Minkä ikäisenä ja mihin olisit menehtynyt 1700-luvun Suomessa?

Todennäköisimmin jo synnytyksessä. Jos en siinä niin kolmevuotiaana yhteen tänäkin päivänä harvinaiseen sairauteen, johon tarvitaan antibiootteja, immunoglobuliinihoitoa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisesti jo syntymän hetkellä. Tai myöhemmin. Ei voi tietää, kun elinolosuhteet olivat silloin niin erilaiset.

Syntymäni piti käynnistää keinotekoisesti, koska olin niin myöhässä. Ja hitaus on pysynyt luonteessani myöhemminkin.

Miten entisaikaan kävi lapsille, joiden syntymä pitää nykyään käynnistää?

 

Kasvoivat liian isoiksi eivätkä mahtuneet äidistään ulos. Kuoli sekä lapsi että äiti.

Eihän sillä silloin olisi nimeä ollut, mutta minimal change -nefropatia, 2-vuotiaana, ellei joku lastentauti ennen sitä. Olen 46.

Munuaisaltaan tulehdukseen 21 vuotiaana

Olisin ottanut harha-askeleen jyrkänteeltä, koska olen vahvasti likinäköinen.

24-vuotiaana synnytykseen minä ja vauva molemmat. Kuulemma yleensä ei tarvitse verta antaa pussikaupalla.

Olisin kuollut synnytykseen 28-vuotiaana. Jos olisin elänyt tuota aikaa, olisin todennäköisesti myös synnyttävät vielä aikaisemmin, eli kuolema olisi korjannut minua jo alle 20-vuotiaana.

Ensin meinasin sanoa, että olisin kuollut ensimmäiseen raskauteeno. Mutta oikeastihan olisin kuollut vauvana munuaisaltaan tulehdukseen

Raskausmyrkytykseen olisin kuollut, varmaan vauva myös. 

Tai sitten jos olisin ollut vanhapiika/lapseton niin keuhkokuumeeseen kolmekymppisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Olisin ottanut harha-askeleen jyrkänteeltä, koska olen vahvasti likinäköinen.

Toisaalta likinäköisyys oli 1700-luvulla lievempää ja harvinaisempaa koska oltiin ulkoilmassa aamusta iltaan, etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa. 

Luultavasti astmaan nuorena aikuisena.

Olisin kuin Kekkonen, syntynyt savikuoppaan ja tukka lähtenyt päästä mutta hiihtelisin kesät talvet 100 km päivässä ja dementia veisi vasta 110-vuotiaana.

Viimeistään 42-vuotiaana toisen lapseni synnytykseen, kun istukka jäi jumiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin ottanut harha-askeleen jyrkänteeltä, koska olen vahvasti likinäköinen.

Toisaalta likinäköisyys oli 1700-luvulla lievempää ja harvinaisempaa koska oltiin ulkoilmassa aamusta iltaan, etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa. 

No ei oikeastaan. 1700-luvulla oli ihan tavallista elää savupirteissä, jossa jatkuva savuörsytyd aiheutti silmätauteja ja näön menetystä, eikä varsinakan naiset ja lapset oikein päässeet sieltä ulos koko talvena. Tämä oli jo aikanaan varsin tunnettu ongelma, josta 1700-luvullakin kirjoitettiin paljon, koska se koski jopa puolta väestöstä.

 

Toisaalta likinäköisyydestä oli myös nykyistä vähemmän haittaa, kun ei tarvinnut tai kunnolla edes osattu lukea (mitä nyt kymmenen käskyä ulkolukuna) eikä köyhillä ollut mitään luettavaakaan. Isoin haaste tämä oli pappisuralle aikoville pojille ja ompelijoina itseään elättämään pyrkineille naisille. Mutta jälkimmäisiä ei esim Ruotsin ja Suomen lainsäädännön mukaan olisi saanut ollakaan, joten siitä puhuttiin lähinnä poikien kohdalla.

