Miten lapseen vaikuttaa se että oma vanhempi ei halua olla hänen kanssaan?
On paljon sellaisia lapsia kenen vanhemmat eivät halua viettää aikaa heidän kanssaan. Lapsi/lapset ovat sellaisia maskotteja, kenen kans ehkä tehdään jotain kivoja asioita, mutta muuten olisi parempi että joku muu hoitaisi heidät aina. Pieniä lapsia pidetään hoidossa täydet päivät, jonka jälkeen viedään harrastuksiin, viikonloppuna ehkä mummo/lastenhoitaja hoitaa.
Miten sellainen lapsi voi oireilla joka tajuaa että hänen omat vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Ja mistäköhän sinä tiedät näin tarkkaan muiden ihmisten työkuviot? Voisiko olla että ei aivan pidäkään paikkaansa
Sinunko mielestä monilla ihmisillä ei ole liukuvaa työaikaa tai vuorotyötä arkivapailla? 😂
Ihan on tällaisia ihmisiä lähipiirissä ja olen myös työskennellyt perheiden kanssa. On vanhempia jotka vievät lapset aina hoitoon kun se on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Ja mistäköhän sinä tiedät näin tarkkaan muiden ihmisten työkuviot? Voisiko olla että ei aivan pidäkään paikkaansa
Sinunko mielestä monilla ihmisillä ei ole liukuvaa työai
Liukuva työaika on ihan sen saman 8 tuntia päivässä kuin normaalikin työaika? Teenkö töitä 8-16 vai 9-17 ei ole lapselle hirveästi väliä.
Sinun lähipiiristi tai perheet joiden kanssa työskentelet tuskin kertovat sinulle kaikki asiansa, etenkin kun vaikutat jyrkältä ja tuomitsevalta persoonalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät
Siis keitä nämä ihmiset ovat, kun tunnut niiiiiin paljon heitä tuntevan? Itse en tunne yhtäkään. Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että energinen leikki-ikäinen on päiväkodissa esimerkiksi 3 päivänä viikossa 9-15, kun äiti on kotona PIKKUvauvan kanssa. Monesti ihan jo äidin mielenterveyden kannalta parasta.
Kuinka moni isä esimerkiksi vähentää työtuntejaan uuden vauvan synnyttyä, jotta olisi enemmän läsnä siellä kotona vaikka sille esikoiselle? Aika harva, yleensä siinä käy päinvastoin. Se helpottaisi kyllä kummasti perheen arkea! Aina lässytetään rahasta isän ollessa kyseessä, mutta mitenkä ne äidin tienaamat rahat?
Millaisia ilman isää kasvaneista pojista tulee? Vrt. että olisi tehty yhdessä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Ja mistäköhän sinä tiedät näin tarkkaan muiden ihmisten työkuviot? Voisiko olla että ei aivan pidäkään paikkaansa
Sinunko mielestä monilla ihmisillä ei ole liukuvaa työai
Mitä se edes sinulle kuuluu? Olet kateellinen?
M olisin ollut niin kade tuommoisille lapsille. Harrastuksia ja yökyläilyjä.
Meidän vanhemmat vaan jätti meidät, kun kouluikäisiksi tultiin. Sen jälkeen oltiin vaan kulujen tuojia, välttämättömiä pahoja.
Katto oli pää päällä, ruokaa ja vaatteita. Siinä se. Ei kenenkään kanssa tehty mitään, eikä käyty missään.
Lomailtiin lomat ennen kouluikää. Meidän kahhden venhemman kohdalla rahakin oli tiukassa, ettei sitten edes uimassa käyty.
Nuoremmat sentään pää reissuihin eurooppaan ja kaikkia huvipuistojuttuja.
Niilläkin loppu, kun kolmannelle ylsivät. Olivat jo niin isoja ja itsenäisiä. Ei edes lautapelejä kannattanut pelata tai palloa potkia.
Sitä varten oli isommat sisarukset.
Vierailija kirjoitti:
Aika monista tulee narsisteja. Varsinkin adoptiolapset ja pojat jotka kasvavat ilman isää.
Narsismi liittyy enemmän sellaiseen kasvatukseen, jossa lapsi on välillä ihan kuningas perheessä ja välillä taas häntä ei huomioida. Eli ailahteleva kasvatustyyli ja epätasapainoinen vanhempi.
Jos vanhempi ei huomioi vauvan tarpeita eikä vastaa itkuun niin vauva voi masentua.
Ihan pieniinhän se vaikuttaa horjuttamalla perusturvallisuuden tunnetta, eli terapian tarve aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Ja mistäköhän sinä tiedät näin tarkkaan muiden ihmisten työkuviot? Voisiko olla että ei aivan pidäkään paikkaansa
Sinunko mielestä monilla ihmisillä ei ole liukuvaa työai
Onko sinulla ja kumppanillasi? Ja molemmat hyödynnätte vaikka liukumaa lasten parhaaksi? Molemmat olette olleet yli vuoden hoitovapaalla? Molemmat suunnittelette työvuorot niin, ettei lapsen tarvitse olla siellä ah niin kamalassa päiväkodissa minuuttiakaan? Muuten kannattaa pitää vaan huoli omista valinnoista eikä valittaa muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät
Sinä sen sijaan olet.
Jaaha, loisija-äiti alkoi syyttää toisia tyhmäksi kun ei muuta keksi. Ehkä lapsellesi on tosiaan parempi mennä sinne päiväkotiin vs hän viettäisi päivänsä sinun kanssasi.
