Kuka muistaa -ketju!! Tänne kaikki ilmiöt&ihmiset joita et usko kenenkään enää muistavan :)
Minä aloitan; Kittilän elämäntapa-intiaanit! :D
Kommentit (1194)
Muistaako kukaan Paavo-tonttua, joka seikkaili telkkarissa vuoden -90 paikkeilla.
"Kerro joko tuttu on pikkuinen Paavo-tonttu.
Hän on veikko verraton, vaikka jo kumarainen.
Pikkuinen Paavo-tonttu.
Hän metsässä asustaa, ja kun telkkari avataan,
Paavo-tonttu tavataan..."
Vierailija kirjoitti:
Puhelin jossa pyöritettävä numerovalitsinlevy. Ei juoksevaa vettä sisätiloissa kuin alakerran saunatiloissa ainoastaan ja puucee lapsuudenkotona ainoana WC:nä! Pistäkää paremmaksi!
Ei puhelinta ollenkaan. Mummo ja vaari asui n puolen kilsan päässä ja minä toimin juoksutyttönä asiaa viemässä molempiin suuntiin muutaman vuoden ikäisenä. Karseinta oli kun kerran en muistanut mitä piti sanoa ja jouduin käydä uudestaan kysymässä. Sitten oli nopeampaa kun opin ajamaan pyörällä. Joo, ihan tietä pitkin menin, ei ole jalkakäytäviä siellä vieläkään. Kyseessä oli kuitenkin hiljainen maalaiskylä jossa liikkui vain muutama auto päivässä.
Ala-asteella ei ollut sisävessaa ennenkuin olin neljännellä luokalla. Pitkässä ulkorakennuksessa oli keskellä valtavan isot puuceet, jotka pystyi tyhjäämään traktorilla takakautta. Toinen tytöille ja toinen pojille.
Vierailija kirjoitti:
Ja A-ha oli eka pändi, jolla oli OIKEA MUSIIKKIVIDEO, Take on me.
Ei muuten lähellekään eka. Googlaa "music video" niin hämmästyt.
Luin koko ketjun läpi, huh, mikä urakka. Paljon hienoja muistoja tuli, kiitos niistä kaikille! Seuraavia ei osunut ketjusta muistaakseni silmään, joten lisään tähän. Nämä eivät ole aikajärjestyksessä vaan sieltä täältä muistoja.
Kotona oli sellainen "siivutuskone", jossa oli sahalaitainen terä ja pyöritettävä kampi. Kaikki makkarat ja kinkut ostettiin palvelutiskistä tankona tai palana. Kauppias kyllä siivutti pyynnöstä, mutta se oli paljon kallimpaa. Valmiiksi pakattuja siivumakkaroita ei ollut myynnissä vielä ollenkaan. Koneella pystyi siivuttamaan myös leipää, koska terän paikkaa pystyi säätämään. Sitten kun siivumakkarat ja valmiiksi siivutetut leivät tulivat kauppoihin, kone jäi tarpeettomaksi.
Kapeat metalliset rannerenkaat. Niitä oli ainakin hopean, kullan, pronssin värisiä ja mustia. Niitä oli toisessa tai molemmissa ranteissa iso nippu.
Farkkuhaalarit teinitytöillä, mielellään tosi ylisuuret. Itsellä ei ollut, inhosin niitä, koska lapsena olin joutunut pitämään.
Vakosamettihousut. Kauheita, inhosin niitäkin.
Yhteen aikaan piti olla hapsullinen mokkatakki ja buutsit. Buutseja oli nahkaisia ja mokkaisia, joista jälkimmäiset oli muodikkaammat. Nahkabuutsit on ollu uudelleenkin muotia myöhemmin. Johonkin aikaan oli myös lännenhattu, mutta en muista oliko yhtäaikaa vai eri aikaan edellämainittujen kans. Veikkaan eri aikaan.
Ja lopuksi mun suosikki: Kaljapullotatuoinnit. Lightbeer-merkkisen (tuttavallisemmin Lintukalja) kaljapullon etiketti oli paras siihen hommaan, koska siitä irtosi väri parhaiten ja kuvassa oli kiiltävää joka näytti hienolta tatskassa. Iho piti olla kuiva, mielellään ei karvainen. Hiuslakkaa suihkutettiin reilusti kaljapullon etikettiin ja sitten se painettiin hieman pyörittämällä esim olkavarteen tai kyynärvarteen, pojat laittoi usein myös kylkeen, mahaan tai selkään, jopa persposkeen. Hieno tatska joka lähti pesussa nätisti pois. Sitten lintukaljan etikettiä muutettiin halvemman näköiseksi paperiversioksi ja kuvaa ei irronnut enää.
Veitsisarjan mainos telkusta: Wiltshire staysharp - ikänsä terävä.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiin tuli metro ja oli niitä metro- ja nopparötöksiä.
Pekka Paavola hävisi.
Tätäkin mahtavaa keskustelua voisi nostaa, varsinkin nyt kun tieto Paavolan poismenosta on tullut. Eli sentään 89-vuotiaaksi.
Tampereen entinen kaupunginjohtaja Pekka Paavola on kuollut
Vierailija kirjoitti:
Vähän kuin neekerinsuukot, mutta " ruusukkeen" muotoiset, suklaapäällysteiset vaahtoherkut! Myytiin neljän kpl:een ruskea-valkoisessa pakkauksessa. Laitoin ne aina hetkeksi pakastimeen, että vaahdosta tuli sitkeämpää ja se tarttui syödessä hampaisiin. Nam!
Näitä myydään edelleen Rustassa. Mums mums nimellä, ihan kuten ennenkin.
Valkoinen Royal. Ihanaa valkoista suklaata ja alla ohut kerros tummaa suklaata. Oli NIIN hyvää.
Spectravideo peli tai vastaava. Sain väriä vaihtavia palloja aikaiseksi, tuntui supersaavutukselta.
Olisi maksanut n. 2000 mk. n. v. 84. Konetta sai kokeilla kotona. Onneksi jäi ostamatta. -Minulla oli säästössä n. 3000 mk. silloin. mutta
jäi siis ostamatta, minä olin jo päätynyt nuukuriksi.
Varsista käännetyt kontio kumisaappaat. Huippumuotia 80/90 lukujen taitteessa.
Vierailija kirjoitti:
Varsista käännetyt kontio kumisaappaat. Huippumuotia 80/90 lukujen taitteessa.
Olinkin jo unohtanut tämän muodin. Yläasteella viimeisellä luokalla leirikoulussa lähes kaikilla luokkakavereilla oli nämä.
This is Jack and this is Jill. This is Ann and this is Bill.... And this is a Spot.
Vierailija kirjoitti:
norjalaista sarjaa, jossa oli talo jossa oli kamalasti nukkeja.....
Oli muuten jotenkin kammottava sarja. T. Mummeli
Vierailija kirjoitti:
This is Jack and this is Jill. This is Ann and this is Bill.... And this is a Spot.
Se meni näin: This is Jack and this is Jill. This is Amm amd this ios Bill. And This is Bill's dog Spot.
Siis Ann tietysti.
En ole vielä lukenut koko ketjua, mutta tulee mieleen Sam Inkinen ja parkkisakot.
Kittilän elämäntapaintiaaneistahan tuli justiinsa dokumenttisarja teeveestä.
Muistan tuon ohjelman ja juuri tuon päänleikkuun. Olin itsekin ihan pieni vasta ja jäi pitkäksi aikaa kummittelemaan mieleen tuo jakso.
Kellään tietoa "Kirja piilosilla" englanninkielisestä nimestä?