Lue keskustelun säännöt.
Miten lapseen vaikuttaa se että oma vanhempi ei halua olla hänen kanssaan?
12.09.2025 |
On paljon sellaisia lapsia kenen vanhemmat eivät halua viettää aikaa heidän kanssaan. Lapsi/lapset ovat sellaisia maskotteja, kenen kans ehkä tehdään jotain kivoja asioita, mutta muuten olisi parempi että joku muu hoitaisi heidät aina. Pieniä lapsia pidetään hoidossa täydet päivät, jonka jälkeen viedään harrastuksiin, viikonloppuna ehkä mummo/lastenhoitaja hoitaa.
Miten sellainen lapsi voi oireilla joka tajuaa että hänen omat vanhemmat eivät halua olla hänen kanssaan?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika huono esimerkki tuo. Ihan saman torjumiskokemuksen se vanhempi lapsi saisi kotonakin, kun äidin kaikki huomio menisi vauvaan. Päikyssä on kumminkin muita kavereita, ulkoillaan ja leikitään. Itselläni tuli raskaudesta niin erkauma etten päässyt edes sängystä viikkoon ylös ilman mieheni apua. 100% varmuudella vien esikoisen päiväkotiin, jos meille syntyy joskus toinen lapsi.
Itse mietin enemmän niitä lapsia keiden vanhemmat eivät arkena vietä koskaan aikaa lastensa kanssa. Siis pelaa lautapelejä, leiki, lue kirjoja, leivo tms, vaan kaikki vapaa-aika myös lomilla kuluu omissa harrastuksissa (urheillessa, bilettäessä). Lapsia viihdyttävät pääasiassa muut sukulaiset ja ihmiset.
Pieni, sanotaan 1-2v on eniten vailla aikuisen huomiota ja syliä siellä päiväkodissakin. Vasta n. 3v eteenpäin lapsi edes
Mikä on lähes vauvaikäisten ikätasoinen toiminta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika huono esimerkki tuo. Ihan saman torjumiskokemuksen se vanhempi lapsi saisi kotonakin, kun äidin kaikki huomio menisi vauvaan. Päikyssä on kumminkin muita kavereita, ulkoillaan ja leikitään. Itselläni tuli raskaudesta niin erkauma etten päässyt edes sängystä viikkoon ylös ilman mieheni apua. 100% varmuudella vien esikoisen päiväkotiin, jos meille syntyy joskus toinen lapsi.
Itse mietin enemmän niitä lapsia keiden vanhemmat eivät arkena vietä koskaan aikaa lastensa kanssa. Siis pelaa lautapelejä, leiki, lue kirjoja, leivo tms, vaan kaikki vapaa-aika myös lomilla kuluu omissa harrastuksissa (urheillessa, bilettäessä). Lapsia viihdyttävät pääasiassa muut sukulaiset ja ihmiset.
Pieni, sanotaan 1-2v on eniten vailla aikuisen huomiota ja syliä siellä päiväkodissakin. Vasta n. 3v eteenpäin lapsi edes
Miksi teet lapset noin pienellä ikäerolla?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monista tulee narsisteja. Varsinkin adoptiolapset ja pojat jotka kasvavat ilman isää.
Okei mielenkiintoista! Tänä päivänä tosi moni vanhempi pitää ihan pientä lasta täydet päivät esim päiväkodissa vaikka ei tarvisi. Saattaa olla itse vauvan kanssa kotona ja isompi sisarus vaikka olisi niinkin pieni kuin juuri 2v täyttänyt on sitten hoidossa ihan täyden päivän. Vanhemmat tosi paljon valittavat sitä että joutuvat lasten kanssa olemaan. Loma ei ole oikeaa lomaa jos pitää lasten kanssa olla kokoajan jne.
Jaa jaa. Niin kuule minunkin äiti hoidatti minua mummolla, kun itse oli pikkusisaruksen kanssa kotona. Olisi varmasti vienyt päiväkotiin, JOS se olisi ollut tuolloin ysärillä mahdollista. Eipä vanhemmat muutenkaan meidän kanssa liiemmin aikaa viettäneet. Itsekseen leikittiin ja möllötettiin
Sinulla oli noin, monella muulla ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Ja mistäköhän sinä tiedät näin tarkkaan muiden ihmisten työkuviot? Voisiko olla että ei aivan pidäkään paikkaansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa
Monilla on mahdollisuus liukuvaan työaikaan ja siten mahdollisuus lyhentää lapsen hoitopäiviä, saattaa olla vuorotyö arkivapailla jne. Silti lapset on täydet päivät hoidossa. Aina.
Miten liukuva työaika lisää aikuisen mahdollisuutta olla lapsen kanssa? Liukuminen tarkoittaa sitä, että ne tunnit tehdään myöhemmin takaisin. Voin hakea lapsen tarhasta toki jo kahdelta neljän sijasta, mutta ei se mitään laatu aikaa ole, jos istutan sitten lapsen telkkarin eteen parin tunnin ajaksi, että saan ne työt tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monista tulee narsisteja. Varsinkin adoptiolapset ja pojat jotka kasvavat ilman isää.
No ei se narsistinen häiriö siitä tule. Pitää olla monenlaista ikävää jotta kehitys häiriintyy lapsella.
Enemmänkin narsismi kehittyy sellaisesta että lapsi saa kaiken haluamansa, mitä tänä päivänä näkee todella paljon kun vanhemmat liian "heikkoja".