Miten liukuva työaika lisää aikuisen mahdollisuutta olla lapsen kanssa? Liukuminen tarkoittaa sitä, että ne tunnit tehdään myöhemmin takaisin. Voin hakea lapsen tarhasta toki jo kahdelta neljän sijasta, mutta ei se mitään laatu aikaa ole, jos istutan sitten lapsen telkkarin eteen parin tunnin ajaksi, että saan ne työt tehtyä.
Tämä. Ei siellä etätöitä tekevällä vanhemmallakaan ole mitään supervoimia, joilla tekisi sekä etätöitä, että kaitsisi lastaan. Kyllä se lapsi istuu ruudun edessä tiukkaan. Päiväkodissa sentään leikitään muiden kanssa ja vaikka ulkoillaan. Paljon parempi ratkaisu se, kuin olla töitä tekevän vanhemman kanssa kotona.
Jotkut ei osaa pistää lapsiaan itsensä edelle.
Vierailija kirjoitti:
Miten liukuva työaika lisää aikuisen mahdollisuutta olla lapsen kanssa? Liukuminen tarkoittaa sitä, että ne tunnit tehdään myöhemmin takaisin. Voin hakea lapsen tarhasta toki jo kahdelta neljän sijasta, mutta ei se mitään laatu aikaa ole, jos istutan sitten lapsen telkkarin eteen parin tunnin ajaksi, että saan ne työt tehtyä.
Tämä. Ei siellä etätöitä tekevällä vanhemmallakaan ole mitään supervoimia, joilla tekisi sekä etätöitä, että kaitsisi lastaan. Kyllä se lapsi istuu ruudun edessä tiukkaan. Päiväkodissa sentään leikitään muiden kanssa ja vaikka ulkoillaan. Paljon parempi ratkaisu se, kuin olla töitä tekevän vanhemman kanssa kotona.
Oletko yksinhuoltaja?
Jos on kaksi vanhempaa, toinen tekee työnsä 7-15 ja toinen 9-17, niin johan siinä on mahdollisuus olla huomattavan paljon vähemmän lapsen hoidossa ja vanhempansa kanssa, jos vanhemmat näin haluavat. Minusta on vaan uskomatonta kuinka moni ei halua. Ne on todella vähemmistö ne vanhemmat jotka hakisivat lapsen vaikka jo klo14, jos työpäivä loppuu silloin. Kyllä on paljon sellaisiakin töitä. Puhumattakaan niistä monissa töistä joissa on arkivapailla ja silti vanhemmat tuovat lapsensa hoitoon joka päivä. Vaikka olisi 1-vuotiaasta kysymys. Onhan se aika surullista, että nykyään tämä on normi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain
En tunne ketään vauvan kanssa kotona olevaa joka pitäisi pientä taaperoa vain 6 tuntia päivässä päiväkodissa. Ei, kyllä se on se normi et isä vie ja hakee työpäivänsä puitteissa. Tämä on huomattavasti yleisempää. Olen työskennellyt myös varhaiskasvatuksessa ja tunnen aika paljon perheitä, joten kyllä tiedän tämän asian. Ja ihan Espoossa asun vielä vähän paremmalla alueella, joten mistään maahanmuuttajista tai sossuperheistä ei ole kyse. Ihan vaan vanhemmista jotka toteavat että on paljon helpompaa heille kun esikoinen on päiväkodissa mahdollisimman pitkät päivät. On siis vanhempien etu. Lapsen etu se ei missään nimessä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatua
Ai eikö lapsi ymmärrä että äiti vauvan kanssa kotona? No todellakin ymmärtää ja tasan myös oireilee siellä hoidossa. Lapsi myös vaistoaa sen ettei vanhempi halua olla hänen kanssaan. Tottakai. Kyllä nämä turvattomasti kiintyneet on huomattavasti erilaisia kuin turvallisesti kiintyneet lapset.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ei osaa pistää lapsiaan itsensä edelle.
Tämähän se on se oleellinen asia. Vanhemmat ovat äärimmäisen itsekkäitä ja pistävät itsensä jopa lastensa edelle. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monista tulee narsisteja. Varsinkin adoptiolapset ja pojat jotka kasvavat ilman isää.
Okei mielenkiintoista! Tänä päivänä tosi moni vanhempi pitää ihan pientä lasta täydet päivät esim päiväkodissa vaikka ei tarvisi. Saattaa olla itse vauvan kanssa kotona ja isompi sisarus vaikka olisi niinkin pieni kuin juuri 2v täyttänyt on sitten hoidossa ihan täyden päivän. Vanhemmat tosi paljon valittavat sitä että joutuvat lasten kanssa olemaan. Loma ei ole oikeaa lomaa jos pitää lasten kanssa olla kokoajan jne.
Jaa jaa. Niin kuule minunkin äiti hoidatti minua mummolla, kun itse oli pikkusisaruksen kanssa kotona. Olisi varmasti vienyt päiväkotiin, JOS se olisi ollut tuolloin ysärillä mahdollista. Eipä vanhemmat muutenkaan meidän kanssa liiemmin aikaa viettäneet. Itsekseen leikittiin ja möllötettiin
Minua ei kyllä hoidatettu missään. Olen 80-luvun alkupuolella syntynyt. Myöskään en ole omia lapsiani hoidattanut vaan nauttinut vuosistani lasten kanssa kotona.
Sitä pitäisi varmaan kysyä lapselta. En ole ollut tekemisissä 30 vuoteen.