Mitäpä Sinulle tänään mahtaa kuulua? Vol 2
Saapi kertoa.
Edellinen pitkä ketju lukittiin, niin aloitetaan uusi.
Minä täällä loikoilen sohvalla ja mietin maailmanmenoa.
Kommentit (1169)
Vielä J-kylän opiskelumuisteloita, niin mun muistinvarainen suuntavaisto kuitenkin sijoittaa sen vanhan rakennuksen oikealle puolelle ja lähelle Seminaarikatua ja yo-kirjastoa... pitää ehkä mennä käymään ihan paikan päällä vielä joskus tässä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vielä J-kylän opiskelumuisteloita, niin mun muistinvarainen suuntavaisto kuitenkin sijoittaa sen vanhan rakennuksen oikealle puolelle ja lähelle Seminaarikatua ja yo-kirjastoa... pitää ehkä mennä käymään ihan paikan päällä vielä joskus tässä elämässä.
Mä kävin Kortepohjan ylioppilaskylässä pari vuotta sitten. Asuin koko opiskeluajan siellä. Oli niin nostalgista kävellä samoja katuja ja kävin vanhan ovenikin takana. Silloin 20 neliön yksiöön asutettiin kaksi täysin vierasta ihmistä, nyt kaikki olivat yhden hengen yksiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt ihmeessä, mikä täällä on Doriksen kirjoittamaa?
Kostajan tunnistaa: poistaa mukavia, haukkuu D:tä ja ampuu ohi. Syyttömät kärsii.
Muutoin on mukavia viestejä. Moni syystäkin ilmiantaa kaikki herjaavat kommentit
Harmi, kun Stasi lopetettiin, voitais mennä sinne duuniin. Kutsumus alalle on vahva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjavinkki tuli mieleen, kun täällä on ollut puhetta Sauli Niinistön kirjasta, ilmeisesti siitä uusimmasta.
Niinistön vanhempi kirja Hiljaisten historia sisältää hyviä novellintapaisia esseitä ja siinä Niinistö kertoo myös kokemuksensa tsunamista, kun hän sähkötolpan varassa sieltä pelastui.
Itse siivosin kirjahyllyä ja vein tämänkin kirjan kirjaston saa ottaa -hyllyyn, niin joku toinen sai sen omakseen.
Olen lukenut sen. Hauska yksityiskohta jäi mieleen, kun saivat lopulta sieltä sekasorron keskeltä puhelinyhteyden Suomeen ulkoministeriöön, niin siellä ei tiedetty tapauksesta vielä mitään.
Niinkö siellä luki? Minun käsittääkseni taas Suomessa oli aika selkeä kuva tapahtumista ja samana päivänä kun tsunami tapahtui. Tietenkään yksittäisten ihmisten kohtaloista ja ihan kaikesta ei voinut olla tietoa että missä he ovat, koska sitä tietoa ei vaan ollut. Kenelläkään. Suomihan evakuoi tosi nopeasti kaikki alueella olleet.
Itse en siis ole tuota kirjaa lukenut. Ei vaan ole kiinnostanut, vaikka tsunami kosketti meidänkin perhettä, oltiin joululomalla Khao Lakissa. Ainakin Suomessa oli uutisoitu tsunamista jo samana päivänä, koska isovanhemmat Suomessa oli kuulleet tästä ja huolestuneet.
Joku kysyi kirjasuosituksia, mielestäni Tove Janssonin alkuperäiset muumikirjat on aina viihdyttäviä. Siinä kielessä on jotain niin kiehtovaa, tarinoista puhumattakaan, aikuisena ne asiat toki lukee vähän eri silmin kuin lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn uteliaisuuttani yhden kysymyksen:
Kuka haluaa uhkailevan kostajan kirjoituksia tänne?
Muut saa vastata, kostaja on jäävi
Mistä tiedät, miten kiinnostavia viestejä hän tänne muuten kirjoittaa? Jos Doris ei olisi provosoimassa riitaa, ei varmaan muunlaisia kirjoittaisikaan. Tämä tuli mieleen, kun Doris oli hetken poissa/vaiti ketjussa, se oli hyvä jakso, täysin riidaton. Kuitenkin varmaan tämä kostajaksi sanottukin oli nukana silloin. Ei ollut ongelmia.
