Isäni ei puhu koskaan normaalisti. Aina sellaista vitsin vääntämistä ja Turhapuro-tyyliä. En jaksa enää.
Isäni on nyt kahdeksankymppinen, että on ehditty yrittää keskustella. Hän tosiaan vääntää ihan kaikesta vitsiä ja jää sitten odottamaan, että muut nauraa tai vähintään tuhahtaa huvittuneesti. Jos ei reagoi niin kuin hän haluaa, hän suuttuu ja menee murjottamaan omiin oloihinsa. Mistään oikeasta asiasta ei pysty juttelemaan, ei ole koskaan pystynyt. Olen nyt itse siinä pisteessä, että en jaksa hänen seuraansa yhtään. Eniten raivostuttaa se reaktion odottaminen, se on niin lapsellista. Nyt hänellä on jo niin paljon ikää, että ei ole enää juuri aikaa selvittää asioita tai puhua, mutta se on täysin mahdotonta. Kohtalotovereita?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin se isä oli turhapuromainen vitsailija ja nyt se jo lähenteleekin kaikkia naisia. Trollin tunnistaa siitä että tarina etenee ja kehittyy jatkuvasti.
Etkö ole ikinä nähnyt yhtään Uuno-elokuvaa tai Speden Speliä tms? Ne on täynnä härskejä vitsejä. Speden oman hahmon nimi on Härski Hartikainen!
ap
Sinuakaan ei olisi olemassa ellei isäsi olisi ollut härski.
Olisiko isän pitänyt ruiskutella suuhun?
Kuulostaa kovin kaloriaköyhältä elämältä. Ehkä olisi pitänyt ottaa enemmän hellän paikan lääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun isä muuttui, kun vaihtoi paikkakuntaa. Ventovieraat naiset eivät nauraneetkaan.
Mun kokemuksen mukaan tuon sukupolven naiset nauraa aina näille jutuille. Se on joku kollektiivinen tarve miellyttää miehiä ja pitää ne tyytyväisinä, ettei joudu itse maalitauluksi. Oma isäni on kyllä asunut monessa paikassa ja vanhat naiset ylläpitää omalla käytöksellään vanhojen miesten toksisuutta. Mihin isäsi muutti?
ap
Ehkä syynä on sukupolvierot. Huumori on suhteessa omaan aikaansa ja kulttuuriin. Ei sinun lapsesi naura samoille asioille kuin sinä etkä sinä samoille kuin sinun vanhempasi. Eivätkä sinun vanhempasi samoille asioille kuin omat vanhempansa.
Varmasti osittain sekin, mutta nämä samat naiset kyllä naisporukassa aina päivittelee näitä ällöjä ukkoja. Kyllä me heidän kanssa samoille jutuillekin nauretaan, kun ei ole miehiä paikalla pervoilemassa. Minä en niille jutuille enää edes hymähtele. Näytän hyvin selvästi, että tuo huumori ei uppoa minuun.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mun isä, nyt 76, on myös aina ollut tuollainen. Minua hävetti jo lapsena sen puheet ja nyt kun sen kanssa joutuu käymään kaupassa niin ottaa päähän kun joka myyjälle pitää "vitsailla". Ainoat kerrat kun on vakavasti jotain puhunut ovat olleet lähisukulaisten kuolemat. Olen jo hyväksynyt että tuollainen tulee olemaan loppuun asti.
Kyllä se valitettavasti näin taitaa olla.
Toista ei pysty muuttamaan.
Aivan varmaa on että käytös ei enää muutu paremmaksi kasikymppisenä. Harva vanhus jonka elämää olen sivusta seurannut, muuttuu ainakaan paremmaksi luonteensa puolesta. Kestovitsailu on muille yhtä rasittavaa kuin jatkuva kiroilu, samojen asioiden jankkaaminen, tiuskiminen ym.
Olen hoitanut tuollaisten vanhusten kanssa asioinnin hammasta purren ja antaen juttujen mennä toisesta korvasta ulos. Kunhan olen ensin turhaan yrittänyt luennoida tai moittia turhaan moneen kertaan. Kokemuksesta, 'parannuskeinot' ovat harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, ihan sama.
