Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan musiikkikappaleita joista iho menee kananlihalle
Kommentit (102)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sway, Michael Bublén tulkitsemana. Aah.
Konalan jauheliha disco 🥳👴🏻🥩🧺🕺🏻💃
Vierailija kirjoitti:
Chisun biisi..
Oi kultaisin tää on kylmä maa, et sydäntäs palelluttaa saa..
Lähtö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saa musiikista minkäänlaista tunnereaktiota, sillä omaan niin tarkasti virittyneen kuuloaistin ja analyyttisen musiikillisen älyn, että jokainen kappale avautuu minulle täysin rakenteellisena kokonaisuutena.
Kuulen välittömästi sävelkulkujen kaavamaisuuden, sointujen funktiot, tuotannon kerroksellisuuden ja rytmisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden. Jokainen elementti asettuu paikoilleen kuin matemaattinen palapeli ennakoitava, looginen ja hallittu.
Missä muut ehkä vaipuvat tunteisiin, minä erottelen taajuuksia, tempoja ja modulaatioita. Jokainen vibrato, jokainen miksauspäätös ja jokainen dynamiikan muutos rekisteröityy tietoisuuteeni kuin signaali oskilloskoopissa.
Tämä ei ole ylimielisyyttä, vaan yksinkertainen seuraus siitä, että musiikillinen ymmärrykseni ja kuuloherkkyyteni ovat kehittyneet poikkeuksellisen korkealle tasolle.
Siinä missä musiikki monelle on pakopaikka tai tunnekuohu, minulle se on ku
Siinä tulikin sit rivitolkulla täyttä paskaa. Ihanaa, kun joku on noin sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinatra: The World we knew (Over snd over)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kanyen koko tuotanto
Vielä kovempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jarkko Ahola Finlandia
Finljandija, plohaja strana
Vierailija kirjoitti:
Puppa👴 disco
🥰🥰😍😍
Finlandia- hymni kyllä, mutta ei Jarkko Ahola!
Vierailija kirjoitti:
En saa musiikista minkäänlaista tunnereaktiota, sillä omaan niin tarkasti virittyneen kuuloaistin ja analyyttisen musiikillisen älyn, että jokainen kappale avautuu minulle täysin rakenteellisena kokonaisuutena.
Kuulen välittömästi sävelkulkujen kaavamaisuuden, sointujen funktiot, tuotannon kerroksellisuuden ja rytmisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden. Jokainen elementti asettuu paikoilleen kuin matemaattinen palapeli ennakoitava, looginen ja hallittu.
Missä muut ehkä vaipuvat tunteisiin, minä erottelen taajuuksia, tempoja ja modulaatioita. Jokainen vibrato, jokainen miksauspäätös ja jokainen dynamiikan muutos rekisteröityy tietoisuuteeni kuin signaali oskilloskoopissa.
Tämä ei ole ylimielisyyttä, vaan yksinkertainen seuraus siitä, että musiikillinen ymmärrykseni ja kuuloherkkyyteni ovat kehittyneet poikkeuksellisen korkealle tasolle.
Siinä missä musiikki monelle on pakopaikka tai tunnekuohu, minulle se on ku
Ihan sama juttu minulla, kuulen kaiken funktion, rytmin, sointujen ja melodioiden suhteen ja kuinka paljon ne toistuu ja ovat toistuneet populaarimusiikissa vuosikymmeniä. Moni ei tätä kaavamaisuutta kuule/tunnista. Laitat mulle biisin soimaan niin voin luetella soinnut siihen kuunnellessani sitä. Joitain huteja siellä täällä voi tulla, mutta noin suurin piirtein. Silti musiikki saa minussa aikaan tunnereaktiota, suuriakin. Ja paras musiikki on jo tehty, kauan kauan sitten.
The Cure, Lovesong