Tarvitseeko 3-vuotias oikeasti päiväkotia mihinkään? Jos tilanne on se, ettei ole pakko viedä töiden tms takia?
Seurakunnan päiväkerhossa käy kerran viikossa pari tuntia kerrallaan ja viihtyy. Nyt harkinnassa 3-4 vuotiaiden temppujumppailun aloitus lisäksi, sekin kerran viikossa. Näiden lisäksi tavataan tuttuja perheitä vaihtelevasti. Ulkoillaan paljon metsässä, käydään leikkipuistoissa (sekä sisä- että ulkopaikoissa), luetaan tosi paljon kirjoja ja piirrellään / maalaillaan ja askarrellaan. Mua ei haittaisi olla vielä vaikka pari vuottakin tällä systeemillä kotona, mutta miten on, tarvitseeko lapsi oikeasti päiväkotia johonkin? Jääkö jostain oleellisesta paitsi?
Kommentit (156)
Minä en ole ollut päivääkään päiväkodissa. En edes esikoulussa, koska se ei ollut siihen aikaan pakollinen. Ihan samalla tavalla opin sosiaaliset taidot ja muun tarpeellisen kuin päiväkotilapsetkin. Lukemaan opin 5-vuotiaana ja kavereita olen aina saanut helposti. Päiväkoti ei ole välttämätön kenellekään, vaikka toki tarpeellinen monille, joilla ei ole vaihtoehtona pitää lasta kotona.
No, ei välttämättä tietenkään. Mutta toisaalta onhan tuossa myös se, että lapsi oppii olemaan ryhmässä. Ja osallistuu ohjattuun toimintaan, kai siellä päiväkodissa jotain leikkituokioita ohjatusti vedetään... Saa ruuan, ja niin edelleen.
Toisaalta on sitten esikoulu, eikö se ole kaikille 6-vuotiaille tarkoitettu? Siellä sitten viimeistään tulee sitä sosiaalista toimintaa muiden kanssa...
Vierailija kirjoitti:
No, ei välttämättä tietenkään. Mutta toisaalta onhan tuossa myös se, että lapsi oppii olemaan ryhmässä. Ja osallistuu ohjattuun toimintaan, kai siellä päiväkodissa jotain leikkituokioita ohjatusti vedetään... Saa ruuan, ja niin edelleen.
Toisaalta on sitten esikoulu, eikö se ole kaikille 6-vuotiaille tarkoitettu? Siellä sitten viimeistään tulee sitä sosiaalista toimintaa muiden kanssa...
Kerhossakin ollaan ryhmässä. Ja osallistutaan ohjattuun toimintaan. Miten voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että päiväkoti ei ole ainut mahdolllinen paikka oppia asioita?
Kuulostaa hyvältä, lapsistasi kasvaa tasapainoisia omilla aivoilla ajattelevia lapsia, nuoria ja aikuisia. Pois on räkä poskella toisia lapiolla hakkaavat, legoilla heittelevät kakarat, lapsesi ei tarvitse valita puolta heti pienenä kuuluako hiljaisiin ja sopeutuviin vai niihin paikan "pikkunatseihin".
Siinä säästää aika ison summan rahaakin, jos ei vie lasta päiväkotiin. Kerhot eivät yleensä maksa mitään ja tarjoavat paljon huudettua ryhmätoimintaa siinä missä päiväkotikin. 3-vuotias on vielä niin pieni, ettei kerhon ja harrastuksen lisäksi tarvitse mitään lisäaktiviteetteja.
Vierailija kirjoitti:
No, ei välttämättä tietenkään. Mutta toisaalta onhan tuossa myös se, että lapsi oppii olemaan ryhmässä. Ja osallistuu ohjattuun toimintaan, kai siellä päiväkodissa jotain leikkituokioita ohjatusti vedetään... Saa ruuan, ja niin edelleen.
Toisaalta on sitten esikoulu, eikö se ole kaikille 6-vuotiaille tarkoitettu? Siellä sitten viimeistään tulee sitä sosiaalista toimintaa muiden kanssa...
Meinaatko, että lapsi on päiväkerhossa ja harrastuksessaan ihan yksin ilman mitään ohjattua toimintaa? :D
Minulla on kolme lasta. Vanhin meni päiväkotiin 4-vuotiaana, kävi sitä ennen tätipuistossa ja muskarissa. Keskimmäinen meni vasta eskariin, mutta kävi sitä ennen 2-3-vuotiaasta asti seurakunnan kerhossa, tätipuistossa ja muskarissa. Nuorin aloitti päiväkodissa 3-vuotiaana ja kävi tätipuistossa ennen sitä. Kaikkien kanssa on tietysti myös pyöritty leikkipuistoissa ja käyty lastennäytelmiä katsomassa yms. Me vanhemmat emme ole kovin sosiaalisia eikä meidän lähimmillä ystävillä ja saman ikäisillä sukulaisilla ole lapsia lainkaan.
