Mihin ihminen päätyy kuoleman jälkeen?

"Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi", saarnasi Jeesus. Ja se evankeliumihan kertoo hänestä itsestään ja siitä, kuinka hän tuli maailmaan sovittamaan synnit, jotta meidän ei tarvitsisi synneistämme joutua vastaamaan kadotuksessa. Riittää, jos uskomme evankeliumin ja teemme parannuksen.

Kadotus valmistettiin alunperin langenneille enkeleille, jotka kapinoivat, nousivat Jumalaa vstaan ja lankesivat syntiin, mutta myös sellaiset ihmiset joutuvat sinne, jotka tekevät samoin.

Ei kyse ole mitä syntiä olet tehnyt vaan kuoletko uskossa Jeesukseen. Se tarkoittaa että eläessäsi uskot Jeesuksen olevan Jumalan poika ja sovittaneen ihmisten synnit. Tämä taas vaatii ihmisen ylpeän sydämen nöyrtymistä myöntämään olevansa kykenemätön olemaan tekemättä syntiä ja kykenemätön omilla ansioillaan sovittamaan niitä Jumalan kanssa. Mutta jos uskot ja otat vastaan Jeesuksen oman uhrinsa kautta tarjoaman ilmaisen sovituksen sinua ei tuomita syntiesi vuoksi. Muuten jos Jeesuksen lupaama pelastus ei kiinnosta sinua on paikkasi viimeisentuomion jälkeen Helvetin ikuisessa tulessa missä kärsit ikuista rangaistusta synneistäsi.

Ei ole mitään karmaan liittyvää jälleensyntymää eli entisiä ja uusia elämiä.

Mutta uudestisyntymä kyllä on. Se on hengellinen tapahtuma ja tarkoittaa mielenmuutosta, jonka Jumala saa aikaan. Lisäksi on ylösnousemus. Siinä uudestisyntyneet saavat uuden elämän uudenlaisen maan päällä.

Myös pelastumattomat saavat ylösnousemuksen, mutta heidän kohtalonpaikkansa ei ole hyvä.

Sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

Vierailija kirjoitti:

Onko elämää kuoleman jälkeen?

On. Mutta ei sillä, joka kuoli.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman Jeesusta joudut kadotukseen. 

Ei se pelkästään riitä. Ilmestyskirjassa sanotaan myös näin:

"Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan."

Mä en ole edes kristitty, mutta jos tuo kohta Uudessa Testamentissa pitää paikkans,a mä menen heittämällä taivaaseen. Tosin en edes halua sinne, jos siellä  on kaikki viimeisinä elinpäivinään Jeesusta huutaneet sarjamurhaajatkin. 

Ei ole ihmisen asia päättää mikä synti on pieni tai suuri. Olet syntinen ja näin ollen syyllinen kapinaan Jumalaa vastaa mistä saat Tuomionpäivänä ansaitsemasi rangaistuksen Helvetin ikuisessa tulessa. Voit pelastua ja sinua ei tuomiata syntiesi mukaan jos otat vastaan Jeesuksen tarjoaman pelastuksen. Jeesus pesee syntisi pois. Jos et halua tätä menet Helvettiin koska ei sinua päästetä turmelemaan Taivasta.

Vierailija kirjoitti:

Ruumis päätyy maahan, tietysti. Mutta minne henki tai sielu tai mikä lie päätyy? 

Nykyään enimmäkseen savuna ilmaan ja tuhkana mukiin.

Ensin sulaudumme kollektiiviseen tietoisuuteen. Ymmärrämme kokemuksen tasolla, että olemme yhtä kaiken kanssa, eikä euforisempaa tunnetta voi olla. Sitten tietoisuutemme inkarnoituu sieltä uudelleen syntyväksi johonkin paikkaan ja johonkin aikaan. Uskon, että voimme inkarnoitua myös tästä elämästä katsoen "menneisyyteen", koska aika on illuusio. Ennen uuden egon kehittymistä muistamme, mistä olemme tulleet. Sitten se unohtuu ja taas mietimme, mitä kuoleman jälkeen mahtaa tapahtua.

Miksi täällä siteerataan fantasiakirjallisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Ikusuusvaihtoehdot ovat taivas tai helvetti.

Ne, jotka pääsevät täältä kuoltuaan taivaaseen eli Jumalan luokse, perivät lopulta myös uuden maan, jossa ei enää ole mitään pahuutta eikä syntiä, eikä myöskään kuolemaa.

Pelastumattomat sen sijaan tuomitaan lopulta helvetin tulijärveen.

Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.

Entä sellaiset luola-aikaan eläneet tyypit, jotka ehdottomasti olivat hyväsydämisiä ja empaattisia? Siis hyvän puolella. Sinne vain helvettiin, kun elivät ennen Jeesusta/raamattua ym? Aika julmaa, sanoisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikusuusvaihtoehdot ovat taivas tai helvetti.

Ne, jotka pääsevät täältä kuoltuaan taivaaseen eli Jumalan luokse, perivät lopulta myös uuden maan, jossa ei enää ole mitään pahuutta eikä syntiä, eikä myöskään kuolemaa.

Pelastumattomat sen sijaan tuomitaan lopulta helvetin tulijärveen.

Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.

Entä sellaiset luola-aikaan eläneet tyypit, jotka ehdottomasti olivat hyväsydämisiä ja empaattisia? Siis hyvän puolella. Sinne vain helvettiin, kun elivät ennen Jeesusta/raamattua ym? Aika julmaa, sanoisin. 

