Lue keskustelun säännöt.
Riittääkö sinulle, että seurustelukumppani on "ihan kiva" vai pitääkö olla syviä romanttisia tunteita?
31.08.2025 |
Mitä mieltä olette:
Jos tapaatte jonkun tosi kivan henkilön, joka on fiksu ja mukava ja " paperilla hyvä", siis käy töissä, ei tupakoi/ryyppää, hyvä taloudellinen tilanne jne, mutta et tunne vahvaa kemiaa tai romanttisia tunteita häntä kohtaan vaan pikemminkin kaverillisia fiiliksiä, niin riittääkö se sinulle parisuhteeseen?
Koska kyllähän vaikka ihan kadulla kävellessä ja Prismassa asioidessa näkee kaiken näköisiä ja oloisia pariskuntia, niin ihmettelen, että onko oikeasti mahdollista tai todennäköistä, että he tuntevat romanttisia tunteita toisiaan kohtaan? Tai vaikka jos katsoo Unelmahäitä, niin kyllä minä ainakin ihmettelen, että mitä he näkevät kumppanissaan?
Niin selitys saattaa olla se, että he ovat sellaisia ihmit, että heille riittää se, että kumppani tuntuu kaverilta ja he ovat täysin tyytyväisiä.
Kommentit (88)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ulkonäkökeskeinen, niin varmasti ihmettelee Prisma-pariskuntia ja vetelee johtopäätöksenä heidän olevan yhdessä vain koska täytyy olla joku. Luonnekeskeiset ihmiset katsovat maailmaa ja kumppaniaan aivan eri silmin. Totta kuitenkin, että mielestäni täytyy tuntea vetoa puolisoonsa. Sen voi sytyttää älykkyys, empaattisuus, samankaltainen huumorintaju jne. Seurustelen kissamiehen kanssa ja mikään ei ole seksikkäämpään, kuin jos mies silittelee kissojaan.
Voin kyllä ihan myöntää että ulkonäkö ON iso osa kiinnostusta minulle. En vaan voisi olla ihmisen kanssa, joka ei sytytä minua ulkonäöllään, mutta toisin kuin aina yritetään väittää, muutkin asiat merkkaavat. Ei se, että ulkonäkö kiinnostaa tarkoita, että se olisi ainut asia joka merkitsee. Ihan rehellisesti, todella harva lähtisi mielestään ruman kanssa suhteeseen, vaikka hänessä sitten olisi joku "ihan ki
En ole koskaan nähnyt ulkonäöltään rumaa ihmistä, kuten en rumaa kissaa, lintua, koiraa tai apinaakaan. Sen sijaan usean ihmisen käytös on ollut rumaa ja vastenmielistä. No, olenkin kuvataiteilija ja katson ihmisiä suurella mielenkiinnolla enkä arvostellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerrassaan ymmärrä, että miten hitossa muka niin moni ihminen tuntuu löytävän sen suorastaan jalat alta vievän kumppanin ja vielä pitkän ajan jälkeenkin hän on se täydellisin. Minusta tuntuu, että on helpompi saada loton päävoitto, kuin että se vahva rakastumisen tunne osuu molemmin puolin kohdalleen. Yleensä se aina jää toiselta puuttumaan ja sitten sinua lähestyy ne henkilöt, joista tuntee jo ensi sekunneilla, että tämä ei kolahda rakastumismielessä.
Näin ainakin miehenä koen.
Rakkaudessa on kuluttajia ja tuottajia. Sinä olet selvästi kuluttaja, jos et osaa rakkautta kultivoida ja tuottaa. Minä olen esimerkiksi tuottaja, ja elämäni on romanttista ja lämmintä ilman partneriakin.
En koskaan seurustelisi rakkauden kuluttajan kanssa, hänhän vaan söisi minut elävältä.
Sitä että se ei ole mikään mystinen asia joka ilmiintyy jostain tyhjiöstä ja sitten vaan joko tulee tai ei tule elämääsi. Vaan sitä voi tuottaa ja siinä voi kehittyä, ihan niin kuin kuntoaan voi kehittää, lauluaan harjoittaa... Ei rakkauden kokemus ole riippuvainen edes toisesta ihmisestä.