Kaikki kolme lasta ovat peruskoulussa tällä hetkellä. Sosiaaliset taidot, koulukypsyys ja koulumenestys ovat kaikilla olleet hyvät ja näistä on tullut kehuja opettajilta. Pärjäämisessä ei ole ollut mitään eroja, vaikka eri ikäisinä on menty päiväkotiin ja yksi ei ole siellä lainkaan ollut.
Lapset itse kertovat tykänneensä siitä, että saivat pitkään olla kotona ja varhaislapsuus oli rauhallista ja kiireetontä. Olen itse tehnyt jatko-opintoja ja pienimuotoisia projektitöitä perhevapailla, mutta lapsille on aina ollut aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään. Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Lopeta jo, olet lapseton jonne.
Päiväkoti sana pitäisi kieltää lailla. Ne laitokset ovat kaukana kodinomaisesta paikasta lapselle. Ennen niiden nimi oli lastentarha
Tutkitusti alle neljä vuotias ei tarvitse mitään laitossäilytyspaikkoja, joissa ei ole riittävästi tuttuja ja turvallisia aikuiskontakteja, jotka ovat meluisia ja joissa lapsen yksilölliset tarpeet jäävät paitsi.
Oma turvallinen, rauhallinen ja aikuisen välittävä läsnäolo ja iän mukaiset virikkeet on parasta alle neljä vuotiaalle ja vanhemmallekin
Tiedän, mistä puhun äitinä.
Oletteko koskaan miettineet, miksi lasten neurologiset diagnoosit ADHD:stä lähtien ovat kasvaneet aivan järkyttävästi samaan tahtiin, kun pieniä lapsia on alettu viemään enenevässä määrin laitoksiin säilytykseen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta. Vanhin meni päiväkotiin 4-vuotiaana, kävi sitä ennen tätipuistossa ja muskarissa. Keskimmäinen meni vasta eskariin, mutta kävi sitä ennen 2-3-vuotiaasta asti seurakunnan kerhossa, tätipuistossa ja muskarissa. Nuorin aloitti päiväkodissa 3-vuotiaana ja kävi tätipuistossa ennen sitä. Kaikkien kanssa on tietysti myös pyöritty leikkipuistoissa ja käyty lastennäytelmiä katsomassa yms. Me vanhemmat emme ole kovin sosiaalisia eikä meidän lähimmillä ystävillä ja saman ikäisillä sukulaisilla ole lapsia lainkaan.
Kaikki kolme lasta ovat peruskoulussa tällä hetkellä. Sosiaaliset taidot, koulukypsyys ja koulumenestys ovat kaikilla olleet hyvät ja näistä on tullut kehuja opettajilta. Pärjäämisessä ei ole ollut mitään eroja, vaikka eri ikäisinä on menty päiväkotiin ja yksi ei ole siellä lainkaan ollut.
Lapset itse kertovat tykänneensä siitä, että saivat pitkään olla kotona ja varhaislapsuus oli rauhallista ja kiireetontä. Olen itse tehnyt jatko-opintoja ja pienimuotoisia projektitöitä perhevapailla, mutta lapsille on aina ollut aikaa.
Ihana ja juuri oikea lapsuus. Olet antanut lapsillesi oikean ja arvokkaan lapsuuden, joka kantaa pitkälle aikuisuuteen. Se on aineetonta pääomaa, jonka päälle on hyvä rakentaa tasapainoista nuoruutta ja aikuisuutta, jota ei voi mitata rahassa. Tiedän tämän kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiuskovaiset eivät selkeästi tiedä, millaisia paikkoja päiväkodit ovat nykyisin. Ei lapsi sellaista tarvitse, jos on mahdollisuus hoitaa sosiaaliset suhteet jne. muilla tavoin. Päiväkodit ovat lähinnä säilöntäpaikkoja niille lapsille, joilla ei ole muita vaihtoehtoja.
Eivät ne, joissa olen työskennellyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ei välttämättä tietenkään. Mutta toisaalta onhan tuossa myös se, että lapsi oppii olemaan ryhmässä. Ja osallistuu ohjattuun toimintaan, kai siellä päiväkodissa jotain leikkituokioita ohjatusti vedetään... Saa ruuan, ja niin edelleen.
Toisaalta on sitten esikoulu, eikö se ole kaikille 6-vuotiaille tarkoitettu? Siellä sitten viimeistään tulee sitä sosiaalista toimintaa muiden kanssa...
Kerhossakin ollaan ryhmässä. Ja osallistutaan ohjattuun toimintaan. Miten voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että päiväkoti ei ole ainut mahdolllinen paikka oppia asioita?
Tai kerho.
