Osaisitko ratkaista tämän ekaluokkalaisen tehtävät?

Juttua lukiessa selviää, että tehtävä on ratkaistava päättelemällä ei yhtälön avulla.

Eli piirrän hyllyn. Laitan keskimmäiselle hyllylle 0 laatikkoa. Sitten laitan alimmalle hyllylle 8 laatikkoa ja sen jälkeen ylimmälle hyllylle 3 laatikkoa. Sitten lasken, että 20 laatikosta on nyt sijoitettu oikeille paikoille 11 laatikkoa eli vielä pitää löytää paikat 9 laatikolle. Laitan nämä 9 laatikkoa hyllyille vuorotellen kullekin ja totean, että joka hyllylle tuli 3 laatikkoa lisää. 

Sitten lasken laatikot ja totean, että alimmalla hyllyllä 11 laatikkoa, keskimmäisellä 3 ja ylimmällä 6. 

Hyvä, hyvä

Toki osaisin, mutta on tuo silti liian vaikea ekaluokkalaiselle. 

AI auttaa. Loputkin aivot kuihtuvat. 

Jos olisin tehnyt tehtävää ekaluokkalaisen kanssa, olisin luultavasti leikannut paperista 20 pientä neliötä ja olisi sitten niillä koitettu eri vaihtoehtoja. 

Eikö noista tavuviivoista ole vieläkään päästy eroon?

Helppo. Laskin tuon päässä, meni pari minuuttia. Olin todella surkea matematiikassa.

M52

"Juttua lukiessa selviää, että tehtävä on ratkaistava päättelemällä ei yhtälön avulla."

No ekaluokkalaiselle ei vielä ole opetettu yhtälöjä joten hän ei voi niillä tätä ratkaista. Mutta kun otsikon kysymys oli että osaisitko ratkaista tämän tehtävän niin vastaus on että osaisin ja vielä hyvin monella eri lähestymistavalla.

Sen voi ratkaista yhden muuttujan yhtälöllä, yhtälöpareilla, puhtaalla päättelyllä, piirrospäättelyllä sekä tietenkin vain kokeilemalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin tehnyt tehtävää ekaluokkalaisen kanssa, olisin luultavasti leikannut paperista 20 pientä neliötä ja olisi sitten niillä koitettu eri vaihtoehtoja. 

Legopalikoilla käy nopeammin.

Paperille piirretään hylly "makaamaan". Sitten asetellaan niitä pieniä legopalikoita niille hyllyille.

Monestikin matikassa auttaa, että ihan konkreettisesti otetaan ne asiat esille, mitä lasketaan.

Jos lasketaan desilitroja ja litroja yms. niin olen vienyt lapsen keittiöön, ottanut esille desilitramitan, litran mitan ja sit niitä maustemittoja.

Niin hahmottuu, että mitä tässä edes ollaan laskemassa.

6

3

11

laatikkoa

Muistan ekalla opetetun miten numerot kirjoitettiin . Tämä vaikutti haastavalta ykkösille .Tavutetusta ei edes saanut tolkkua.

ai mikä hylly?

T n-sana 22v

Vierailija kirjoitti:

Toki osaisin, mutta on tuo silti liian vaikea ekaluokkalaiselle. 

Ja paskat on. 1970-luvulla kaikki ekaluokkalaisten tehtävät olivat tuollaisia, paitsi että niihin oli ympätty se kirottu joukko-oppi mukaan, eli ei puhutta laatikoista eikä hyllyistä, vaan joukoista ja alkioista.

Mistä tiedän? Näytin juuri eilen ekaluokan kirjaani pojalleni, joten asia on juuri nyt hyvinkin tuoreessa muistissa.

Ratkaisisin tehtävän näin:

Osaako opettaja selittää miksi lapset tasapäistetään eikä jokaisen anneta täyttää hyllyjä kuten hän itse haluaa? 

Tämän voi jokainen laskea KOKEILEMALLA, mutta meillä ainakin yläasteella sanottiin, että vastaus ei riitä, pitää olla perustelu/kaava sille miten/millä se on laskettu.

Ja pakko kyllä myöntää, että vaikka tämä on helppo laskea, niin aika vaikea nyt lonkalta heittää tuohon sitä yhtälöä, jolla tuo ratkaistaan, siis niin, että tulos olisi aina oikein, vaikka olisi mikä määrä laatikoita ja hyllä ja tietty ero pitäisi aina olla laatikoiden välillä jne...

koulukirjoista on 2020 luvulla tehty valtavan vaikeita käyttää ja niiden opetusmateriaali on todella vaikea ala-asteen lapsille, onko tämä tehty tarkoituksella?