Rakkaus lisääntyy rakastamalla. Sen vuoksi esimerkiksi nunnat ovat erittäin lämpimiä ja kokevat elävänsä täydessä rakkaudessa. He rukoilevat päivittäin ja osoittavat kiitollisuutta, rakkautta, ovat läsnä jeesukselle. Ihan yksin siis. He vaan rakastavat ihan ilman kohdettakin. Se on aktiivista tekemistä, ei joku kerjättävä almu.
Parisuhde vaatii aina kompromisseja, uhrauksia ml. itsevaltiaan päätäntävallan, osittainen yksityisyyden, sekä oman ajan menetys. Tuohon mukaan väkinäiset kaveripiireihin ja sukuun integroinnit. En todellakaan rupeaisi näihin jonkun "ihan kivan" takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ulkonäkökeskeinen, niin varmasti ihmettelee Prisma-pariskuntia ja vetelee johtopäätöksenä heidän olevan yhdessä vain koska täytyy olla joku. Luonnekeskeiset ihmiset katsovat maailmaa ja kumppaniaan aivan eri silmin. Totta kuitenkin, että mielestäni täytyy tuntea vetoa puolisoonsa. Sen voi sytyttää älykkyys, empaattisuus, samankaltainen huumorintaju jne. Seurustelen kissamiehen kanssa ja mikään ei ole seksikkäämpään, kuin jos mies silittelee kissojaan.
Voin kyllä ihan myöntää että ulkonäkö ON iso osa kiinnostusta minulle. En vaan voisi olla ihmisen kanssa, joka ei sytytä minua ulkonäöllään, mutta toisin kuin aina yritetään väittää, muutkin asiat merkkaavat. Ei se, että ulkonäkö kiinnostaa tarkoita, että se olisi ainut asia joka merkitsee. Ihan rehellisesti, todella harva lähtisi mielestään ruman kanssa suh
Laitapa huviksesi pystyyn lintulauta, jossa on toistuvasti liian vähän ruokaa. Näet pian eläinten "rumaa käytöstä" :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia on, että nainen on hyvän näköinen. Ei sen kanssa elää pysty mutta ei pysty rumankaan kanssa. Mutta onpahan saanut viettää hekumallisia hetkiä laatulihan kanssa kunnes kumpikin kyllästyy toisiinsa ja jatkaa matkaa.
Jees, ja jos joku tosiaan näkee miehen ja naisen liiton vain lihallisena niin hänelle kannattaa antaa fleslight joululahjaksi ja toivottaa hyvää loppuelämää siltä seisomalta.
Mistä löysit sanan vain? Otan mielelläni fleshlightinkin joululahjaksi mutta et sinä silti pääse seisokkiani näkemään, vaikka toivottelisit mitä. Senkin romanttinen höpsö!
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan nähnyt ulkonäöltään rumaa ihmistä, kuten en rumaa kissaa, lintua, koiraa tai apinaakaan. Sen sijaan usean ihmisen käytös on ollut rumaa ja vastenmielistä. No, olenkin kuvataiteilija ja katson ihmisiä suurella mielenkiinnolla enkä arvostellen.
Jotkut ovat objektiivisesti rumia, uskoit sinä siihen tai et. Jotkut tulevat kiusatuiksi läpi elämän ulkonäkönsä takia ja sitä ei sinun hihhulointi poista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kai pitäisi kohdata ihminen, joka olisi luonteeltaan täydellinen "juuri minulle sopiva" ja ulkonäöltään tosi ruma, ennen kuin voi varmasti sanoa, ettei voisi ikinä seurustella sellaisen kanssa. En usko, että läheskään kaikki ovat edes joutuneet sellaisen valintatilanteen eteen.
Ehkä ovat, mutta kaikki laittavat sen henkilön suoraan alitajuisesti hylkäykseen tai kaverimateriaaliksi, joten hän ei alkujaankaan ollut vaihtoehto kumppaniksi.
