Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.

Huh mikä työpäivä taas. Tiedättekö sen fiiliksen töissä kun keskustelet samojen työntekijöiden kanssa 4. tai 5. kertaa samoista ongelmista, aina sama kaava, samat jankutukset puolin ja toisin. Parin kk päästä sama juttu ja aina häntä kohdellaan jotenkin epäasiallisesti ja kaikki mistä tämä henkilö ei pidä on nimenomaan hänelle kiusantekoa ja looooopuuuuuutontaaaa jankutusta kuka sanoi ja mitä ja kuka ei tervehdi ja minua ahistaa ja ei saa nukuttua kun pohtii ympäri ja ämpäri asioita. 

Miks herranen aika ihmiset ei voi vaan tehdä töitään ja lähteä kotiin, eikä ylianalysoida joka helkkarin asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan pitää paikkansa, että veri on vettä sakeampaa. Kun ois edes yksikin sisarus kenelle soittaa, ei mitkään kahvitellut tuntemattoman kanssa sitä korvaa mitenkään. Haluaisin kuulua johonki sukuun tai perheseen, sillon en kokisi yksinäisyyttä vaikks yksin asunkin.

Ymmärrän sua, mulla on äiti ja 1 sisko mutta ollaan ok kohteliaissa väleissä mut aina oltu etäisiä. Sisko ei taatusti pitäis mitään yhteyttä jos minä en 3-4 x vuoteen laittas viestiä (lähinnä synttäri ja jouluntoivotukset yns). Iäkkään mutsin ja hänen miehen kanssa yhteydenpito on puhelu parin kk välein ja kesällä käyn muutaman kerran pikaseen muodon vuoksi kylässä ja auttamassa jossain pihatöissä tai siivouksissa. 

Meillä ei toi veri oo kyllä mitenkään sakeaa.

Olen pienestä pitäen toivonut et mulla ois ollu isoveli joka ois ollu mun tuki turva ja suojelija (vaikken sellaista tarvinnutkaan) ja jonka kanssa oisin saanut tapella, koska siskonoli sellanen hissukka 10n tyttö josta ei ollu mun kaveriksi, ollaan aivan liian erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys on ollut läsnä koko aamupäivän, istun ja katon tv;tä, kukaan ei kaipaa minua minnekkään. Jos ostais itselle hyvää ruokaa, hemmottelis itseänsä tässä monivuotisessa synkkyydessä johon olen vajonnut lopulllisesti.

Onko muilla samaa, että ihmisten puhe telkkarissa (esim maikkarin aamu) ärsyttää niin ettei sitä vaan kestä katsoa eikä kuunnella. 

Mua ärsyttää instagramin hempeilyvideot perheittensä kanssa olevista julkkiksista. Eihän niitä tarviis kattoo. Olen niin yksinäinen ja vihainen tilanteestani, että toivon jo toisille ihmisille pahaa. Ei tää ole normaalia enää, tiedän sen, välillä mietin itsemurhaa.

Mä en ole somessa ollenkaan, mutta ärsyyntymiseen riittää ihan netin selaaminen kun näkee otsikoita kuinka jollakin julkkiksella on ihania uutisia ja tulee vauvaa, mennään kihloihin ja naimisiin tai on tavattu uusi rakas tai ollaan muuttamassa yhteen.

No helpottaa tuo, että en ole yksin näitten kateellisten ja vihamielisten ajatusten kanssa, kait tää liika yksiolo saa  mielen sekaisin.

Joo, varmaan ihan normaali ja odotettavissa oleva reaktio liikaan ja ainaiseen yksinoloon. Ei tämä yksinäisyys mikään mielenterveysteko taida olla etenkään pitkittyessään vaan aikaansaa kaikenlaista ei-toivottua joka tulee ihan pyytämättä ja yllärinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys on ollut läsnä koko aamupäivän, istun ja katon tv;tä, kukaan ei kaipaa minua minnekkään. Jos ostais itselle hyvää ruokaa, hemmottelis itseänsä tässä monivuotisessa synkkyydessä johon olen vajonnut lopulllisesti.

