Lue keskustelun säännöt.
Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos sanoittaminen ei tehoa?
Neuvokaa osaamatonta esikoisen äitiä. Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos tilanteiden ja tunteiden sanoittaminen ei toimi tai tehoa? Ei, vaikka niitä olisi käyttänyt johdonmukaisesti aina.
Kommentit (448)
Vierailija kirjoitti:
Miten entisaikaan on lapsia osattu kasvattaa... eivät kaikki ole kuitenkaan käyttäneet vitsaa ja remmiä....
Noin 99% käytti niitä. Sitten kun käytöstä tuli lasun paikka niin koitti keinottomuuden aikakausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huonosti kohdellut lapset ennenkään olleet läheisiä kaltoinkohdelleitten vanhempiensa kanssa.
He vain kohtelivat näitä ulkokohtaisesti asiallisesti välittämästä näistä sen syvällisemmin. Se oli tuolloin tapana.
Yksi syy voi olla perintö. Raha ja omaisuus saattoi olla ainoa, mitä näillä oli lapsilleen annettavana. Moni yritti sillä kiristääkin lapsiaan.
Vanhempien virheiden esiin ottaminen nostaa jotkut takajaloilleen. Kyllä tasapainoinen vanhempi pystyy itsekin näkemään virheensä ja jopa pyytämään anteeksi. Häirikkövanhemmat eivät tähän pysty. Oma syyllisyys on liian tuskallista myöntää.
Kyllä minä ainakin sanoin suoraan (en sanoittanut!) mitkä on säännöt jne.
Lapseni on nyt 20-31 vuotiaita (3 kpl) Hiton hyvin käyttäytyviä. Olen jopa joskus ripsassut pohkeita pikku risulla. Hyvin uskoivat.
Ovat kiittäneet minua " kuristani" Jos tuli huuto , niin sitten huudettiin puoleen ja toiseen. Tunnin päästä pyydettiin anteeksi huutamista.
Ottaa ihan päähän tää sanonta : "sanoitus" .
se on biiseille. ei vanhemmuudelle.
Vielä sitä: annatteko lapsellenne omat sanat valmistamaanne sävellykseen ? :D
Vierailija kirjoitti:
Ei huonosti kohdellut lapset ennenkään olleet läheisiä kaltoinkohdelleitten vanhempiensa kanssa.
He vain kohtelivat näitä ulkokohtaisesti asiallisesti välittämästä näistä sen syvällisemmin. Se oli tuolloin tapana.
Yksi syy voi olla perintö. Raha ja omaisuus saattoi olla ainoa, mitä näillä oli lapsilleen annettavana. Moni yritti sillä kiristääkin lapsiaan.
Vanhempien virheiden esiin ottaminen nostaa jotkut takajaloilleen. Kyllä tasapainoinen vanhempi pystyy itsekin näkemään virheensä ja jopa pyytämään anteeksi. Häirikkövanhemmat eivät tähän pysty. Oma syyllisyys on liian tuskallista myöntää.
Suurin osa aikuisista on edelleenkin tyytyväisiä siitä, että heille on lapsina pidetty kuria. Vain pieni osa aatteensa pauloissa olevia ihmisiä kokee katkeruutta koska heille ei lapsina sanoitettu tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei huonosti kohdellut lapset ennenkään olleet läheisiä kaltoinkohdelleitten vanhempiensa kanssa.
He vain kohtelivat näitä ulkokohtaisesti asiallisesti välittämästä näistä sen syvällisemmin. Se oli tuolloin tapana.
Yksi syy voi olla perintö. Raha ja omaisuus saattoi olla ainoa, mitä näillä oli lapsilleen annettavana. Moni yritti sillä kiristääkin lapsiaan.
Vanhempien virheiden esiin ottaminen nostaa jotkut takajaloilleen. Kyllä tasapainoinen vanhempi pystyy itsekin näkemään virheensä ja jopa pyytämään anteeksi. Häirikkövanhemmat eivät tähän pysty. Oma syyllisyys on liian tuskallista myöntää.
Suurin osa aikuisista on edelleenkin tyytyväisiä siitä, että heille on lapsina pidetty kuria. Vain pieni osa aatteensa pauloissa olevia ihmisiä kokee katkeruutta koska heille ei lapsina sanoitettu tunteita.
