Lue keskustelun säännöt.
" Kakaroita ei ole eikä tule."
08.04.2007 |
Toisessa ketjussa joku kertoi tuntemansa 4-kymppisen yrittäjäpariskunnan näin kertoneen. Tuli mieleen, että tunnetteko ketään, jotka olisivat loppuun asti olleet tyytyväisiä tuohon valintaan?
Olin itse nuorempana vähän sillä kannalla, että lapset ovat liian kalliita ja vaivalloisia, mutta nyt tuntuu, että vanhana tulee kaduttamaan katkerasti, jos ei ole jälkikasvua. En ole yrittäjä enkä rikas.
Kommentit (48)
Ja se, että mies viidenkympin villityksessä vaihtaa nuorempaan ja saa lapsia uuden typykän kanssa, harvoin johtuu siitä että mies haluaa nimenomaan niitä lapsia. Se uusi nuori vaimo vaan on usein vauvakuumeinen ja suhteen jatkumisen (=mies saa nuorta piirakkaa) ehto on usein se, että mies suostuu isyyteen.
Vai mitä luulette, kuinka moni " pappaisä" , esim. erään uimarin isäukko, saisi pidettyä sen nuoren naisen jos eväisi tältä mahdollisuuden lapsiin? Samoin taitaa joutua hänen poikansa pian vaipanvaihtopuuhiin... Tuskin kyse on kummankaan kohdalla hirveästä vauvakuumeesta, vaan siitä että pitääkseen sen uuden typykän on tälle " annettava" lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt jo yli 50 vuotiaita joille ei vauvaa tullut
Rouva sanoi suoraan että siihen meni 10 vuotta hyväksyä se lapsettomuus.
Ovat vielä naimisissa. Aika hassuja kyllä, mutta toisaalta ovat joutuneet aika paljon kokemaankin.
Olen minäkin 50-vuotiaalle äidilleni lapsi. Samoin kolmelle nuoremmalle sisarukselleni, joista nuorin on jo 13 vuotta. Ja onhan äidillänikin ollut elämässä ne vuodet, kun ei ollut aikaa luoda uraa ja viettää aikaa miehensä kanssa. Nyt on. Äitini on painanut lujasti töitä viimeiset vuodet ja on edennyt vauhdilla. Hänen ja miehensä liitto on yksi onnellisimmista jonka tiedän. Ja nyt matkustelevat ja nauttivat elämästä " ilma lapsia" .
Sitä paitsi nyt on takana hiekkalaatikot ja tylsät lautapelit. Nyt voimme koko perheen kesken pelata Trivialia tai Graniumia, nauttia hyvästä ruuasta ja viinistä, valvoa myöhään ja nukkua pitkään. Äitini saa jakaa minulle sukumme perintöä kertomalla omasta lapsuudestaan ja opettamalla miten toimia, olla tuki ja turva jo aikuiselle lapselleen. Miksi tämä anti vanhemmuudesta aina unohdetaan? Ei nämä pikkulapsi vuodet ole herkkua, mutta sen jälkeen lapsesta voi tulla ystävä ja tietyllä tavalla toinen elämänkumppani sen oman miehen/vaimon lisäksi.
kun korvakierteessä ollaan, istutaan hiekkalaatikolla tai opetetaan pyöräilemään ilman apupyöriä, saati sitten se vaippojenvaihto-osuus.
Mä kykenen jo näkemään sen ajan, kun parin vuoden päästä pääsen tutustumaan Eurooppaan lasteni kanssa. 4 vuoden päästä olisvat jo tokaluokkalainen ja neljäsluokkalainen.
Kuinka paljon rikkaampaa onkaan elämä vanhuudessa, kun on enemmän sukua.
Olisi voinut olla näppäimistöltäni 7 vuoden takaa! :) Itselleni tuli täysin yllättäen vauvakuume sitten 25-vuotiaana, siihen asti olin täysin varma, että elän lapsettomana elämäni loppuun asti. Täydellinen yllätyskäänne, vieläkään en tiedä, miksi mieli muuttui. Ihme kyllä harva kavereista tai sukulaisista kuittaili mitään, vaikka kaikki varmasti olivat kuulleet kantani lapsiasiaan. :)
Minulle siis kävi näin, mutta monilla mieli ei muutu - eikä tarvitsekaan. Ymmärrän erittäin hyvin ratkaisun pysyä omasta tahdosta lapsettomana.
Vierailija:
No, tosin olen vasta 24-vuotias, ja monet sanovatkin, että " kyllä se mieli siitä vielä muuttuu" , " kyllä se siitä sitten kun löydät oikean miehen" , " noin minäkin nuorena ajattelin" jne. Ja voihan se mieli toki muuttua, en sitä kiistäkään.Kuitenkin eilapsiaminulle -päätös elää edelleen ja voi oikein hyvin, ja samaa mieltä olen ollut nyt jo viitisentoista vuotta. Lapsenakaan en tykännyt lapsista, muutamia poikkeuksia eli omia kavereitani lukuunottamatta, pikkusiskon hoitaminen oli evvk, kiljuvia ja riehuvia (itseni ikäisiä) sukulaislapsia inhosin sydämeni pohjasta jne. Olin pikkuvanha kakara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset, jotka tekevät kakaroita potevat järjen köyhyyttä. Maapallolla on liikaa väkeä, joten pirttiviljely on syytä lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka tekevät kakaroita potevat järjen köyhyyttä. Maapallolla on liikaa väkeä, joten pirttiviljely on syytä lopettaa.
Päätit nostaa 16 vuotta vanhan ketjun syystä että?
Ostelee heille kalliita tavaroita merkkipäivinä (tädillä rahaa paljon), ja kutsuu koko ajan siskoksia kylään/toivoo pääsevänsä itse heille kyläilemään. Miesystävä tädillä on (vuosia yhdessä, eri asunnot, tuskin muuttavat ikinä yhteen)
Täti puhuu koko ajan -kun aika minusta jättää -kun joudun laitokseen jne. jne. yrittää siis saada siskoksia vakuuttamaan, että hoitavat häntä niinkuin omaa äitiään. Varmasti hänestä huolehtivatkin, mutta säälittää täti silti. On näitä ihmisiä, joka ei halunnut naimisiin, ei lapsia jne. jne.
Nyt " vanhoilla päivillään" katuu ja on ihan paniiikissa että kuolee yksinäisenä. Surullista.