Onko muilla samaa, että ihmisten puhe telkkarissa (esim maikkarin aamu) ärsyttää niin ettei sitä vaan kestä katsoa eikä kuunnella. 

Mua ärsyttää instagramin hempeilyvideot perheittensä kanssa olevista julkkiksista. Eihän niitä tarviis kattoo. Olen niin yksinäinen ja vihainen tilanteestani, että toivon jo toisille ihmisille pahaa. Ei tää ole normaalia enää, tiedän sen, välillä mietin itsemurhaa.

Mä en ole somessa ollenkaan, mutta ärsyyntymiseen riittää ihan netin selaaminen kun näkee otsikoita kuinka jollakin julkkiksella on ihania uutisia ja tulee vauvaa, mennään kihloihin ja naimisiin tai on tavattu uusi rakas tai ollaan muuttamassa yhteen.

Spontaani reaktio on liki poikkeuksetta haistakaavittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyys on ollut läsnä koko aamupäivän, istun ja katon tv;tä, kukaan ei kaipaa minua minnekkään. Jos ostais itselle hyvää ruokaa, hemmottelis itseänsä tässä monivuotisessa synkkyydessä johon olen vajonnut lopulllisesti.

Onko muilla samaa, että ihmisten puhe telkkarissa (esim maikkarin aamu) ärsyttää niin ettei sitä vaan kestä katsoa eikä kuunnella. 

Mua ärsyttää instagramin hempeilyvideot perheittensä kanssa olevista julkkiksista. Eihän niitä tarviis kattoo. Olen niin yksinäinen ja vihainen tilanteestani, että toivon jo toisille ihmisille pahaa. Ei tää ole normaalia enää, tiedän sen, välillä mietin itsemurhaa.

Tuttuja ärsyttäjiä molemmat, mutta nyt päällimmäisenä ärsytyksenä on tämä "kevättä rinnassa"- fiilis jonka haittapuolena on joka ikinen kerta naurettava, tarpeeton ja raivostuttava kaukoihastus jonka myötä sitä on kuin typerä teini joka punastelee yksinään kun ihastuksen kohde käy mielessä. Ja yksinään se käy usein. Aaaargh!

Onneksi menee ohi yhtä äkkiä mitä ilmaantuukin, mutta ärsyttää silti niin että voisi lyödä itseään. Typerä, typerämpi, minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Muistatteki, kun cittarissa oli sinkku-ostoskoreja. Ei taida olla enää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Siinä on vaan se huono puoli että hyvin hyvin harva haluaa tiedottaa sitä julkisesti et on yksinäinen tai edes yksineläjä joka kaipaa seuraa. Pikemminkin sitä peitellään ja jotkut jopa valehtelee tai keksii tekaistuja juttuja ettei vaan kukaan luulisi että olen yksinäinen. 

Tästä syystä ei kannata perustaa mitään "yksinäisten live tapaamis ryhmiä" tai yksinäisten kahvilatapasmista koska hyvin harva haluaa sen "yksinäisen leiman" otsaansa. Pitäisi keksiä joku muu nimi noille tspahtumille /tapaamisille tyyliin joku "ystävienetsintätalkoot" tms

Sinkkuuttakin hävetään niin että marketeissa ei kukaan sinkku ilkeä käyttää niitä vaaleanpunaisia sinkkukoreja. Hirveetä ois kavellä 55v naisena Cittarissa sinkkukori kädessä pe iltapäivästä ku perheet ja åariskunnat on vk loppu ostoksilla 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Siinä on vaan se huono puoli että hyvin hyvin harva haluaa tiedottaa sitä julkisesti et on yksinäinen tai edes yksineläjä joka kaipaa seuraa. Pikemminkin sitä peitellään ja jotkut jopa valehtelee tai keksii tekaistuja juttuja ettei vaan kukaan luulisi että olen yksinäinen. 