Jutustelen niitä näitä ja kestän puujalkavitsit. Turha haastaa riitaa, en ainakaan itse halua. Monessa suhteessa kuitenkin kelpo isä
Vei luontoon, puhui avaruusjutuista. Olkaa armollisempia iäkkäille vanhemmille.
Eli sinun isäsi on ihan erilainen. PUHUI sulle normaalisti luonnosta ja avaruudesta. Mieti jos kaikki kanssakäyminen on pelkkää vitsailua, meniskö hermot?
Ei vanhuksilta tarvitse sietää yhtään sen enempää kuin muiltakaan ihmisiltä. Päin vastoin, heillä on ollut aikaa opetella tavoille ja pitäisi arvostaa niitä läheisiä, jotka heidän seuraansa ja hajuaan sietää.
Ei mun isä haissut! Ja ajattelen raamatulliseen tapaan, että vanhempia tulee kunnioittaa. En edes ole uskovainen.
Paljon vanhempiaan vihaavia on täällä. Ei muuten elämässä törmää Mutta kai nämä ovat sellaiset katkeroituneiden kokoontumisajot.
Haluaa varmaan olla osa sinun elämääsi.Ei vaan tiedä miten olla osa sitä sillain luonnollisesti.Siksi tämä huumori esitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi, että ollaan iäkkäille vanhemmille armollisia.
Kerroin omasta "huumoria" viljelleestä isästäni, ja hän oli kyllä tuollainen ihan aina. Ei häneen oikein kontaktia saanut, vaikka hän oli vain 30-tai 40-vuotias.
Vitsailusyndrooman liittyyi myös outo samojen sanojen toistaminen. Tulkitsin sen tyhjyyden täyttämiseksi, vaiikka läsnä oli ihmisiä, joiden kanssa olisi voinut yrittää ottaa kontaktia.
. Hei kerro lisää tuosta syndroomasta. Mitä sanoja toisteli? Miksi?
Meillä on töissä yksi ihminen, joka on jotenkin toisella planeetalla ja toistelee sanoja ja lauseita, jotka ei tarkoita mitään. Olen miettinyt olisiko hänellä joku muistisairaus.
Ruokapöydässä toisteli aina erään elintarvikkeen nimeä. Ei koko syömisen aikaa kuitenkaan. Tuolilta noustessaan valitusääntä, vaikka ei mitään todettua tuki- ja liikuntaelinsairautta ei ollut koskaan. Tulkitsen niin, että jostain piti jotenkin päästä valittamaan, kun oikeasti ei voinut puhua. Yhteistä näille toisteluille oli tavallaan se vitsikkyys ja teatraalisuus.
Hänellä ei ollut muitisairautta eikä hän kuollessaankaan ollut vanha.
Vierailija kirjoitti:
Mä kotihoidon hoitajana tunnen tämän ihmistyypin. Rasvaiset vitsit ei jaksa naurattaa, mutta mä jotenkin säälin näitä miehiä. Luulen, että isäsikin haluaisi olla toisenlainen, mutta ei osaa. Lapsena ei ole annettu itkeä eikä puhua tunteista. "Mies ei itke" on ollut ja todella tavallinen tapa kasvattaa poikia jo pienestä pitäen.
"Mies ei itke" on myös aivan oikea totuus siitä, miten monet miehet kokevat olemuksensa ja maailmansa. Siinä missä naisten pitää joka ikisessä välissä puhua (miesten mielestä: valittaa) tunteistaan ja miten haluaisi miehiä muuttaa, miehistä on aivan aidosti mukavampi keskustella ystäviensä kanssa formula- tai jäkisliigan tilanteesta tai vertailla kattoremonttivaihtoehtoja. Itse olen mies, joka kyllä pystyy puhumaan tunteistaan, mutta tiedostan ettei sille taidolle ole monissa miesporukoissa mitään käyttöä, ja juttelen kyllä ihan mielelläni myös kaikenlaisista ihan käytännön jutuista. Ei kaikessa tarvitse olla kysymys siitä, miltä jokin tuntuu. Sellainenkin puhe muodostaa oman sisään lämpeävän noidankehänsä, kunnon käytännön puhe on välillä oikein mukavaa.