Kaipa he kristillisen käsityksen mukaan pääsevät taivaaseen, ja heidät tuomitaan tekojensa mukaan. Herää kyllä suuri kysymys siitä, että paransiko Jeesuksen syntymä ja ristinkuolema noin yleisesti ottaen ihmisten pelastautumismahdollisuutta, vai huononsiko sitä aika tavalla. Koska nyt ilmeisesti ei ole vaikka buddhalaisella mitään mahdollisuutta tulla tuomitukai tekojensa mukaan.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman Jeesusta joudut kadotukseen. 

Ei se pelkästään riitä. Ilmestyskirjassa sanotaan myös näin:

"Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan."

Mä en ole edes kristitty, mutta jos tuo kohta Uudessa Testamentissa pitää paikkans,a mä menen heittämällä taivaaseen. Tosin en edes halua sinne, jos siellä  on kaikki viimeisinä elinpäivinään Jeesusta huutaneet sarjamurhaajatkin. 

En luottaisi omavanhurskauteen, Moni kakku päältä kaunis. Eikä taivaassa ole enää mitään pahaa.

Ei ole ikinä käynyt mielessäkään Pilkata Jumalaa mutta niin se vaan on että niinkuin  toinen ristinryöväri pilkkasi, toinen katui ja sai Elämän. 

Tuntuu ja kuulostaa hullulta Mutta niin se on ollut aabelista ja kainista lähtien. Molemmat tunsivat henkilökohtaisesti Jumalan ja hänen tahtonsa. Toinen kuunteli Jumalaa ja toinen yritti yhteyttä omilla töillä, siitä tuohtuneena tappoi veljensä, eikä kertaakaan sanonut katuvansa mitään, teko syitä ja vastuunkantoa pakoili kyllä. Ainoa harmitus oli kun joutui karkoitetuksi. Kainin sukulinja päättyi Vedenpaisumukseen. 

Moni Jumalaton suku ja kokonaisia kansoja on sammunut. Synti tuo hävityksen, mutta Vanhurskaus kansan korottaa. 

Montun pohjalle.

Helvetti ja taivas ovat sieluntiloja. Jos sielussaan kokee syyllisyyttä, on se mato joka kalvaa ja tuli joka polttaa. Jos kokee armon, on se rauhan ja levollisuuden tila. Ja nimenomaan armon: niin hyvää ihmistä ei olekaan, joka ei olisi koskaan tehnyt väärin. Jos joku niin luulee, hän ei ole tutkiskellut itseään vaan pettää itseään. Kuolemassa itsepetos särkyy ja kaikki tulee valoon. Minulle Jeesus toi armon ja sovituksen. 

Jumalaton on itsensä hukkaan heittämä potentiaali ja paikka Jumalan Valtakunnassa ja työssä. Itse odotan ilolla kultakatuja, omaa kartanoa (mansion). Ja Ylösnousemus Ruumista ja ei tulis mieleenkään vaihtaa sitä johonkin huoraan, viinapulloon, homosteluun, rikkauksiin tai mihinkään. Ikuisuus voi äkkilähdöllä alkaa jo huomena, eikä kellekkään ole luvattu huomista. Tee työsi iloiten ja odota. Mahtavaa olla fundamentalisti kristitty kun kommunistit ja liberalistit aikansa rienaa, mutta taivas ja sen asukkaat on iänkaikkinen. Joudun sietämään heitä tässä ajassa vain hetken, mutta heillä lysti on vasta edessäpäin kun edessä on tilipäivä. Ei ole marxista puolustajaa, eikä auta kootut selitykset. (Mutta kun mutta kun), (se ja se), (niin ja niin). Ei auta kulta, eikä hopea sen pöydän edessä. Ei ole enää uusinta ottoa, teatteri näytös ohi.

Koska oma tietoisuutemme vaikuttaa korreloivan vahvasti tietynlaisen aivotoiminnan kanssa, lienee kohtuullista olettaa, että tällaisen aivotoiminnan lakatessa kuoleman myötä myös omat kokemukset loppuvat. Tällöin henkilöllä ei voisi olla kuoleman jälkeen hyviä tai huonoja kokemuksia, eikä hän "mene" mihinkään vaan lakkaa olemasta.

Koska kuolemanjälkeinen elämä ei ole empiirisesti tutkittava asia, ei siitä ole mitään kokemusperäistä sanottavaa. Koska mitään siitä sanottua ei voi osoittaa vääräksi, on hieman epäselvää, mitä tiedollista arvoa näillä väitteillä on.

Eri ihmisillä ja eri kulttuureissa onkin usein radikaalisti sisällöltään erilaisia näkemyksiä kuolemanjälkeisestä, mikä ehkä viittaa siihen, että näitä väitteitä käytetään enemmänkin kulttuurillisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin, eikä niillä välttämättä ole hirveästi mitään objektiivista tiedollista pohjaa.

Ikuisuutta varten jos ne kaikki Jumalattomien kootut selitykset kerättäisiin, niitä lukiessa voisi kuluttaa aikaa millä kaikella itsepetoksella he oikein puolustautuvat ja pohtia minkä takia he eivät koskaan katuneet pätkääkään mitään, sen sijaan he puolustelevat ja oikein nautiskelivat yhä riettaammin.

Saatanallahan on valta syyttää Mooseksenlain perusteella ihmistä.