Olisin kuollut lapsena synnynnäiseen sydänvikaan. 60-luvulla se leikattiin ollessani 4-vuotias, mutta ilman leikkausta eliniäkseni annettiin alle 10 vuotta. 

Ihmisillä ketjussa taas niin lapselliset käsitykset menneisyydestä. Jos selvisit varhaislapsuudesta 1700-luvulla, saatoit helposti elää korkeaan ikään. Monessa suhteessa ihmiset elivät sitä paitsi terveellisemmin tuohon aikaan kuin nykyään. 

Varmaan johonkin tautiin johon ei ollut vielä rokotuksia tai niiden jälkitauteihin. Sydänoireet muuten saattoi tappaa ihmisen vaikka varsinaista sydänkohtausta ei tullut.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä ketjussa taas niin lapselliset käsitykset menneisyydestä. Jos selvisit varhaislapsuudesta 1700-luvulla, saatoit helposti elää korkeaan ikään. Monessa suhteessa ihmiset elivät sitä paitsi terveellisemmin tuohon aikaan kuin nykyään. 

Voitko kertoa, mitä nämä monet suhteet ovat, joissa 1700-luvulla yleisesti elettiin terveellisemmin kuin nykyään? Kun minulle tuon aikakauden historian tutkijana ei nyt tule mieleen mitään.

Jos tarkoitat liikuntaa, niin suurin osa väestä teki kyllä raskasta fyysistö työtä, jossa sai liikuntaa, mutta se oli liian yksipuolista ja raskasta ollakseen terveellistä - pikemminkin se siitä aiheutui kulumia, jotka vammauttivat ihmiset jo ennen viittäkymppiä. Työ oli myös vaarallista. Joissain töissä - esim nahan työstämisessä, kankaiden värjöämisessä, käytettiin ihan sumeilematta vaarallisia aineita. Elää saattoi kyllä pitkään, mutta ei se elämä tervettä silti ollut. Niillä yläluokilla, joiden työ ei ollut raskasta, liikunnan merkitys terveyden ylläpitäjänä tiedostettiin, mutta esim naisten mahdollisuudet rajoittuivat kävelyyn ja ratsastamiseen.

Jos tarkoitat ruokavaliota, niin sokeri oli tuolloin jo tuotu länsimaihin ja pilannut kaiken. Muuten ruoka oli yksipuolista ja ihmiset kärsivät joka talvi sekä keripukista että riisitaudista. Se ruoka, mitä oli, oli aina suolaista, usein savustettua (eli karsinogeenistä) ja useimmiten säilöntämenetelmistä huolimatta vähön pilaantunutta. Huono ruokavalio aiheutti kaikissa yhteiskuntaluokissa alttiutta myös tartuntataudeille kuten tuberkuloosille. Ja alkoholi oli osa päivittäistä ruokavaliota myös raskaanaolevien kohdalla. Monet olivst kyllä nykyistö hoikempia, mutteivät silti terveempiä.

Alkoholin ohella tupakointi oli myös yleinen pahe, ylemmissä yhteiskuntaluokissa myös lpisattesekoitukset olivat tavallisia.

Se, että osa ihmisistä tästä huolimatta eli satavuotiaiksi ei ole osoitus siitä, että kaikki lastentaudeista selvinneet elivät pitkään, vaan pikemminkin siitä, että kaikesta juolimsttw ihmisen genetiikka on joskus tosi omituista ja kaikistw vaaroista huolimatta jotkut eivät vaan sairastu.

Kroonisia virtsatulehduksia oli paljon nuorena, joista yksi meni ihan munuaisaltaaseen asti, niin varmaan siihen. Harvinaisen kivulias tapa mennä olisi ollut.

1.11.2021  1700-luvun lopussa Euroopan asukkaat elivät keskimäärin 3540 vuotta, 1900-luvun alussa jo noin 50 vuotta. Sen jälkeen kehittyneiden maiden ...

Eipä paljon eläkkeellä aikaa vietelty..