No, tämä meni vähän tangentille, mutta ei meitä miehiä keskimäärin aivan aidosti itketä samalla tavalla kuin suurinta osaa naisista. (Huomaa sanat "keskimäärin" ja "suurinta osaa". En puhu läheskään kaikkien puolesta.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kotihoidon hoitajana tunnen tämän ihmistyypin. Rasvaiset vitsit ei jaksa naurattaa, mutta mä jotenkin säälin näitä miehiä. Luulen, että isäsikin haluaisi olla toisenlainen, mutta ei osaa. Lapsena ei ole annettu itkeä eikä puhua tunteista. "Mies ei itke" on ollut ja todella tavallinen tapa kasvattaa poikia jo pienestä pitäen. Seurustelukulttuurissa naisten naurattaminen on ollut se hänen juttunsa, muuta ei osaa. Se on toiminut siinä hetkessä ja ilmeisesti purrut äitiisikin hetken aikaa. Hän ei osaa muuta! Anna olla ja käyt sen minkä jaksat. Et pysty muuttamaan häntä. Muurin taakse ei enää pääse. Vain muistisairaus voisi muuttaa alkuvaiheessa tuota.
Me kyllä pärjätään näiden rasvaisten juttujen kanssa ei hän ainoa ole
No kyllä mä täysin ymmärrän, että omalta isältä on todella raskasta kuunnella härskejä vitsejä ihan koko ajan... Voi olla tosi raskasta sun kollegoillekin, varsinkin jos vähättelet heidän kokemustaan niin kuin tässä. Ei niitä vanhuksia oikeasti tarvitse aina ymmärtää.
Mitä tuossa vitsissä vähäteltiin? Siinä todettiin vallitseva tilanne, ja se miten tilanteessa jatketaan.
Ei vanhuksia voi kaikkia oikeuteen ja vankilaankaan laittaa, eikä antaa nääntyä nälkään, vaikka käyttäytyisivätkin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmaa on että käytös ei enää muutu paremmaksi kasikymppisenä. Harva vanhus jonka elämää olen sivusta seurannut, muuttuu ainakaan paremmaksi luonteensa puolesta. Kestovitsailu on muille yhtä rasittavaa kuin jatkuva kiroilu, samojen asioiden jankkaaminen, tiuskiminen ym.
Olen hoitanut tuollaisten vanhusten kanssa asioinnin hammasta purren ja antaen juttujen mennä toisesta korvasta ulos. Kunhan olen ensin turhaan yrittänyt luennoida tai moittia turhaan moneen kertaan. Kokemuksesta, 'parannuskeinot' ovat harvassa.
Hyvä että moitit, oikeasti, kiitos siitä. Aikaisemmin elättelin toivoa, että jos kaikki lopettaisi sen sosiaalisen nauramisen, niin jos hän joutuisi häpeämään typeriä juttujaan joka kerta kun niitä laukoo, niin jossain kohtaa hän lopettaisi ja opettelisi kommunikoimaan kunnolla. Tai ainakin eri tavalla. Mutta aina ihmiset hymähtelee hyväntahtoisesti ja hymyilee hänen vitseilleen. Musta on itsestäni tullut tän takia sellainen, etten ylläpidä kenenkään kulisseja hetkeäkään. Vaikutan varmaan itse aika autistilta sen takia. :D Tunnistan kyllä sosiaaliset normit hyvin tarkasti, mutta en suostu ylläpitämään huonoja normeja ja nostattamaan toksisten miesten egoja vain välttääkseni konflikteja.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei mun isä haissut! Ja ajattelen raamatulliseen tapaan, että vanhempia tulee kunnioittaa. En edes ole uskovainen.
Paljon vanhempiaan vihaavia on täällä.
Sitten kun olet hoitanut dementoutuneiden vanhempiesi asioita muutaman vuoden monta kertaa viikossa, on pieni ihme jos ajoittaisia turhautumisen ja ankaran v.tuksen hetkiä ei olisi tullut ollenkaan. Tämä omasta kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismi? Eihän tuo normaalia ole,mutta et sinä tuossa iässä enää saa muutosta aikaan. Eli varmaan jos pari vitsiä jaksat kuunnella ja sitten lähde pois.
