Lue keskustelun säännöt.
IS Suomeen ulkomailta takaisin muuttaneet avautuvat kulttuurishokista - yksi ikävä asia on Suomessa yli muiden
28.08.2025 |
https://www.is.fi/matkat/art-2000011307753.html
Suomeen paluu pilasi oman elämäni - työt eivät kelvanneet ja naapuri tuijotti kuin rikollista. Maailman onnellisin maa? Vitsi. Onnellisuus täällä mitataan sillä, että istutaan hiljaa, juodaan laihaa kahvia ja jonotetaan kiltisti, ettei vaan kukaan pyydä hymyilemään.
Suomalaiset eivät tervehdi eivätkä vastaa, jos sanoo moi - tuijottavat vain. Ehkä he pelkäävät, että joku pyytää heitä small talkiin, mikä olisi jo liikaa vaadittu. Ja jos yrität kertoa ulkomailla koetuista asioista, saat vastaukseksi vain kateutta ja kuppikuntaisuutta. Suomi on täynnä negatiivisuutta ja huonoa käytöstä, mutta täällä se myydään suoruutena.
Maitojuttu on ihan oma lukunsa - aikuiset oikeasti juovat litratolkulla maitoa, mutta keskustella ei osata mistään muusta kuin säästä ja Ruotsin-risteilyistä. Terveydenhuolto, joka joskus oli hyvä, on romahtanut: nyt pitää selittää vaivansa hoitajalle puhelimessa ja rukoilla aikaa lääkärille.
Miksi kukaan palaisi Suomeen, jos täällä ainoa kulttuuri on kylmyys, jonot ja katkeruus? Ehkä kateus onkin meidän kansallislajimme.
Kommentit (406)
Tilanne on juuri tuollainen kuin ap kuvaa.
t. paluumuuttaja - pian taas poismuuttaja
ps. Suomella ei olisi varaa menettää kaltaisiani korkeatuloisia ja korkean tuottavuuden henkilöitä. Mutta eipä ole minun ongelmani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä suomessa tervehditään. Poljin norjasta tromssosta suomeen niin kyllä joka kylässä ihmiset jutteli ja tervehti.
Vierailija kirjoitti:
Olet ääliö. Ei ole mikään ihme että et ole saanut ystävällistä kohtelua, se on täysin oma vikasi.
Löpölöö 🤡
Täällä on niin sulkeutunut ilmapiiri eikä näy iloa missään. Kukapa ei masentuisi täällä Suomessa. Suomesta puuttuu elämä ihan täysin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on niin sulkeutunut ilmapiiri eikä näy iloa missään. Kukapa ei masentuisi täällä Suomessa. Suomesta puuttuu elämä ihan täysin.
Tämä. Paluumuutin Suomeen vajaa 5 v sitten, ja nyt olen jo niin apaattinen, että en jaksa edes ajatella/järjestellä poismuuttoa. Elinvoimani on valunut maahan ja jäätynyt talven pakkasiin.
Kun tulin silloin aikanaan, olin täynnä intoa ja puhkuin uuden aloittamisen iloa. Minulla oli etelän draivi ja hymy herkässä: juttelin uusille naapureille, äänestin itseni taloyhtiön hallitukseen, osallistuin harrastuspiireihin.
Ja hevonpaskat, pelkkää ankeutta, kyräilyä ja veetuilua täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se paikallisiin tutustuminen on kaikkialla vaikeaa, vaatii vuosien asumisen.
Tästä on kokemusperäistä tietoa lähipiirillä mm. Englannista, Alankomaista, Tanskasta ja Ruotsista. Toisiinsa maahanmuuttajiin kyllä tutustuu helposti.
Itselleni se oli helpompaa kuin suomalaisiin tutustuminen. Oli enemmän tilaisuuksia, paikkoja joihin mennä tapaamaan ihmisiä ja jos tutustui johonkuhun, usein he kutsuivat johonkin jossa tutustui muihinkin. En voi verrata noihin maihin joista ei ole kokemusta, mutta Suomessa opintojen jälkeen varsinkin on ollut hankalaa tutustua enää kehenkään. Ja no, jos ei paikallisiin onnistu tutustumaan niin onpahan sitten niitä muita maahanmuuttajia. Joka tapauksessa sosialisointi on kokemukseni mukaan muualla ollut helpompaa.