Olet osin oikeassa. Jopa vakavasti pahoinpidellyt ja alkiholistiperheessä ikänsä pelänneet lapset puolustavat aikuisina vanhempiaan ja kehuvat saamaansa kuritusta. He soveltavat osin samaa kasvatusta omiin lapsiinsa.
Tämä on psykologisena ilmiönä sukua Tukholma-syndroomalle, missä kaapatut ihmiset alkavat sokeasti uskoa kaappaajiin ja puolustaa heitä huonosta kohtelusta piittaamatta. Ilmiö on tuttu myös insestin uhreilla ja keskitysleirivankien keskuudessa.
Lopeta sanoittaminen, puhu ihan tavallisesti, ja painokkaasti ellei tavallinen puhe auta.
Lauluja sanoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten entisaikaan on lapsia osattu kasvattaa... eivät kaikki ole kuitenkaan käyttäneet vitsaa ja remmiä....
Noin 99% käytti niitä. Sitten kun käytöstä tuli lasun paikka niin koitti keinottomuuden aikakausi.
On todennäköisempää, että lapsesta, jota kohdellaan väkivaltaisesti, kasvaa ongelmainen ja väkivaltainen. Silloin vitsakasvatuksen kultaisella ajalla Suomessa oli enemmän rikollisuutta ja väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Sakot on rahankeruukeino valtiolle.
Eikä ne vankeusrangaistukset mitään auta. Rikollisliigoja ja huumekauppaa pyöritetään vankilasta käsin. Pikkurikolliset oppii taparikollisiksi.
Vaaralliset eristetään yhteiskunnasta käytännössä usein loppuiäkseen.
Suurin piirtein ainoat, jotka istuu tuomionsa ja palaa takaisin järjestäytyneen yhteiskunnan piiriin, ovat kylmähermoiset tappajat, jotka surmaavat vaikka puolisonsa ja ilmoittautuvat jopa itse poliisille. He pitävät tekoaan rangaistuksen arvoisena.
Vankeja tutkinut psykiatri Lauerma on kertonut paljon vankien taustoista. Tuskin kellään on ollut tasapainoinen lapsuus.
No kyllä yhteiskuntaan sentään onneksi joitakin muitakin palaa.
Mutta juu, olet oikeassa. Näin se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sakot on rahankeruukeino valtiolle.
Eikä ne vankeusrangaistukset mitään auta. Rikollisliigoja ja huumekauppaa pyöritetään vankilasta käsin. Pikkurikolliset oppii taparikollisiksi.
Vaaralliset eristetään yhteiskunnasta käytännössä usein loppuiäkseen.
Suurin piirtein ainoat, jotka istuu tuomionsa ja palaa takaisin järjestäytyneen yhteiskunnan piiriin, ovat kylmähermoiset tappajat, jotka surmaavat vaikka puolisonsa ja ilmoittautuvat jopa itse poliisille. He pitävät tekoaan rangaistuksen arvoisena.
Vankeja tutkinut psykiatri Lauerma on kertonut paljon vankien taustoista. Tuskin kellään on ollut tasapainoinen lapsuus.
Rangaistukset pannaan toteen, koska laki niin määrää. Se, mitä vaikutusta niillä arvellaan olevan/ei olevan, on eri asia. Rikollisuuden hoidossa ennaltaehkäisy on paras ja t
Ei se kovin hyvin toimi. Itse asiassa jopa yllättävän huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten entisaikaan on lapsia osattu kasvattaa... eivät kaikki ole kuitenkaan käyttäneet vitsaa ja remmiä....
Noin 99% käytti niitä. Sitten kun käytöstä tuli lasun paikka niin koitti keinottomuuden aikakausi.
On todennäköisempää, että lapsesta, jota kohdellaan väkivaltaisesti, kasvaa ongelmainen ja väkivaltainen. Silloin vitsakasvatuksen kultaisella ajalla Suomessa oli enemmän rikollisuutta ja väkivaltaa.
Päinvastoin. Siihen aikaan Suomi oli paljon turvallisempi. Ei tarvinnut pelätä kadulla pimeän aikaan liikuessa ja maaseudulla jopa jätettiin ovet lukitsematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle.
