Siis miksei lasta voisi viedä hautajaisiin?

No tietenkin voi viedä. Jos joku mielisairas kirjoittaa, ettei voi viedä, turha siihen on reagoida.

Saa kamalat traumat eikä ymmärrä miksi aikuiset itkee.

Siis ihan kysyn tätä oikeasti, että olenko nyt tehnyt jonkun hirveän virheen. Kuvittelin, että tällaista tämä kasvatus nyt on. Puhutaan myös vaikeista asioista ja ollaan vierellä niissä vaikeimmissa. Ei kasvattaminen aina mukavaa ja helppoa puuhaa ole.

Olisiko siis tarkoitus vaan olla sanomatta mitään ja hyssytellä. Piilotella surua ja itkua? Ja kuolema, hys hys. Minnekäs mummi on kadonnut...noo vastataan vaan hymyillen iloisesti, on Turkissa vähän pidemmällä reissulla.

Beata Leppilampi ei vie hautajaisiin. Beata ja Soffe ovat  kuin sisarukset äänikin samanlainen. Ihmeen samanoloiset.

juoksevat ja huutavat

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan kysyn tätä oikeasti, että olenko nyt tehnyt jonkun hirveän virheen. Kuvittelin, että tällaista tämä kasvatus nyt on. Puhutaan myös vaikeista asioista ja ollaan vierellä niissä vaikeimmissa. Ei kasvattaminen aina mukavaa ja helppoa puuhaa ole.

Olisiko siis tarkoitus vaan olla sanomatta mitään ja hyssytellä. Piilotella surua ja itkua? Ja kuolema, hys hys. Minnekäs mummi on kadonnut...noo vastataan vaan hymyillen iloisesti, on Turkissa vähän pidemmällä reissulla.

En tajua, miksi kysyt. Mistä sait inspiraation alkaa epäillä, että lapsia ei saisi viedä hautajaisiin? Jos nyt kerran itsekin ymmärrät, että lapsille pitää puhua kuolemasta ja hautajaiset ovat ihan sopiva tapahtuma lapsille, miksi nyt yhtäkkiä ajattelet, että siinä olisi jotain vikaa?

Lehdessä sitä arvosteltiin, ettei saisi viedä. Että lapsi traumatisoituu, jos sinne viedään ja aikuiset itkee ja ovat surullisia. Ja varsinkin jos kuollut on joku nuori eikä mikään toinen jalka haudassa kanttura joka sen kirjoittajan mukaan ei ilmeisesti herätä samanlaista suruaaltoa. Että jos nuori menee niin sitten ainakin on ihan järkky ajatus viedä lapsi sinne itkijöitten keskelle. Mutta huh, sehän on niin harvinaista että joku nuori ihminen menehtyisi, että eipä sellaista tarvitse miettiä. 

Lapset mukaan monttubileisiin. Kuolemasta ei missään nimessä kannata tehdä mitään ihme mörköä.

Kuolema on osa hässäkkää jota kutsumme elämäksi.

Riippuu lapsen iästä.

Jos elää pumpulissa niin sitä miettii kaikenlaista ihan turhanpäiväistä. Ei ole elämässään juuri kokenut mitään. Elämään nyt kuuluu niitä harmaankin sävyjä ja ihan mustimpiakin. Useimmille meille se asia selviää melko aikaisin, toiset taas porskuttaa lähes läpi elämän silmät ummessa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lapsen iästä.

Ei riipu.

Ei se lapsen iästä riipu. Minulla oli alle vuotinen käsillä ja kaksi alle kouluikäistä, kun heidän isäänsä haudattiin. Pakkohan ne oli mukaan ottaa. Tuskinpa siitä sen enempää traumatisoituvat kuin muuten siitä ajanjaksosta elämässään. Mutta ainakin saivat työkaluja käsitellä mitä tapahtui, eihän lapsi muuten osaa ajatella minne isä meni. Vauva nyt on vauva, roikkui mukana, kuten minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Lehdessä sitä arvosteltiin, ettei saisi viedä. Että lapsi traumatisoituu, jos sinne viedään ja aikuiset itkee ja ovat surullisia. Ja varsinkin jos kuollut on joku nuori eikä mikään toinen jalka haudassa kanttura joka sen kirjoittajan mukaan ei ilmeisesti herätä samanlaista suruaaltoa. Että jos nuori menee niin sitten ainakin on ihan järkky ajatus viedä lapsi sinne itkijöitten keskelle. Mutta huh, sehän on niin harvinaista että joku nuori ihminen menehtyisi, että eipä sellaista tarvitse miettiä. 

Mun mielestä tässä on aika hyvä nyrkkisääntö, vaikka onkin alatyylinen: mielipide on kuin persereikä, jokaisella on sellainen. Eli siis vaikka jokaisella sellainen onkin, se ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi olttaa asia huomioon. Mieti, millaisten ihmisten mielipiteitä arvostat. Sellaisia mielipiteitä voitkin ottaa huomioon. Jos kohtaat jossain mielipiteen, joka eriää omastasi, mieti, mitä perusteita mielipiteen takana on.

Lapsen voi viedä hautajaisiin, mutta jos kyseessä on jokin vanha tapa, niin älkää ottako arkkua auki niin, että vainaja näkyy. Se jää mieleen, varsinkin pienenä.

Ei missään nimessä.

Vierailija kirjoitti:

Saa kamalat traumat eikä ymmärrä miksi aikuiset itkee.

Lapsi ei mene rikki vanhempien tai muiden läheisten tunteista. Aikuiset tietenkin kertovat miksi surevat ja näin lapsi saa mallin siihen miten erilaiset tunteet on sallittuja. 

Vierailija kirjoitti:

juoksevat ja huutavat

Niin suurin osa lapsista tekee. Ei niitä sen vuoksi pois jätetä yhteisistä tilaisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

juoksevat ja huutavat

Sehän on aivan eri kysymys, eli miten hautajaisissa kuuluu käyttäytyä.

Mutta tietenkin lapset saa viedä hautajaisiin. Tietenkin heidän pitää käyttäytyä siellä asiallisesti ja kunnioittavasti.

Olin hautajaisissa 6-vuotiaana. Minulla on siitä hyviä muistoja. Noissa hautajaisissa oli paljon lapsia.

Minä olen ainakin onnellinen, että minut otettiin mukaan pappani hautajaisiin vaikka pieni olinkin. Eihän sitä kaikkea tajunnut, mutta muistan silti tätä lämmöllä. Jotenkin sitä kuitenkin tajusi, että jokin on nyt päättynyt ja pappa ei tule takaisin, mutta se ei ole mitään mitä pitäisi pelätä tai kauhistella. Olen varma, että tämä muisto on myös auttanut elämässä käsittelemään vaikeita asioita ja sitä kautta auttanut selviämään elämässä.