Vielä tästä, kyllä esim. amerikkalaisiin oli ja on todella paljon helpompi tutustua ja jopa ystävystyä. Mulla oli siellä ns. melkein heti kavereita ja ystäviä, joiden kanssa oltiin päivittäin tekemisissä. Suomessa olen ollut suoraan sanottuna aika yksin(äinen) aikuisena aina, vaikka parisuhteessa olisinkin.
Toki se vaatii missä tahansa sen, että annat itsestäsi ulospäin ja olette samalla aaltopituudella yhtälailla - tämäkään ei välttämättä riitä Suomessa.
Ja toki siellä se kynnys sosialisoida on niin matala, että välilä vähän se aitous puuttuu. Tosiystävyys vaatii aina vähän enemmän.
Jos tulet Malesiasta Thaimaahan, ilmapiiri ja ihmiset muuttuvat samantien. Thaimaassa hymyillään ja ollaan ystävällisiä, Malesiassa ei niinkään. Thaimaa onkin buddhalainen maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on niin sulkeutunut ilmapiiri eikä näy iloa missään. Kukapa ei masentuisi täällä Suomessa. Suomesta puuttuu elämä ihan täysin.
Tämä. Paluumuutin Suomeen vajaa 5 v sitten, ja nyt olen jo niin apaattinen, että en jaksa edes ajatella/järjestellä poismuuttoa. Elinvoimani on valunut maahan ja jäätynyt talven pakkasiin.
Kun tulin silloin aikanaan, olin täynnä intoa ja puhkuin uuden aloittamisen iloa. Minulla oli etelän draivi ja hymy herkässä: juttelin uusille naapureille, äänestin itseni taloyhtiön hallitukseen, osallistuin harrastuspiireihin.
Ja hevonpaskat, pelkkää ankeutta, kyräilyä ja veetuilua täällä.
Yritä kerätä voimasi ja lähteä, nyt vain ankeutat ilmapiiriä.
Tätä kun lukee, tuntuu siltä, että suomalaiset jakautuvat mölleihin tuppisuihin ja hölöttäviin kaikille puhujiin.
Olisi hienoa, jos ihan kouluissa opetettaisi ihan perus normaalia kanssakäymistä ihmisten välillä, jos jossain perheissä ei sitä kotikasvatuksessa osata tehdä.
A. Tervehtiminen tavatessa ja heipat lähtiessä. Kiitos. Anteeksi. Ole hyvä.
B. Kun tavataan ei puhuta tauotta omista asioista tai möllötetä hiljaa, vaan keskustellaan vuorovaikutteisesti. Osataan myös kysyä toisen kuulumisia. Hiljaisia ihmisiä voisi opettaa kysymään toisen kiinnostuksen kohteista, sen jälkeen ei yleensä tarvitse kuin nyökkäillä, hah hah.
Näillä pääsee jo pitkälle. Nenä pois sieltä omasta navasta (mitä ihmiset minusta ajattelee). Lopulta useimmat ajattelevat vain itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vastaavaa kokemusta vaikka olenkin asunut useissa maissa aikaisemmin. Pitkälle itsestä kiinni ja siitä minkälaisissa porukoissa liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Jos tulet Malesiasta Thaimaahan, ilmapiiri ja ihmiset muuttuvat samantien. Thaimaassa hymyillään ja ollaan ystävällisiä, Malesiassa ei niinkään. Thaimaa onkin buddhalainen maa.
Thaimaalainen hymyily on turistihymyä, feikkiä ystävällisyyttä rahojesi perässä ja omien kasvojen säilyttämisen hymyä. Malesiassa ovat sitten aitoja, sellaisia kuin ovat, eikä turisteille pokkuroida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä kun lukee, tuntuu siltä, että suomalaiset jakautuvat mölleihin tuppisuihin ja hölöttäviin kaikille puhujiin.