Ja ylipäätänsä narsismi on nykyisin tullut sellaiseksi muodikkaaksi haukkuma termiksi. Narsisteja on arviolta joku vaivainen prosentti väestöstä, mutta silti kaikkien exät ja työkaverit ovat olevinaan narsisteja, kun ovat joskus olleet niin ikävän itsekkäitä MINUA kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät lapset ole tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät lapset ole tyhmiä.
Höpöhöpö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät
Höpöhöpö
Eli sinun mielestäsi lapset ovat tyhmiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät lapset ole tyhmiä.
En nyt lapsen vaistoamisesta tiedä, mutta yleensä nämä kotona olevat kokopäivähoidattajat myös pitävät huolen siitä, että lapsi pääsee viikonloppuisin mummolaan viettämään ihanaa laatuaikaa. Pitäähän äidin saada levätä, koska rentoutunut äiti on hyvä äiti! Pointtina ei nyt ehkä ole edes päivän pituus, vaan asenne lapsen kanssa vietettyyn aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain
Eli sinun mielestäsi lapset ovat tyhmiä?
Lapselle ei ole tuon taivaallista väliä mitä vanhemmat tekevät sillä aikaa kun hän on päiväkodissa. Tässä paistaa lähinnä sinun tarpeeksi vittuilla vanhempien valinnoista, ei aito ymmärrys lapsen ajattelusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät
En nyt lapsen vaistoamisesta tiedä, mutta yleensä nämä kotona olevat kokopäivähoidattajat myös pitävät huolen siitä, että lapsi pääsee viikonloppuisin mummolaan viettämään ihanaa laatuaikaa. Pitäähän äidin saada levätä, koska rentoutunut äiti on hyvä äiti! Pointtina ei nyt ehkä ole edes päivän pituus, vaan asenne lapsen kanssa vietettyyn aikaan.
Missäköhän tämä satukirjan äiti asustelee? Porvoossako kenties
Ihan näin aikuisenakin on epäilys, haluaako kukaan oikeasti olla minun kanssani yhtään missään tekemisissä. Opin jo kauan sitten olemaan sanomatta sitä ääneen, mutta kyllähän se vaikuttaa omaan käytökseen muun muassa parisuhteessa. Ei vaadi muilta ihmisiltä mitään, yrittää olla mahdollisimman vähän haitaksi, on etäinen, vetäytyy aina taustalle jne. Välillä ei jaksaisi olla edes itse itsensä kanssa tekemisissä. Työelämässä muut menevät oikealta ja vasemmalta ohi, kun itse jumittaa samassa pisteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monista tulee narsisteja. Varsinkin adoptiolapset ja pojat jotka kasvavat ilman isää.
Okei mielenkiintoista! Tänä päivänä tosi moni vanhempi pitää ihan pientä lasta täydet päivät esim päiväkodissa vaikka ei tarvisi. Saattaa olla itse vauvan kanssa kotona ja isompi sisarus vaikka olisi niinkin pieni kuin juuri 2v täyttänyt on sitten hoidossa ihan täyden päivän. Vanhemmat tosi paljon valittavat sitä että joutuvat lasten kanssa olemaan. Loma ei ole oikeaa lomaa jos pitää lasten kanssa olla kokoajan jne.
Jaa jaa. Niin kuule minunkin äiti hoidatti minua mummolla, kun itse oli pikkusisaruksen kanssa kotona. Olisi varmasti vienyt päiväkotiin, JOS se olisi ollut tuolloin ysärillä mahdollista. Eipä vanhemmat muutenkaan meidän kanssa liiemmin aikaa
Kyllä tuo oli ihan yleistä silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskat läskipersemammat tekevät tuota, että laittavat lapsensa päiväkotiin kun itse loisivat kotona vauvan kanssa tai ilman.
Jaa miten se vaikuttaa lapseen? Hylkäyskokemushan se on. Etenkin herkkiin lapsiin vaikuttaa taatusti.
Ai jos työssäkäyvän lapsi on päiväkodissa niin on normaalia, mutta jos on kotona "loisimassa" niin muuttuu hylkäyskokemukseksi? Höpöhöpö. En kannata loisimista, mutta tuossa ei ole mitään järkeä.
Olen myös kiinnostunut kuulemaan miten vauvan kanssa onnistuu loisiminen?
Kyllähän lapsi sen vaistoaa, onko hänet laitettu päiväkotiin sen takia että vanhempi on töissä, vaiko siksi että vanhempi viettää laatuaikaa pikkusisaruksen kanssa kotona, tai sitten vain haluaa aikaa itselleen (= lomaa lapsestaan). Eivät lapset ole tyhmiä.
Sinä sen sijaan olet.
Mua ei haitannut olla päiväkodissa, se oli kivaa. Haittasi olla kotona väsyneen äidin kanssa, joko kerta toisensa jälkeen ärsyyntyi jos menin ujosti näyttämään hienoa piirustusta tms
Päiväkoti jaksamisen takia on älykäs vaihtoehto
Mitäs ihmeellistä siinä on, jos 2-vuotias on täydet päivät päiväkodissa? Onko oletuksena siis että jompi kumpi vanhemmista on työtön vai mitä ihmettä? Tuossa vaiheessa yleensä jo palattu työelämään.
Jos mummola on kiva niin viikonloput mummolassa tekee vain hyvää. Eri asia sitten jos arki-iltoina selvästi ilmaisee että lapsen kanssa ajan vietto ei ole kivaa