Meillä on kohta 5-vuotias lapsi. Hän aloitti päiväkodissa 2,5-vuotiaana, koska meillä ei ole mahdollista pitää häntä kotona joka päivä. Perjantaisin minä olen vapaalla ja olemme antaneet lapsen valita meneekö hän päiväkotiin vai jääkö kotiin. Reilun kahden vuoden aikana hän on valinnut päiväkodin noin 5 kertaa. Kaikki muut kerrat hän on halunnut olla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiuskovaiset eivät selkeästi tiedä, millaisia paikkoja päiväkodit ovat nykyisin. Ei lapsi sellaista tarvitse, jos on mahdollisuus hoitaa sosiaaliset suhteet jne. muilla tavoin. Päiväkodit ovat lähinnä säilöntäpaikkoja niille lapsille, joilla ei ole muita vaihtoehtoja.
Eivät ne, joissa olen työskennellyt.
Siitä on niin kauan kuin olet työskennellyt. Tilanne on ihan eri nykyisin. Ei se tyhjästä tule, että vakaporukka on ihan uuvuksissa ja sijaisia on lähes mahdotonta saada. Ja erilaiset käytöshäiriöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.
Varmaan valkopersuisin keskustelu, minkä olen lukenut täältä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ei välttämättä tietenkään. Mutta toisaalta onhan tuossa myös se, että lapsi oppii olemaan ryhmässä. Ja osallistuu ohjattuun toimintaan, kai siellä päiväkodissa jotain leikkituokioita ohjatusti vedetään... Saa ruuan, ja niin edelleen.
Toisaalta on sitten esikoulu, eikö se ole kaikille 6-vuotiaille tarkoitettu? Siellä sitten viimeistään tulee sitä sosiaalista toimintaa muiden kanssa...
Kerhossakin ollaan ryhmässä. Ja osallistutaan ohjattuun toimintaan. Miten voi olla noin vaikeaa ymmärtää, että päiväkoti ei ole ainut mahdolllinen paikka oppia asioita?
Tai kerho.
Mikä tai kerho? Ihan päiväkerhosta puhutaan. Siellä oppii samat asiat kuin päiväkodissakin. Ohjaajakin on ihan koulutettu tehtäviinsä. Ei toki yliopistossa, mutta sillä ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan valkopersuisin keskustelu, minkä olen lukenut täältä pitkään aikaan.
Millä perusteella? Ei se vielä tee ihmisestä persua, että ymmärtää lapsen pärjäävän ilman laitoshoitoakin.
Mielestäni historiaa tutkimalla voi vetää johtopäätökset. 70-80-luvulla ei ollut edes vielä kovin tavallista, että lapsi menisi päiväkotiin - ollenkaan. Suoraan eskariin vaan sitten. Äidit hoiti lapsia kotonaan vielä silloin. Esim. oman kaupunkini eka julkinen päiväkoti avattiin 70-luvulla.
Millaisia lapsia 50-80-luvuilla oli? Tasapainoisimpia. Ei ole ollut niin tasapainoisia lapsia noiden sukupolvien jälkeen. T. ysärillä syntynyt. Eikö voida vetää johtopäätökset, että laitokset ei välttämättä olekaan niin hyväksi lapsen kehitykselle? Ehkäpä edes sosiaalisuus ei kehitykään siellä niin hyvin, vaan kotona voi saada saman kehityksen.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan valkopersuisin keskustelu, minkä olen lukenut täältä pitkään aikaan.
Ok, lammas. Minä olen oikein mielelläni valkopersu, jos se tarkoittaa samaa kuin omilla aivoilla ajatteleva ihminen, joka ei sokeasti usko, että päiväkoti on ainut paikka lapselle oppia mitään.
Mikä ihme on valkopersu? Tulee mieleen vaan valkoperse, kermaperse.
Päiväkoti on lapselle ennemmin pahasta kuin hyvästä. Ei jää, etenkään noilla ap:n järjestämillä jutuilla,lapsi kyllä yhtään mistään paitsi, kun ei tautisessa laitoksessa lapsi ramppaa.
Ei tarvitse. Ihan poliittiset syyt tässä päiväkotipainostuksessa, ei perustu tosiasioihin. Monelle lapselle sitäpaitsi todella stressaava ympäristö olla pitkiä päiviä.
Luultavasti kotona ollessa oppii paljon nopeammin perustaitoja (lukemaan jne) ja mikään ei korvaa tietenkään oman vanhemman huomiota. Muita ihmisiä voi kohdata aitojen ulkopuolellakin.
Moni haluaa uskoa päikyn olevan tosi hyvä paikka pikkulapsille, voi niinkuin luvan kanssa pitää mahdollisimman pitkiä päiviä siellä. Arvostan ap että käytät mahdollisuuden hoitaa itse lastasi!