Voihan sitä rakastua aivan huomaamattaan, vaikka ei ajattelisi koko ihmistä ollenkaan potentiaalisena kumppanina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerrassaan ymmärrä, että miten hitossa muka niin moni ihminen tuntuu löytävän sen suorastaan jalat alta vievän kumppanin ja vielä pitkän ajan jälkeenkin hän on se täydellisin. Minusta tuntuu, että on helpompi saada loton päävoitto, kuin että se vahva rakastumisen tunne osuu molemmin puolin kohdalleen. Yleensä se aina jää toiselta puuttumaan ja sitten sinua lähestyy ne henkilöt, joista tuntee jo ensi sekunneilla, että tämä ei kolahda rakastumismielessä.
Näin ainakin miehenä koen.
Rakkaudessa on kuluttajia ja tuottajia. Sinä olet selvästi kuluttaja, jos et osaa rakkautta kultivoida ja tuottaa. Minä olen esimerkiksi tuottaja, ja elämäni on romanttista ja lämmintä ilman partneriakin.
En koskaan seurustelisi rakkauden kuluttajan kanssa, hänhän vaan söisi minut elävältä.
Mitä ihmettä oikein tarkoitat??
Kirjoittaja on se vähemmän suosittu tyyppi parisuhdemarkkinoilla ja hän haluaa tuottaa rakkautta, mutta häntä riepoo, kun ei kelpaa kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia on, että nainen on hyvän näköinen. Ei sen kanssa elää pysty mutta ei pysty rumankaan kanssa. Mutta onpahan saanut viettää hekumallisia hetkiä laatulihan kanssa kunnes kumpikin kyllästyy toisiinsa ja jatkaa matkaa.
Jees, ja jos joku tosiaan näkee miehen ja naisen liiton vain lihallisena niin hänelle kannattaa antaa fleslight joululahjaksi ja toivottaa hyvää loppuelämää siltä seisomalta.
Mistä löysit sanan vain? Otan mielelläni fleshlightinkin joululahjaksi mutta et sinä silti pääse seisokkiani näkemään, vaikka toivottelisit mitä. Senkin romanttinen höpsö!
Kiitos, en sellaista haluakaan nähdä. Päin vastoin, jos minulle sellaisen näytät niin teen sinusta rikosilmoituksen ja laitan sinut ensimmäiseksi kuohittavien listalle, kun tämä otetaan käyttöön ihmisyhteisöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ulkonäkökeskeinen, niin varmasti ihmettelee Prisma-pariskuntia ja vetelee johtopäätöksenä heidän olevan yhdessä vain koska täytyy olla joku. Luonnekeskeiset ihmiset katsovat maailmaa ja kumppaniaan aivan eri silmin. Totta kuitenkin, että mielestäni täytyy tuntea vetoa puolisoonsa. Sen voi sytyttää älykkyys, empaattisuus, samankaltainen huumorintaju jne. Seurustelen kissamiehen kanssa ja mikään ei ole seksikkäämpään, kuin jos mies silittelee kissojaan.
Voin kyllä ihan myöntää että ulkonäkö ON iso osa kiinnostusta minulle. En vaan voisi olla ihmisen kanssa, joka ei sytytä minua ulkonäöllään, mutta toisin kuin aina yritetään väittää, muutkin asiat merkkaavat. Ei se, että ulkonäkö kiinnostaa tarkoita, että se olisi ainut asia joka merkitsee. Ihan rehellisesti, todella harva lähtisi mielestään ruman kanssa suh
Apinakoiraat esim. varastavat naarailta poikasia saadakseen ihmisiltä lisää ruokaa. Apinanaaraat tappavat toisten naaraiden poikasia. Monet nisäkäskoiraat tappavat toisten poikasia ja r aiskaavat lajitovereitaan kuoliaiksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerrassaan ymmärrä, että miten hitossa muka niin moni ihminen tuntuu löytävän sen suorastaan jalat alta vievän kumppanin ja vielä pitkän ajan jälkeenkin hän on se täydellisin. Minusta tuntuu, että on helpompi saada loton päävoitto, kuin että se vahva rakastumisen tunne osuu molemmin puolin kohdalleen. Yleensä se aina jää toiselta puuttumaan ja sitten sinua lähestyy ne henkilöt, joista tuntee jo ensi sekunneilla, että tämä ei kolahda rakastumismielessä.