Olen itse miettinyt oman isäni kohdalla tuota autismin kirjoa. Hän siis oli "huumori"miehiä aina, ei vain vanhana. Ainakin aleksityymikko hän oli. Siitä olen varma. Perheessämme oli rankkoja kokemuksia, ja hän suojautui puhumattoman "huumori"muurinsa taakse.
Aleksitymiassa mielikuvitus on yleensä hyvin niukkaa. En tiedä, voiko sellainen henkilö viljellä huumoria?
Miehen suvussa on yksi posetiivi, jolla pakonomainen tapa olla muka hauska aina ja jatkuvasti. Yksi esimerkki: kun odotin lasta, tämä ukko tuli naama isossa virneessä sanomaan, että jos se on tyttö niin pitäkää vaan se , niin mekin pidettiin.
Aina on valmiina kaikenlaista kirottua läppää, mikä ei edes ole oikeasti hauskaa. Luulen, että hän ei hiljaa osaa ollakaan. Olen aina pitänyt traagisena hahmona, jotain haavaahan se peittää. Ei hyvinvoivan ihmisen tarvitse olla -koko-ajan- äänessä.
Frendeissähän oli se Chandler, joka oli juuri tällainen traaginen hahmo, sillä erotuksella, että oli oikeasti hauska.
apn isä vaikuttaa olevan jotenkin rikki. Ehkä vähän myöhäistä alkaa kasvaa ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvussa on yksi posetiivi, jolla pakonomainen tapa olla muka hauska aina ja jatkuvasti. Yksi esimerkki: kun odotin lasta, tämä ukko tuli naama isossa virneessä sanomaan, että jos se on tyttö niin pitäkää vaan se , niin mekin pidettiin.
Aina on valmiina kaikenlaista kirottua läppää, mikä ei edes ole oikeasti hauskaa. Luulen, että hän ei hiljaa osaa ollakaan. Olen aina pitänyt traagisena hahmona, jotain haavaahan se peittää. Ei hyvinvoivan ihmisen tarvitse olla -koko-ajan- äänessä.
Frendeissähän oli se Chandler, joka oli juuri tällainen traaginen hahmo, sillä erotuksella, että oli oikeasti hauska.apn isä vaikuttaa olevan jotenkin rikki. Ehkä vähän myöhäistä alkaa kasvaa ihmisenä.
Musta on erikoista, että joka toinen täällä puolustelee ukkoa, joka on lähennellyt omia lapsiaan. Kukaan ei tarttunut siihen mitä hän kertoi.
Ap, pane välit poikki kokonaan. Traumasi ei parane jos olet isäsi kanssa väkipakolla tekemisissä. Kuvottava äijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvussa on yksi posetiivi, jolla pakonomainen tapa olla muka hauska aina ja jatkuvasti. Yksi esimerkki: kun odotin lasta, tämä ukko tuli naama isossa virneessä sanomaan, että jos se on tyttö niin pitäkää vaan se , niin mekin pidettiin.
Aina on valmiina kaikenlaista kirottua läppää, mikä ei edes ole oikeasti hauskaa. Luulen, että hän ei hiljaa osaa ollakaan. Olen aina pitänyt traagisena hahmona, jotain haavaahan se peittää. Ei hyvinvoivan ihmisen tarvitse olla -koko-ajan- äänessä.
Frendeissähän oli se Chandler, joka oli juuri tällainen traaginen hahmo, sillä erotuksella, että oli oikeasti hauska.apn isä vaikuttaa olevan jotenkin rikki. Ehkä vähän myöhäistä alkaa kasvaa ihmisenä.
Musta on erikoista, että joka toinen täällä puolustelee ukkoa, joka on lähennellyt omia lapsiaan. Kukaan ei tarttunut siihen mitä hän ke
Avaatko vähän, miten puolustin ukkoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, ihan sama.