Aikuisen pettynyt ilme lyöjälle innostaisi minua lyömään entistä enemmän. Olisi mahtavaa pystyä tuottamaan vanhemmalle pettymys.
Et taida olla kovin kiintynyt vanhempiisi.
Aivan, en ollut. Saivat minut pienestä pitäen häpeämään itseäni vain. Parempi olisi ollut, että lyömästä kieltävä vanhempi olisi näyttänyt vihaista kuin pettynyttä ilmettä. Pettynyt -> lapsi on olemassa täyttääkseen vahemman toiveet.
Se, että lapsena huonosti kohdellut aikuiset lapset inhoavat tai vihaavat vanhempiaan on totta, mutta tabu.
Vaikka vanhemmat olisi olleet sadistisia kurittajia ja pilkkaajia, jotka purkivat omaa katkeruuttaan ja elämänpettymystään lapseen, lasten odotetaan olevan vaan kiitollisia. Jopa juoppoja olisi pitänyt ymmärtää. Lasta ei kenenkään tarvinnut ymmärtää, ainoastaan kurittaa.
Niinpä, aina vain että kunnioita, tottele, kuuntele vanhempiasi. Koin tästä isoa ristiriitaa lapsena. Isä haukkui ja vittuili minkä kerkisi, lukemattomin tavoin ja syin. Aivan käsittämättömiä "virheitä" tein hänen mielestään, huutoa, siis raivohuutoa, tuli mistä vaan.
Yläkoulun uskonnon opettaja sanoi ihanasti, käskystä "kunnioita isääsi ja äitiäsi" että se kunnioitus täytyy ansaita.
Sain jonkunlaisen "synninpäästön" etten ollutkaan itse se paha, kun en pystynyt pitämään vanhempiani hyvinä ja kunnioitettavina ihmisinä...
Kannattaa varmaan tutustua omiin lapsiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten entisaikaan on lapsia osattu kasvattaa... eivät kaikki ole kuitenkaan käyttäneet vitsaa ja remmiä....
Noin 99% käytti niitä. Sitten kun käytöstä tuli lasun paikka niin koitti keinottomuuden aikakausi.
On todennäköisempää, että lapsesta, jota kohdellaan väkivaltaisesti, kasvaa ongelmainen ja väkivaltainen. Silloin vitsakasvatuksen kultaisella ajalla Suomessa oli enemmän rikollisuutta ja väkivaltaa.
Kyllä, lapsille kertyy kipua, katkeruutta ja kaunaa jota puhdistavat ulkoilmaan menneisyytensä takia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käyttää ihan perinteistä kasvatusta missä lasta sanoittamisen sijasta torutaan, ja jos lapsi ei tottele niin otetaan käyttöön uhkailu, kiristys ja lahjonta.
Itse asiassa minulla on menetelmä, joka on kahden lapsen kanssa nyt toiminut:
1) Jos homma ei suju, niin kerron että jos käytös ei nyt parane, niin sitten xxx, jossa xxx voi olla kotiin lähtö kesken kaiken, tai jonkun muun kivan pois jäänti.
2) Jos homma ei edelleenkään suju, kerron, että nyt tulee viimeinen varoitus.
... ja nyt tulee se kohta, joka monelta näyttää jäävän tekemättä ... :
3) Viimeisen varoituksen jälkeen ei enää varoiteta, vaan seuraus tulee, vääjäämättä, ja tässä vaiheessa on aivan turha kinata enää vastaan. Neuvottelu- ja korjausvaihe meni jo ja ihan sama vaikka oltaisiin huvipuistossa tai kylässä toisella paikkakunnalla, lähtö tulee NYT.