Näin ainakin miehenä koen.
Rakkaudessa on kuluttajia ja tuottajia. Sinä olet selvästi kuluttaja, jos et osaa rakkautta kultivoida ja tuottaa. Minä olen esimerkiksi tuottaja, ja elämäni on romanttista ja lämmintä ilman partneriakin.
En koskaan seurustelisi rakkauden kuluttajan kanssa, hänhän va
Ei, vaan suljetussa elämässäni on rakkautta, enkä avaa ovea rakkaus-kerjäläisille. Ja huolehdin myös siitä, ettei minuun pääse ihastumaan, jos minä en toista kelpuuta, sillä en halua vainoajia tai muita ongelmia.
Tiedän ihmisestä melkein heti , kiinnostaako vai ei. Mitään haaleeta en kyllä kelpuuttaisi. enkä usko jos sitä kipinää ei ole heti, että kasvaisi ajan myötä. Ikinä en ole myöskään harrastanut mitään yhdenillan juttuja. rakasteluun toisen ihmisen kanssa tarvitaan myös se henkinen yhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia on, että nainen on hyvän näköinen. Ei sen kanssa elää pysty mutta ei pysty rumankaan kanssa. Mutta onpahan saanut viettää hekumallisia hetkiä laatulihan kanssa kunnes kumpikin kyllästyy toisiinsa ja jatkaa matkaa.
Jees, ja jos joku tosiaan näkee miehen ja naisen liiton vain lihallisena niin hänelle kannattaa antaa fleslight joululahjaksi ja toivottaa hyvää loppuelämää siltä seisomalta.
Mistä löysit sanan vain? Otan mielelläni fleshlightinkin joululahjaksi mutta et sinä silti pääse seisokkiani näkemään, vaikka toivottelisit mitä. Senkin romanttinen höpsö!
Kiitos, en sellaista haluakaan nähdä. Päin vastoin, jos minulle sellaisen näytät niin teen sinusta rikosilmoituksen ja laitan sinut ensimmäiseksi kuohittavien listalle, kun tämä otetaan käyttöön ihmisyhteisöissä.
Luppaat vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kai pitäisi kohdata ihminen, joka olisi luonteeltaan täydellinen "juuri minulle sopiva" ja ulkonäöltään tosi ruma, ennen kuin voi varmasti sanoa, ettei voisi ikinä seurustella sellaisen kanssa. En usko, että läheskään kaikki ovat edes joutuneet sellaisen valintatilanteen eteen.
Ehkä ovat, mutta kaikki laittavat sen henkilön suoraan alitajuisesti hylkäykseen tai kaverimateriaaliksi, joten hän ei alkujaankaan ollut vaihtoehto kumppaniksi.
Voihan sitä rakastua aivan huomaamattaan, vaikka ei ajattelisi koko ihmistä ollenkaan potentiaalisena kumppanina.
Nämä "vähemmän hehkeät" jotka elättelevät toivoa tällaisesta hitaasta syttymisestä, yleensä toivovat että se syttyjä kuitenkin on joku geneerisen hyvännäköinen. Lähes kaikilla on ulkonäkövaatimuksia, like it or not.
Itse aloin seurustella sellaisen miehen kanssa, jota rakastin vain ystävänä. Viihdyin hänen kanssaan todella hyvin ja suhteemme kesti yli kymmenen vuotta, mutta ei se minulle koskaan oikein tuntunut seurustelusuhteelta. Suhde päättyi miehen kuolemaan. Sen verran järkeä minulla sentään oli, että en mennyt hänen kanssaan naimisiin. Ei ikinä enää mitään tuollaista parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kai pitäisi kohdata ihminen, joka olisi luonteeltaan täydellinen "juuri minulle sopiva" ja ulkonäöltään tosi ruma, ennen kuin voi varmasti sanoa, ettei voisi ikinä seurustella sellaisen kanssa. En usko, että läheskään kaikki ovat edes joutuneet sellaisen valintatilanteen eteen.