Jutustelen niitä näitä ja kestän puujalkavitsit. Turha haastaa riitaa, en ainakaan itse halua. Monessa suhteessa kuitenkin kelpo isä
Vei luontoon, puhui avaruusjutuista. Olkaa armollisempia iäkkäille vanhemmille.
Eli sinun isäsi on ihan erilainen. PUHUI sulle normaalisti luonnosta ja avaruudesta. Mieti jos kaikki kanssakäyminen on pelkkää vitsailua, meniskö hermot?
Ei vanhuksilta tarvitse sietää yhtään sen enempää kuin muiltakaan ihmisiltä. Päin vastoin, heillä on ollut aikaa opetella tavoille ja pitäisi arvostaa niitä läheisiä, jotka heidän seuraansa ja hajuaan sietää.
Ei mun isä haissut! Ja ajattelen raamatulliseen tapaan, että vanhempia tulee kunnioittaa. En edes ole uskovainen.
Paljon vanhempiaan vihaavia on täällä. Ei muuten el
"Paljon vanhempiansa vihavia täällä. Vanhempiaan pitää kunnioittaa."
Entä jos kyse on siitä, että olisi kipeästi halunnut vanhempaansa jonkinlaisen elävän ja kommunikoivan suhteen? Että olisi saanut oppia tuntemaan isänsä? Kun tuntuma on, että nämä miehet voivat huumoripanssarinsa alla huonosti ja etsivät kontaktia lapsiinsa kyseenalaisin keinoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan tunne tällaisia ihmisiä? Oletteko saaneet sellaisen puhumaan normaalisti?
ap
En tunne, mutta isäsi kuulostaa sketsihahmolta. Huonolta, joka ei naurata yhtään enempää kuin Spedekään. Osanottoni.
Kai olet sanonut sille ihan suoraan, että voisitko olla spedeilemättä ja puhua niinkuin aikuiset?
Olen tietenkin sanonut, monella tavalla moneen otteeseen. Spedestä hän tykkää tosi paljon ja Uunoista ja kaikesta tyhmästä suomalaisesta komediasta. Mä en pysty katsomaan mitään sellaista ollenkaan, menen aivan raivoihini siitä tietystä puhetavasta. Ehkä isäni takia on tullut allergia, kun on joutunut kuuntelemaan sitä vuosikymmeniä.
ap
Sinä kuulostat kyllä täysin huumorintajuttomalta ihmisel
Sinä kuulostat kyllä täysin tajuttomalta ihmiseltä. Kumma kun on niin suuri into ottaa kantaa, vaikkei tajua mitään.
Vierailija kirjoitti:
Haluaa varmaan olla osa sinun elämääsi.Ei vaan tiedä miten olla osa sitä sillain luonnollisesti.Siksi tämä huumori esitys.
Ei siinä ole millään tavalla minusta kyse. Hän on aina ollut tuollainen kaikkien kanssa. Jos haluaisi olla osa elämääni, opettelisi kommunikoimaan. Sitä olen häneltä vuosikymmeniä pyytänyt.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin se isä oli turhapuromainen vitsailija ja nyt se jo lähenteleekin kaikkia naisia. Trollin tunnistaa siitä että tarina etenee ja kehittyy jatkuvasti.
Etkö ole ikinä nähnyt yhtään Uuno-elokuvaa tai Speden Speliä tms? Ne on täynnä härskejä vitsejä. Speden oman hahmon nimi on Härski Hartikainen!
ap
Sinuakaan ei olisi olemassa ellei isäsi olisi ollut härski.
Nyt tulee madonnahuora-kompleksiselle mietittävää:
on ihan mahdollista olla seksuaalinen, viettelevä, ja jopa harrastaa seksiä olematta tippaakaan härski. Ihan vain rakastava, lämmin ja himokas. Himo ei ole härskiä, jos et ole härski ja pystyt pidättelemään sitä kohteiden lähellä, jotka eivät himoitse sinua.
Olen itse miettinyt oman isäni kohdalla tuota autismin kirjoa. Hän siis oli "huumori"miehiä aina, ei vain vanhana. Ainakin aleksityymikko hän oli. Siitä olen varma. Perheessämme oli rankkoja kokemuksia, ja hän suojautui puhumattoman "huumori"muurinsa taakse.