Vierailija kirjoitti:

Tämän voi jokainen laskea KOKEILEMALLA, mutta meillä ainakin yläasteella sanottiin, että vastaus ei riitä, pitää olla perustelu/kaava sille miten/millä se on laskettu.

Ja pakko kyllä myöntää, että vaikka tämä on helppo laskea, niin aika vaikea nyt lonkalta heittää tuohon sitä yhtälöä, jolla tuo ratkaistaan, siis niin, että tulos olisi aina oikein, vaikka olisi mikä määrä laatikoita ja hyllä ja tietty ero pitäisi aina olla laatikoiden välillä jne...

Miten niin vaikeaa? Yhtälöiden kirjoittaminen on aivan perusmatikkaa.

x, y, z on laatikoiden määrä hyllyllä ylin, keski ja alin.

x+y+z = 20, laatikoita on yhteensä 20.

y=z-8, eli z=y+8, keskimmäisellä hyllyllä on 8 laatikkoa vähemmän kuin alimmalla.

x=y+3, eli y=x-3, ylimmällä hyllyllä on 3 laatikkoa enemmän kuin keskimmäisellä.

Ratkaistaan x:n suhteen:

20 = x + y + z = x + (x-3) + (y+8) = 2x - 3 + (x-3+8) = 3x + 2;

20-2 = 3x;

18 = 3x;

x = 6;

Nyt saadaan x:stä y ja z:

y = x-3 = 3;

z = y+8 = 11;

Eli ylin hylly 6, keskimmäinen 3, ja alin hylly 11 laatikkoa.

Noin. Ekaluokkalainen tietenkin ratkaisee tehtävän vaistonvaraisesti eikä yhtälöryhmällä. Tai jättää ratkaisematta ellei osaa vielä laskea.

Vierailija kirjoitti:

Helppo. Laskin tuon päässä, meni pari minuuttia. Olin todella surkea matematiikassa.

M52

Olin hyvä matikassa, joten en edes lukenut koko tehtävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki osaisin, mutta on tuo silti liian vaikea ekaluokkalaiselle. 

Ja paskat on. 1970-luvulla kaikki ekaluokkalaisten tehtävät olivat tuollaisia, paitsi että niihin oli ympätty se kirottu joukko-oppi mukaan, eli ei puhutta laatikoista eikä hyllyistä, vaan joukoista ja alkioista.

 

Lähdettiinkö mukamas jo syyskuun alussa ekalla luokalla noin vaikeista tehtävistä 70-luvulla? Koulua oli käyty vasta pari viikkoa. Ei ainakaan omassa koulussani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki osaisin, mutta on tuo silti liian vaikea ekaluokkalaiselle. 

Ja paskat on. 1970-luvulla kaikki ekaluokkalaisten tehtävät olivat tuollaisia, paitsi että niihin oli ympätty se kirottu joukko-oppi mukaan, eli ei puhutta laatikoista eikä hyllyistä, vaan joukoista ja alkioista.

Lähdettiinkö mukamas jo syyskuun alussa ekalla luokalla noin vaikeista tehtävistä 70-luvulla? Koulua oli käyty vasta pari viikkoa. Ei ainakaan omassa koulussani. 

Koulukirjassani oli tehtäviä, joissa piti piirtää joukkoihin alkioita ja vaikka mitä. Siis sanallisia tehtäviä, ja ihan ekaluokan alusta. Tämä on aika hämmentävää, kun eihän silloin pitäisi edes osata lukea, eikä paljoa auta vaikka sanat oli tavutettu ihan niin kuin tämänkin ketjun esimerkkitehtävässä. Oma kolmasluokkalaiseni ei niitä osannut ratkaista, kun ei tajunnut sanoja joukko ja alkio, eikä oikein tajunnut niitä silloinkaan, kun selitin. Alkioista esimerkkeinä esineitä, jotka vahingossakaan eivät olleet samoja, eli joukossa oli vaikkapa kala, talo, pallo, tikkari ja sitten joukosta piti erottaa vaikkapa puolet alkioista.

Myöhemmni kirjassa alkaa olla sitten normaaleja yhteenlaskutehtäviä, mutta joka kappaleen lopussa mukana on myös etevämmille lapsille jokin selvästi monimutkaisempi sanallinen tehtävä.