Sivusta tähän: kai kuka tahansa saa asiallisia kirjoittaa? D-haukkumiset on ainoat, mistä hänet tunnistan. Niitä en halua ja ilmiannan aina. Niinkuin ilmiannan muutkin ilkeilyt.
Tuo itselleen vastaaminen on myös niin lapsellista.
Dorista et kuitenkaan ilmianna, vaikka hän tekisi mitä. Miksi hänelle olisi eri säännöt?
Kastaja ampuu ohi, Viuuhh. Voi ettäs. En moista ole nähnyt . Outoa toki. Ylläpidolle ilmoitettu. Presidentille myös, Röllille. Herra Huulle. Kostaja saapuu kaupunkiin - leffaan. Tsiisus. Uskoo ken tahtoo. SH hoitaa loput. Valehoitaja. Valedoris. Valekastaja. Valemode. Fiuuh: kaikki poistettu. Toki. Päässä heittää. Taas. Mikäs olinkaan tänään? Kuka haluaa lisää jankkausta? Pakko haluta. Jankkaan silti. Jankkaan aina. Spämmään sitä ja jankkaan. Avanto. Lyhdyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjavinkki tuli mieleen, kun täällä on ollut puhetta Sauli Niinistön kirjasta, ilmeisesti siitä uusimmasta.
Niinistön vanhempi kirja Hiljaisten historia sisältää hyviä novellintapaisia esseitä ja siinä Niinistö kertoo myös kokemuksensa tsunamista, kun hän sähkötolpan varassa sieltä pelastui.
Itse siivosin kirjahyllyä ja vein tämänkin kirjan kirjaston saa ottaa -hyllyyn, niin joku toinen sai sen omakseen.
Olen lukenut sen. Hauska yksityiskohta jäi mieleen, kun saivat lopulta sieltä sekasorron keskeltä puhelinyhteyden Suomeen ulkoministeriöön, niin siellä ei tiedetty tapauksesta vielä mitään.
Niinkö siellä luki? Minun käsittääkseni taas Suomessa oli aika selkeä kuva tapahtumista ja samana päivänä kun tsunami tapahtui. Tietenkään yksittäisten ihmisten kohtaloista
Kyllä hän silloin antoi aikaa napakkaa palautetta. Ruotsalaiset ja ranskalaiset saivat heti apua maittensa viranomaisilta. Suomalaiset olivat paikallisten ja muitten turistien varassa. Virallisesta Suomesta ei apua herunut. Suomen konsulaatti oli tehnyt päätelmän, että Khao Lakissa oli kaikki hyvin, koska sieltä ei kuulunut mitään. No, kun kaikki oli romahtanut ja säpäleinä, niin tuskin kuului. Haastattelu ainakin TS 29.12.2004.
Vierailija kirjoitti:
Tehtiinhän jo joku kysely, halutaanko emännöintiä. Ei haluttu, mutta ei sillä mitään merkitystä ollut. Holhoaminen jatkui.
Muistan, kaikki oli 100% sitä mieltä että ei emännöintiä. Tällä hetkellä toivoisin että tämä koko päivän kostajaa huutava = Doris jättäisi tämän ketjun. Liikaa nyt haastaa riitaa ja esittää näitä hahmojaan. Sotkee vaan keskustelua. Aivan häiriintynyttä käytöstä. Vaikuttaa siltä että on aivan pakkomielteinen eikä pysty olemaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysyn uteliaisuuttani yhden kysymyksen:
Kuka haluaa uhkailevan kostajan kirjoituksia tänne?
Muut saa vastata, kostaja on jäävi
Äänestän että sinä poistut. Haastat riitaa.
Siis miten niin apua ei tullut? Vaikka suomalaiset evakuoitiin ensimmäisten joukossa ja järjestettiin mahdollisimman nopeasti apua paikalle. Ainakin ruotsalaisia jäi Thaimaahan vielä silloin kun me lähdettiin takaisin, 29. päivä, oltiin samassa porukassa missä oli myös samanikäisiä ruotsalaisnuoria. Ja kyllähän sitä jollain tavalla oli tiedossa mitä oli tapahtunut, koska läheiset Suomessa oli huolestuneet kuultuaan uutisista. Tietty odottavan aika on pitkä, mutta en tiedä, mitä oltaisiin ihan konkreettisesti voitu tehdä toisin, varsinkaan täällä Suomessa.