Olisi hienoa, jos ihan kouluissa opetettaisi ihan perus normaalia kanssakäymistä ihmisten välillä, jos jossain perheissä ei sitä kotikasvatuksessa osata tehdä.
A. Tervehtiminen tavatessa ja heipat lähtiessä. Kiitos. Anteeksi. Ole hyvä.
B. Kun tavataan ei puhuta tauotta omista asioista tai möllötetä hiljaa, vaan keskustellaan vuorovaikutteisesti. Osataan myös kysyä toisen kuulumisia. Hiljaisia ihmisiä voisi opettaa kysymään toisen kiinnostuksen kohteista, sen jälkeen ei yleensä tarvitse kuin nyökkäillä, hah hah.
Näillä pääsee jo pitkälle. Nenä pois sieltä omasta navasta (mitä ihmiset minusta ajattelee). Lopulta useimmat ajattelevat vain itseään.
Juuri noiden sosiaalisten taitojen hallitseminen on vain heikentynyt Suomessa koronan ja älylaitteiden vuoksi. Moni lapsi ja nuori eli tavallaan herkkyyskausien ohi koronan vuoksi ja heillä ei tullut elämässään luontevia tilaisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja. Sen lisäksi riippuvaisuus älylaitteista ja tietokoneista eristää jokaisen omaan kuplaansa, josta poistuminen ahdistaa aikuisiakin. Harjoitapa siinä sitten vuorovaikutusta ihmisen kanssa, joka selvästi näyttää torjuvansa sen ja haluavansa olla siinä omassa kuplassaan yksin.
Se, ettei lapsille anneta nykyään kotikasvatusta eikä vaadita minkäänlaisten käytöstapojen hallintaa, koituu ongelmaksi lasten elämässä. Ennen vanhemmat jaksoivat tahkota niiden käytöstapojen opettamisen kanssa ja eivät kaivanneet omaa aikaa yhtä paljon kuin nykyään halutaan kesken lastenkasvatuksen. Vanhemmat eivät yhtään ajattele sitä, että kasvattamattomuus vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jopa merkittävästi loppuiän ajan.
Kun tulee tiettyyn ikään niin ei kiinnosta pätkän vertaa, mitä joku ajattelee esim. Maidon juomisesta. T. Mummeli 48 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu paikasta. Tule tänne Lappeenrantaan niin kohtaat ihmisiä jotka tulevat juttelemaan.
Turva paikka hakemusten määrä on romahtanut koska pako laiset eivät halua tulla alkaisen elin tason Suomeen vaan menevät parempiin maihin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suomessa tervehditään. Poljin norjasta tromssosta suomeen niin kyllä joka kylässä ihmiset jutteli ja tervehti.
Lappi ei ole sama kuin Suomi.
Tyypillisesti taas introvertti=paha ja vääränlainen ihminen.
Eli tyhmä ap.
Suomessa tervehdin vain kotitaloni muita osakkaita ja työpaikalla kollegoja ja kapan myyjää.
Ulkomailla työmatkoilla tervehdin kaikkia kuten kuuluu.
Kysäiseppä ap ulkomailla ollessasi niiltä sydämellisiltä ihmisiltä vaikka satasta lainaan.
Ai niin, ja katso sanakirjasta kohta "teeskentely"
Itselleni se oli helpompaa kuin suomalaisiin tutustuminen. Oli enemmän tilaisuuksia, paikkoja joihin mennä tapaamaan ihmisiä ja jos tutustui johonkuhun, usein he kutsuivat johonkin jossa tutustui muihinkin. En voi verrata noihin maihin joista ei ole kokemusta, mutta Suomessa opintojen jälkeen varsinkin on ollut hankalaa tutustua enää kehenkään. Ja no, jos ei paikallisiin onnistu tutustumaan niin onpahan sitten niitä muita maahanmuuttajia. Joka tapauksessa sosialisointi on kokemukseni mukaan muualla ollut helpompaa.