?
Tää katuminen tuntuu olevan yleistä miehillä. Pakko saada se exä takaisin, olihan se kuitenkin aika kiva eikä ole (vielä kuitenkaan) kivempaa löytänyt (=saanut). Maanitellaan, puhutaan ja todistellaan niin pitkään että exä heltyy. Vuoden päästä todetaan että no eipä tää nyt olekaan niin kivaa kun muistelin ja eikun uusiksi etsimään.
Vaikka se exä näennäisesti antaisikin anteeksi, että on jäänyt kakkoseksi joskus etkä häntä silloin halunnut, niin aina se tulee siellä olemaan suruna eikä se suhde ikinä tule olemaan samanlainen, vähän valitsit, valitsemalla valitsit jotain muuta ja olit päättänyt että se ei ollut tarpeeksi hyvä sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kyllä kuulostaa tyytymiseltä miehen puolelta. Miten ihmeessä, jos on ollut rakastunut sinuun, niin nyt vasta sen tajuaa? Joo, joskus pitää sulatella asioita, mutta että vuosi? Olitteko yhteydessä tuon vuoden aikana?
Tämä minua pelottaakin. Jos osaisin sysätä tunteet sivuun ja ajatella tilannetta kunnoll ilman subjektiivisuutta, olisi helpompi. Siksi kaipaan ulkopuolisen näkökulmaa.
Ollaan oltu miehen kanssa yhteydessä ja hän tuon vuoden aikana soitteli minulle, juttelimme usein puhelimessa mutta emme tavanneet. Meillä oli kuukauden verran tilanne jolloin emme jutelleet. Muuten viikottain. Ap
Tuolla tilanteella ,mikä teillä nyt on, ei ole mitään tekemistä oikean rakkauden ja kiintymyksen kanssa, etä menisitte vielä yhteen. Joku on miestä neuvonut ja iskostanut nuita ajatuksia hänen päähänsä. Ei tule mitään, älä haksahda ,älä uhraa elämääsi . Siinä käy niin ,että kaksi ns epätoivoista takertuu toisiinsa ja mikään ei hyväksi koskaan muutu. Entä ,kun erehdyt hänelle vilä lapsia tekemään, he saa kärsiä. Nou, nou?
Mulla kävi samalla lailla. Deittailin yhtä mimmiä, joka oli mielestäni "yli mun tason".
Siinä sitten iski pieni vauhtisokeus kun samaan aikaan muutama "ei-niin-viehkeä" nainen myös kiinnostui minusta ja niiden kanssa tuli vehdattua.
Luulin olevani jotenkin yhtäkkiä megahaluttava komea gigolo joka saa kenet haluaa ja jätin tämän naisen joka oli yli tasoni, koska menekkiä riitti.
Sen jälkeen koittikin naisrintamalla täydellinen radiohiljaisuus. Tätä kesti melkein vuosi. Vaikka mitä temppuja yritin, ei yhtään naista enää tarttunut.
Sitten muistin tämän alkuperäisen naisystäväni ja lähestyin häntä "olemme nyt molemmat kasvaneet ihmisinä ja meidän tulisi palata yhteen"- viestillä.
Jostain ihmeen syystä sain kamalan paska myrskyn häneltä niskaani, en tiedä miksi? M42
Vierailija kirjoitti:
Hän voi hyvin olla aito, mutta sen näet vasta hänen teoistaan. Aito tunne ilmenee siinä, että hän kunnioittaa rajoja, tekee kompromisseja ja osoittaa sitoutumista arjessa, ei vain sanoissa.
Jos hän todella haluaa sinut ja pysyy lausumiensa sanojen takana, voit saada hänestä hyvän miehen ja kumppanin. Jos hän;
1. on todella valmis muuttamaan
2. Arvostaa sinua todella nyt vaikka et ole se pullantuoksuinen kotirouva
3. hän antaa tukea
Mitä se hyödyttää jos hän on valmis noihin. Se ei auta yhtään ap::tä . Nuo miehen haluamiset voinolla nyt , ja ne on pois pyyhitty alle 2 vuoden.Entäs sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tottakai ap ottaa miehen takaisin. Ap on jo siinä iässä ettei seuraa kohta löydy.
Itse löysin aviomieheni ollessani 35-vuotias.
Ap älä ota miestä takaisin, löydät parempaa!
Minäkin löysin aviomieheni, ollessani 42v.
Naapurin alkoholisti-narkki-Minnan, 27v sängystä. Oli kuulema vahinko ja erehdys.
Mä niin rakastan teitä harvoja tolkun miehiä tällä palstalla. Sinä olet yksi. Jatka hyviä kirjoituksiasi!
Ja ap; tolkun mies on oikeassa.