Tästä syystä ei kannata perustaa mitään "yksinäisten live tapaamis ryhmiä" tai yksinäisten kahvilatapasmista koska hyvin harva haluaa sen "yksinäisen leiman" otsaansa. Pitäisi keksiä joku muu nimi noille tspahtumille /tapaamisille tyyliin joku "ystävienetsintätalkoot" tms

 

Sinkkuuttakin hävetään niin että marketeissa ei kukaan sinkku ilkeä käyttää niitä vaaleanpunaisia sinkkukoreja. Hirveetä ois kavellä 55v naisena Cittarissa sinkkukori kädessä pe iltapäivästä ku perheet ja åariskunnat on vk loppu ostoksilla 

Sitten voisi mennä vaan juttelemaan niille, jotka ovat yksin ostoksilla. En ymmärrä mitä hävettävää siinä olisi, jonkinlainen tutka meillä jokaisella on, ettei ihan jokaiselle menisi juttelemaan. Sukupuoli, ikä, ulkoinen olemus (tätä en tarkoita mitenkään negatiivisena, vaan jos esim. toisen pukeutuminen on samantyylinen kuin oma, luultavasti yhteisiä kiinnostuksen kohteitakin löytyy).

Kaikki yksinäiset eivät ole omaan kuplaansa sulkeutuneita, arkoja ottamaan kontaktia, tai vaikka olisivatkin, voisivat ilahtua kun joku heidät huomioi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Miksi toinen yksinäinen haluaisi toista yksinäistä höynäyttää? Jutustelussa kyllä selviää, olisiko toisesta tuttavaksi/ystäväksi.

Vaikka tämä ei ole minun syytäni, että olen ainoa lapsi ja vanhempani kuolleet, enkä saanut omaa perhettä, silti häpeän tätä yksinäisyyttäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Miksi toinen yksinäinen haluaisi toista yksinäistä höynäyttää? Jutustelussa kyllä selviää, olisiko toisesta tuttavaksi/ystäväksi.

Ei toinen yksinäinen varmasti haluaisikaan, mutta tuollaisen rintamerkin kanssa sitä olisi kuin huutomerkki kaikille niille ei-yksinäisille jotka etsii helppoja uhreja tallottavakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Miksi toinen yksinäinen haluaisi toista yksinäistä höynäyttää? Jutustelussa kyllä selviää, olisiko toisesta tuttavaksi/ystäväksi.

"Miksi toinen yksinäinen haluaisi toista yksinäistä höynäyttää?"

Eivät yksinäiset ole mikään yhtenäinen, herttainen ihmisjoukko, joka tuntee yhteenkuuluvuutta ja empatiaa toisiaan kohtaan. Jotkut toki ovat kilttejä ja kivoja, mutta on muitakin. Jotkut jopa ovat yksinäisiä ikävän luonteensa vuoksi.

Mä olen aina yksin, tai siis koiran kanssa. 

Musta on ihana vaan haahuilla himassa. 

Lue kirjaa, katon telkku. Olen yksin, mut en yksinäinen. Ihmiset on yliarvostettuja. 

Ja käyn töissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Miksi toinen yksinäinen haluaisi toista yksinäistä höynäyttää? Jutustelussa kyllä selviää, olisiko toisesta tuttavaksi/ystäväksi.

"Miksi toinen yksinäinen haluaisi toista yksinäistä höynäyttää?"

Eivät yksinäiset ole mikään yhtenäinen, herttainen ihmisjoukko, joka tuntee yhteenkuuluvuutta ja empatiaa toisiaan kohtaan. Jotkut toki ovat kilttejä ja kivoja, mutta on muitakin. Jotkut jopa ovat yksinäisiä ikävän luonteensa vuoksi.

Totta turiset, mutta ne vaikealuonteiset kyllä torjuvat yhteydenotot.

No, unohdetaan tämä esittämäni rintamerkki-idea, mutta aioin kyllä markettireisuillani kiinnittää huomioni yksin shoppaileviin ja ruveta juttusille. Ruvetkaa tekin.

Huomiseen!