Oli kiva lukea kokemuksia entisiltä opiskeluajoilta. Kävin kauan sitten talouskoulun, ja siellä asuttiin kahden hengen huoneissa vanhassa korkeassa talossa, jossa oli puistomainen iso piha. Emäntäkoulukin oli samassa rakennuksessa. Oppilaita oli eri puolilta Suomea ja monen kanssa ystävystyi. Koulu auttoi myös itsenäistymään. Aamuisin oli aina teoriatunnit ja iltapäivisin sitten käytännön töiden harjoittelua. Siellä oppi kodinhoidon perusteellisesti, oli myös puutarhanhoitoa ja lastenhoitoa läheisessä seimessä. Näistä kaikista oli paljon hyötyä sitten opintojen jälkeenkin, vaikka ei varsinaista ammattia tullutkaan. Säilytän vieläkin yhtä kodin hoidon oppikirjaa niiltä ajoilta. Nykyisin talouskoulu taitaa olla jo historiaa.
Oma elämäni on ollut ihmisten osalta melko kamalaa ja monesti minua lannistaa se p*skan puhumisen määrä mitä olen saanut elämässäni kokea. Tai vieläkin jos joku huutaa minulle jotain ikävää niin kyllä se tuntuu ja mietin saanko ikinä kulkea ilman ajatusta, että joku voi pilkata.
Joku ei käsitä tätä ja sitten pitäisi kai kirjoittaa kirja eri käänteistä miten p*skan puhumisen vaiheet ovat edenneet. Pahin kokemus on varmaan se, kun huomasin että jutut olivat levinneet esim toiselle paikkakunnalle ja tietyt ihmiset menneisyydestäni olivat niitä kuulleet. Se hetki romahdutti minut joksikin aikaa. Itseni tapauksessa kunnianloukkaus tai vastaava olisi jo kyseessä. Niin sairasta ja julmaa touhua ollut.
En minä niitä hetkiä unohda, kun joku on huudellut ikäviä asioita ja muistan ne kaikki tarkalleen. Nämä ajatukset mielessä tänään, kun luin samaa kokeneen elämästä. Sitä kai näkee sitten paremmin sen millaista oma elämä on ollut ja on välillä vieläkin.
Kysyinkin täällä joskus miten sinä reagoisit jos sinua oltaisiin nuoruudessa kiusattu ja myöhemmin tajuaisit kuinka ne puheet ovat levinneet ja kokisit pilkkaa edelleen. Menisit esim kauppaan ja siellä huudeltaisiin sinulle kaikkea tai joku ehkä kuvaisi sinua. Ei kai se kenellekään helppoa olisi. Tuo kaikkea ikävää elämään.
ISamalla minua ei haittaisi niin paljon jos joku vaan pilkkasi minua. Sanoisi vaan jotain ikävää, mutta pilkka yhdistettynä siihen, että joku toteaa, että juuri tuo on se tyyppi josta on puhuttu sitä tai tätä paljastaa sen, että ne liittyvät siihen menneisyyteeni tai joku pilkkaa niillä termeillä mitkä tulevat sieltä nuoruudestani. Se on pahinta, koska se yhdistää kaiken siihen valheiden ketjuun ja minä en ikinä saa tietää kuka on puhunut niitä juttuja eteenpäin. En voi ikinä sitä tietää ja se tuo turvattoman olon. Tarkemmin en voi enää tänne kirjoittaa.
Samalla kyllähän se vaikuttaa siihen, etten halua tutustua ihmisiin. Ei, vaikka yksinäinen olenkin, koska mietin keneen voin luottaa. Samalla ymmärrän etteivät kaikki ihmiset kohtele muita huonosti. Olen myös liian huono kestämään valheellista puheita itsestäni ja sitä kuinka valhetta esitetään totena monien uskoessa siihen. Olen myös väsynyt epäoikeudenmukaisuuteen. En ole tehnyt muille pahaa. Anteeksi tämäkin viesti.
