Lue keskustelun säännöt.
Yksin asumisen yks kurja puoli on ettei kukaan auta sua kun sairastat
17.09.2025 |
Oon oksennellut ja tekisi niin mieli limua mutta ei oo ketään kuka sitä hakisi
Kommentit (64)
Totta. Onko sukulaisia, ketään? Osalla ei ole tai rahaakaan. Entä apteekki. Miten naapurin apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi nykyään on Wolt.
-toinen sinkku
Toi on totta. Pitäisi olla myös sairaushätävara kaapissa yksinäisellä.
Ehkä vieläkin kurjempaa on se ettei asu yksin, mutta ei kuitenkaan saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Toi on totta. Pitäisi olla myös sairaushätävara kaapissa yksinäisellä.
Kaikkea ei ole silti apteekista tai kaupasta. Aina jotain puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöskin avioliitossa miehen kanssa asuessa useinkin käy niin, ettei kukaan auta, jos sairastuu. Lisäksi vähän hävettää pyytää sukulaisia ja tuttuja auttamaan ja tuomaan jotain kaupasta tai apteekista, kun joutuu samalla selittämään, että se mies ei todellakaan auta. Mies myös häiriöhotkii kaikki kotivarat kaapeista. Paljon parempi on naisen sairastaa yksin asuvana.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vieläkin kurjempaa on se ettei asu yksin, mutta ei kuitenkaan saa apua.
Just olin tulossa sanomaan samaa. Meidän perheessä mies ei voi olla niin kipeä, ettei silti hoida lapsia, vie/tuo niitä päiväkodista, siivoa, laita ruokaa ja hoida kotia sillä aikaa kun vaimo on jumpassa. M42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on totta. Pitäisi olla myös sairaushätävara kaapissa yksinäisellä.
Kaikkea ei ole silti apteekista tai kaupasta. Aina jotain puuttuu.
Mitä sinulta puuttuu?
Ainakin sä voit sairastaa rauhassa ja juot vaikka hanavettä, eikä tarvi samalla hoivata jotakuta toista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on limpparia, ruokaa, käsikauppalääkkeitä aina kotona.
Yritä ap sinäkin varautua siihen, että kipeänä et jaksa mennä asioille.
Sinkkuudella on myös varjopuolensa. Ja yksi on just tuo jos sairastuu.
Tai jos kaatuu ja katkoo luitaan. Miten sitä kipsattuna tekee oikein mitään?
Tai vaikkapa leikkauksen jälkeen voi kotona yksin olla rankkaa.
Tai jos saa sairauskohtauksen, niin kukaan ei ole näkemässä eikä auttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipa paha mieli.
En halua lesota, mutta sairastin aikuiselämäni ekan oksennustaudin helmikuussa. Mikäs siinä ollessa kun mies kantoi mehukeittoa sohvalle, tarjoili erilaisia snäkkejä sitä mukaa mitä pystyin syömään, putsaili oksennusämpäreitä ja tsemppasi. On se paras.
Kyllä sinä omasi vielä löydät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota vähän sokerivettä, vähän suolaa. Juo vähän kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Tilaa Woltin tai Foodoran kautta
EI nämä vielä toimi jokaisessa pitäjässä, jos et sattunut tietämään.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vieläkin kurjempaa on se ettei asu yksin, mutta ei kuitenkaan saa apua.
Niin ilkeällä puolisolla ei tee mitään joka ei sairasta auta.
Minulle taas yksin asumisen paras puoli oli, että nimenomaan sai sairastaa yksin ja rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään on Wolt.
-toinen sinkku
Ja lisåksi saat ovellesi mustaa miestä :)
Mä ainakin kipeänä kaipaan eniten varmaan sitä itse huolenpitoa.
Itse olen tyyppiä että mittailen kuumetta, tuon lääkkeet ja juotavaa ja pidän huolta että toinen syö jotain. Ei woltti kuski semmoista tarjoa.
Tulipa entistä ikävämpi olo.
Joo joo ollaan itsenäisiä aikuisia naisia, haistakoon kaikki.
Tilaa Woltin tai Foodoran kautta