Minä olen tuntenut muutaman yksinäisen, yksinäiseksi itsensä tuntevan, vaikealuonteisen ihmisen, joka on yrittänyt tunkea minun seuraani, koska on havainnut minut kiltiksi hölmöläiseksi. Olen oppirahani maksanut ja varonut kaikkia muita ihmisiä jo parikymmentä vuotta. Ei niitä höynäyttäjiä aina erota, ennen kuin niistä on jo vaikea päästä eroon. 

Vaikea aamu ja vaikea on koko viikko ollut, ei mitään kiinnosta enää tätä tyhjää olematonta elämää, kun ei vaan jaksa, joo en soita mihinkään auttaviin puhelimiin, niiden tyhmistä kysymyksistä tulee vaan ärtyneemmäksi, eivät ne

minulle tuo turvaa ja tukea elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea aamu ja vaikea on koko viikko ollut, ei mitään kiinnosta enää tätä tyhjää olematonta elämää, kun ei vaan jaksa, joo en soita mihinkään auttaviin puhelimiin, niiden tyhmistä kysymyksistä tulee vaan ärtyneemmäksi, eivät ne

minulle tuo turvaa ja tukea elämään.

Onko mikään, mikä toisi iloa? Meikkaus, hiusten värjäys, kirpparikierros? Musiikki, elokuva, taidenäyttely? Palapeli, värityskirja, ristikko, sudoku, kirja? Luonto, eväsretki? Leivonta, ruokareseptit?

Näistä monet ilahduttaa mua, ainakin hetkeksi

Huh, huh, tärisen! Kahteen vuoteen en ole kahvia juonut, eilen ostin pari pakettia tarjouksesta. MUTTA nyt kahden mukillisen jälkeen todellakin tärisen äkillisestä kofeiinin yliannostelusta. Hikeäkin pukkaa!

Tänään aion ilahduttaa itseäni laittamalla kynnet, vähän väriä elämään ja ehkä myös ajankohtaan sopivia kynsitarroja heti kunhan lopetan tämän tärisemisen ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että kun vois koota teidät yhteen johonki. Osottaa, että te ootte arvokkaita ja tärkeitä. Ei se varmasti siltä tunnu, kun yksinäisyys painaa päälle. 

Ota tästä halaus :)

Kiitokset halauksesta <3 

Yhtäkkiä tuli mieleen voisiko meillä yksinäisillä olla jonkinlainen rintamerkki niinkuin nämä syöpänauha tms. . Menisin heti juttelemaan ja kutsuisin kahvillekin jos kemiat ja jutut kohtaisivat. Oisko aivan hullu idea?

Kyllä tuo voisi varmaan toimiakin vaikka itse olen jo niin araksi muuttunut, etten varmasti uskaltaisi sellaista käyttää. On ollut muutenkin taipumusta onnistua kohtaamaan ihan vääränlaisia ihmisiä kuin olisi jokin merkki ollut otsassa, että tässä on hyväuskoinen pölvästi höynäytettäväksi.

Vai vielä yksinäiselle joku merkki, ihan kun juutalaisilla, kaikista typerin idea mitä voi olla. Siinähän sitä ittensä vasta ääliöks ittensä tuntee, että kattokaa minua ei kukaan ole huolinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea aamu ja vaikea on koko viikko ollut, ei mitään kiinnosta enää tätä tyhjää olematonta elämää, kun ei vaan jaksa, joo en soita mihinkään auttaviin puhelimiin, niiden tyhmistä kysymyksistä tulee vaan ärtyneemmäksi, eivät ne

minulle tuo turvaa ja tukea elämään.

Onko mikään, mikä toisi iloa? Meikkaus, hiusten värjäys, kirpparikierros? Musiikki, elokuva, taidenäyttely? Palapeli, värityskirja, ristikko, sudoku, kirja? Luonto, eväsretki? Leivonta, ruokareseptit?

 

Näistä monet ilahduttaa mua, ainakin hetkeksi

Tarvitsen ihmisen jakamaan kanssani niin ilot kun surut, asiat elämäsdä. En mitään askartelua.