Ajattelin kokeilla avantouintia, kun lähistölle on avattu tällainen paikka saunoineen. Ilmeisesti on hommattava kunnollisen uimapuvun lisäksi avantouintitossut ja käsineet. Pärjääköhän näillä? Eka kerralla ei varmaan kannata vielä uida, vaan kastautua vain. Muita vinkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Kastaja ampuu ohi, Viuuhh. Voi ettäs. En moista ole nähnyt . Outoa toki. Ylläpidolle ilmoitettu. Presidentille myös, Röllille. Herra Huulle. Kostaja saapuu kaupunkiin - leffaan. Tsiisus. Uskoo ken tahtoo. SH hoitaa loput. Valehoitaja. Valedoris. Valekastaja. Valemode. Fiuuh: kaikki poistettu. Toki. Päässä heittää. Taas. Mikäs olinkaan tänään? Kuka haluaa lisää jankkausta? Pakko haluta. Jankkaan silti. Jankkaan aina. Spämmään sitä ja jankkaan. Avanto. Lyhdyt.
Hyvä Sinä:) Oiettäs. Jankkaan. Pottuja. Ok. Hymyilyttää. Minä olen emäntä. Ok. En lopeta. Ok. Hyvää yötä. Ok. Porkkanatikkuja. Pottuja. Ok. Hyvää yötä. En muista. Naurattaa. Ok. Ok. Hyvää yötä. Koko ajan jankkaan. Ok. Hyvää yötä. Orvokit kukkii. Ei vielä. Joulukortit. Eiku. En muista. Ok. Hyvää yötä. Kuka jankkaa? Minä jankkaan. Ok.
#1141 ei minulta.
Ei vastaavaa kokemusta.
Kaupan henkilöstö erittäin kohteliasta.
Takamustani tai asuani
salaa kuvannut yksilö ei toki liity
henkilöstöön tai muihin asiakkaisiin
millään tavalla.
E
Vierailija kirjoitti:
Oli kiva lukea kokemuksia entisiltä opiskeluajoilta. Kävin kauan sitten talouskoulun, ja siellä asuttiin kahden hengen huoneissa vanhassa korkeassa talossa, jossa oli puistomainen iso piha. Emäntäkoulukin oli samassa rakennuksessa. Oppilaita oli eri puolilta Suomea ja monen kanssa ystävystyi. Koulu auttoi myös itsenäistymään. Aamuisin oli aina teoriatunnit ja iltapäivisin sitten käytännön töiden harjoittelua. Siellä oppi kodinhoidon perusteellisesti, oli myös puutarhanhoitoa ja lastenhoitoa läheisessä seimessä. Näistä kaikista oli paljon hyötyä sitten opintojen jälkeenkin, vaikka ei varsinaista ammattia tullutkaan. Säilytän vieläkin yhtä kodin hoidon oppikirjaa niiltä ajoilta. Nykyisin talouskoulu taitaa olla jo historiaa.
Sinusta voi sitten sanoa, että "talouskoulun käynyt ihminen". Näin leikkimielellä sanottiin meillä päin, kun haluttiin vähän muistuttaa tai kehaista jonkun henkilön kotitaloustaitoja. Myös mun sisareni kävi talouskoulun ja silloin puoli vuotta kestäneessä koulussa sai hyvät opit. Kyllä olisi talouskoululle vieläkin tarvetta ja myös kouluaineelle nimeltä kansalaistaito.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten niin apua ei tullut? Vaikka suomalaiset evakuoitiin ensimmäisten joukossa ja järjestettiin mahdollisimman nopeasti apua paikalle. Ainakin ruotsalaisia jäi Thaimaahan vielä silloin kun me lähdettiin takaisin, 29. päivä, oltiin samassa porukassa missä oli myös samanikäisiä ruotsalaisnuoria. Ja kyllähän sitä jollain tavalla oli tiedossa mitä oli tapahtunut, koska läheiset Suomessa oli huolestuneet kuultuaan uutisista. Tietty odottavan aika on pitkä, mutta en tiedä, mitä oltaisiin ihan konkreettisesti voitu tehdä toisin, varsinkaan täällä Suomessa.
Se oli Niinistön kokemus. Ehkä luet tuon Turun Sanomien jutun. Tai soitat hänelle ja kysyt. Jos pokka piisaa, kerro, että epäilet hänen puheitaan.
Itse olen taipuvainen luottamaan siihen, mitä sanoo. UM:n tilannetta en tunne. Joitain negatiivisia juttuja ollut mediassa. Nythän Valtonen uudistaa pölyttynyttä organisaatiota. Toivotaan, että kaikkea hyvää seuraa.
Tehtiinhän jo joku kysely, halutaanko emännöintiä. Ei haluttu, mutta ei sillä mitään merkitystä ollut. Holhoaminen jatkui.