Luetellaan musiikkikappaleita joista iho menee kananlihalle

Vierailija kirjoitti:

En saa musiikista minkäänlaista tunnereaktiota, sillä omaan niin tarkasti virittyneen kuuloaistin ja analyyttisen musiikillisen älyn, että jokainen kappale avautuu minulle täysin rakenteellisena kokonaisuutena.

Kuulen välittömästi sävelkulkujen kaavamaisuuden, sointujen funktiot, tuotannon kerroksellisuuden ja rytmisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden. Jokainen elementti asettuu paikoilleen kuin matemaattinen palapeli ennakoitava, looginen ja hallittu.

Missä muut ehkä vaipuvat tunteisiin, minä erottelen taajuuksia, tempoja ja modulaatioita. Jokainen vibrato, jokainen miksauspäätös ja jokainen dynamiikan muutos rekisteröityy tietoisuuteeni kuin signaali oskilloskoopissa. 

Tämä ei ole ylimielisyyttä, vaan yksinkertainen seuraus siitä, että musiikillinen ymmärrykseni ja kuuloherkkyyteni ovat kehittyneet poikkeuksellisen korkealle tasolle.

Siinä missä musiikki monelle on pakopaikka tai tunnekuohu, minulle se on ku

Kai sullekin tulee silti joskus fiilis että tääpä kuulostaa siistiltä? Olen itsekin analyyttinen kuuntelija mutta silti fiiliksissä. Harvemmin menen kananlihalle ihan kuitenkaan