Seuraus:
4) Tätä ei ole tarvinnut omille tehdä pikkulapsiajan jälkeen edes kerran vuoteen. Minun ei tarvitse hermostua, minun ei tarvitse rähjätä eikä huutaa. Riittää, kun sanon että nyt tulee viimeinen varoitus, ja viimeistään silloin käytös paranee kuin salamaniskusta. Ja oikeastaan edes tuohon viimeiseen varoitukseen ei tarvitse mennä juuri koskaan. Minulla on auktoriteetti, ja lapset ovat tyytyväisiä kun on selvät säännöt sen mukaan milloin ja miten saa riekkua ja miten ei, eli he tietävät rajat ja osaavat pysyä niiden sisäpuolella. Kaikilla on hyvä olla ja retket onnistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Että ottaa päähän tämä tolkuton tunnekasvatus. Tuotetaan itseään ylitarkkailevia, neuroottisia nuoria sillä meiningillä. Lasta kasvatetaan parhaiten järkipuheella, jossa kerrotaan seuraukset. Hei kuule, se juomalasi ei kestä pöytään lyömistä. Se hajoaa teräviksi sirpaleiksi ja siivoamisessa on hirveä homma. Puistoreissu voidaan unohtaa. Ja jos sä nyt piirrät siihen sohvaan, se on niin hirveen näkönen, ettei tänne enää ketään kehtaa pyytää. Jää serkkuviikonloppu väliin meiltä jne. Vanhemman pitää olla auktoriteetti, jonka yli ei kävellä ja jota kuunnellaan. Isoissa perheissä tämä on ihan pakon sanelema tilanne turvallisuussyistä. Ei se pikkulapsi mitään abstraktia tunteiden nimeämistä ymmärrä. Hämmentyy siitä. Viiden pojan kasvattajana todettu. Ja olen kyllä kasvatustieteen maisterikin.
Tunnekasvatus on aikamme joukko-oppi.
Osasin laskea päässä nelinumeroisten lukujen yhteenlaskua ja kaksinumeroisten lukujen kertolaskua, kun menin kouluun. Ymmärsin myös mm. neliöjuuren konseptin. Vuoden 1975 joukko-oppi kuitenkin mykisti minut. Löydettyäni hiljan ekaluokan matematiikan kirjat minua edelleenkin hämmästyttää, miten vaikeaa voi yksinkertaisesta laskemisesta tehdä. Ei sillä kirjalla olisi laskemaan oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten entisaikaan on lapsia osattu kasvattaa... eivät kaikki ole kuitenkaan käyttäneet vitsaa ja remmiä....
Noin 99% käytti niitä. Sitten kun käytöstä tuli lasun paikka niin koitti keinottomuuden aikakausi.
Höpsis. Itse keksimäsi prosentti. Ei se mitenkään yleistä ollut ennenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten entisaikaan on lapsia osattu kasvattaa... eivät kaikki ole kuitenkaan käyttäneet vitsaa ja remmiä....
Noin 99% käytti niitä. Sitten kun käytöstä tuli lasun paikka niin koitti keinottomuuden aikakausi.
On todennäköisempää, että lapsesta, jota kohdellaan väkivaltaisesti, kasvaa ongelmainen ja väkivaltainen. Silloin vitsakasvatuksen kultaisella ajalla Suomessa oli enemmän rikollisuutta ja väkivaltaa.
Nykyään on alkanut tulla entistä raaempia rikoksia nuorempien taholta. Ennen ehkä enemmän tapeltiin nyrkein keskenään jossain maaseudun nakkikioskilla.
Että ottaa päähän tämä tolkuton tunnekasvatus. Tuotetaan itseään ylitarkkailevia, neuroottisia nuoria sillä meiningillä. Lasta kasvatetaan parhaiten järkipuheella, jossa kerrotaan seuraukset. Hei kuule, se juomalasi ei kestä pöytään lyömistä. Se hajoaa teräviksi sirpaleiksi ja siivoamisessa on hirveä homma. Puistoreissu voidaan unohtaa. Ja jos sä nyt piirrät siihen sohvaan, se on niin hirveen näkönen, ettei tänne enää ketään kehtaa pyytää. Jää serkkuviikonloppu väliin meiltä jne. Vanhemman pitää olla auktoriteetti, jonka yli ei kävellä ja jota kuunnellaan. Isoissa perheissä tämä on ihan pakon sanelema tilanne turvallisuussyistä. Ei se pikkulapsi mitään abstraktia tunteiden nimeämistä ymmärrä. Hämmentyy siitä. Viiden pojan kasvattajana todettu. Ja olen kyllä kasvatustieteen maisterikin.