Ehkä ovat, mutta kaikki laittavat sen henkilön suoraan alitajuisesti hylkäykseen tai kaverimateriaaliksi, joten hän ei alkujaankaan ollut vaihtoehto kumppaniksi.
Voihan sitä rakastua aivan huomaamattaan, vaikka ei ajattelisi koko ihmistä ollenkaan potentiaalisena kumppanina.
Nämä "vähemmän hehkeät" jotka elättelevät toivoa tällaisesta hitaasta syttymisestä, yleensä toivovat että se syttyjä kuitenkin on joku geneerisen hyvänn
Ei se ole välttämättä hidasta, vaan voi tapahtua vaikka muutamassa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kai pitäisi kohdata ihminen, joka olisi luonteeltaan täydellinen "juuri minulle sopiva" ja ulkonäöltään tosi ruma, ennen kuin voi varmasti sanoa, ettei voisi ikinä seurustella sellaisen kanssa. En usko, että läheskään kaikki ovat edes joutuneet sellaisen valintatilanteen eteen.
Ehkä ovat, mutta kaikki laittavat sen henkilön suoraan alitajuisesti hylkäykseen tai kaverimateriaaliksi, joten hän ei alkujaankaan ollut vaihtoehto kumppaniksi.
Voihan sitä rakastua aivan huomaamattaan, vaikka ei ajattelisi koko ihmistä ollenkaan potentiaalisena kumppanina.
Näin on käynyt itselleni pari kertaa. Tosin puhun nyt ihastumisesta enkä rakastumisesta. Olimme olleet vuosia samassa harrastusporukassa, kun yksi kaunis päivä totesin, että olen aivan tolkuttoman ihastunut mieheen. En kuitenkaan tehnyt asialle mitään tietystä syystä. Toinen tapaus on juuri siirtynyt seurusteluksi. Olen tuntenut miehen jo vuosikymmeniä ja yllättäen kesällä päädyimme yhteen. Olin ollut vuosikausia tyytyväisenä itsekseni etsimättä ketään ja vakaasti aikeissa viettää loppuelämäni siten.
Luulen, että todellisuudessa moni vaan etsii ihmisen, jonka kanssa on helppo olla ja joka jakaa samanlaiset tulevaisuuden toiveet. En usko, että kaikki edes pystyvät tuntemaan mitään rakastumisen tunteita. Esim. itse en ole koskaan tuntenut mitään kevyttä ihastumista kummempaa. Olen sitten seutustellut niitten ihmisten kanssa, jotka ovat tahtoneet seurustella minun kanssani ja ovat tuntuneet täysipäisiltä. Myöskään äitini tai sisarukseni eivät ole koskaan olleet rakastuneita vaan etsineet vaan sopivan tuntuiset kumppanit. Kyllä sitä aikaa myöten sitten tottuu toiseen ja tuntee rakkautta niin kuin muitakin läheisiä kohtaan.
En koskaan menisi mihinkään kaverisuhteeseen.
Ne romanttiset tunteet tulee esille, kun löytää jonkun, joka vaan on sun persoonaan sopiva. Teillä on yhteinen samankaltainen huumori, tapa elää, keskustella, moraalit ja arvot. Kun vihdoin ja viimein tapaa sellasen ihmisen joka saa sut tuntemaan, kun olisit tavannut jonkun jonka olet jo tiennyt vuosia, niin silloin ei ulkonäölläkään ole niinkään väliä.
Jos sulla ei henkisellä tasolla ole mitään yhteistä sen toisen kanssa, vaikka kuinka kiva perushenkilö se olisikin, niin se suhde johtaa joko eroon tai pettämiseen jossain vaiheessa.