Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Missä 70-luvun kouluissa oli kaikki ääni, valo jne. erityisherkät ja nepsyt?
27.08.2025 |
Itse en muista että koskaan kukaan ikätovereista olisi puhunut tuolloin että loisteputket häikäisee tai hälinä ahdistaa?
Ahdistus ja paniikkihäiriö ei kuulunut kenenkään sanavarastoon, ei aikuisten tai lasten/nuorten?
Siinä lilluttiin, luokissa oli n.32 oppilasta.
Luki-opetusta sai jos oli tarvetta, selkeästi oppimisvaikeudet lähtivät "apu-kouluun" , ja suorittivat opintonsa siellä.
Adhd oli ehkä tuolloinkin, he eivät saaneet koulussa toteuttaa itseään, kuten nyt. Silloin yksi opettajan karjahdus sai pysymään penkissä, tai käytävällä käytöstään pohtimassa...
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viideosa lapsista EI ole diagnosoituja vaan muutama prosentti. Se, että pohjois-Karjalassa on tehty (virheellisiä) diagnooseja ei ole totuus. Ihmettelen myös sitä, että mistä tämä ajatus tulee, että jos on ADHD, ei kasvateta. Sattuneesta syystä tunnen paljon nepsyjä ja heillä jos joillakin on esimerkiksi tarkat rutiinit. Se vaan ei ulos päin välttämättä siltä näytä. Ainoastaan netistä saa lukea näitä kommentteja, mutta oikeassa elämässä en ole vielä koskaan törmännyt vanhempiin, jotka suhtautuvat noin. Itse sain kyllä remmiä ja tukkapöllyä, mutta ei se valitettavasti nepsyyttä pois vienyt.
Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalasta vaan diagnoosimäärät ovat erittäin suuria kautta maan. Toki kaikki jotka diagnoosin haluaisivat eivät vieläkään sitä saa, ja siksi monet vanhemmat joutuvat tyytymään siihen, että heidän lapsellaan on vain "adhd-piirteitä" tai "adhd-e
Kyllähän Pohjois-Karjalassa on selvää ylidiagnosointia. Väestön normaali esiintyvyys on n. 5% ja siellä on tyyliin 20% lapsista saanut diagnoosin.
Jos esiintyvyys oikeasti nousee väestössä 20%iin on lähdettävä kiireesti etsimään syitä, mikä nykyajassa on johtanut tähän.
Eli mikä on muuttunut? No, sehän on tietenkin digi ja ruutuajan määrä. Eli lainsäädännöllä sitten vaan puuttumaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aivan hirveä hälyluokka 70-luvulla. Luokkakoot olivat paljon isompia kuin nykyään. Meidän luokalla oli koko peruskouluajan reippaasti yli 30 oppilasta, enimmillään 42.
Järkkyä.
Sama, mutta 80-luvulla. Ihmettelen näitä nostalgian kultaamia juttuja/kultalusikka suussa syntyneiden keskiluokkaisia kertomuksia rauhallisista ja hyvin käyttäytyvistä luokista joissa niiataan opettajille ja luokassa on aina hiljaista ja rauhallista.
Meillä oli luokassa ainanen älämölö ja loputon show. Mukana roikkuivat juurikin ne tyypit eli se yks, hyypiöt, oudot ja kaikki muut siltä väliltä. Roikkuvat niin kauan kuin roikkuivat.
Kiusaaminen oli armotonta ja raakaa.
Tuosta mankelista selviytyminen kävi työstä. Osa selviytyi paremmin ja osa huonommin. Paljon hyviä ja älykkäitä tyyppejä siinä kyllä hukattiin. Lupaavia lapsia ja nuoria, joiden elämät pilattiin jo alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aivan hirveä hälyluokka 70-luvulla. Luokkakoot olivat paljon isompia kuin nykyään. Meidän luokalla oli koko peruskouluajan reippaasti yli 30 oppilasta, enimmillään 42.
Järkkyä.
Sama, mutta 80-luvulla. Ihmettelen näitä nostalgian kultaamia juttuja/kultalusikka suussa syntyneiden keskiluokkaisia kertomuksia rauhallisista ja hyvin käyttäytyvistä luokista joissa niiataan opettajille ja luokassa on aina hiljaista ja rauhallista.
Meillä oli luokassa ainanen älämölö ja loputon show. Mukana roikkuivat juurikin ne tyypit eli se yks, hyypiöt, oudot ja kaikki muut siltä väliltä. Roikkuvat niin kauan kuin roikkuivat.
Kiusaaminen oli armotonta ja raakaa.
Tuosta mankelista selviytyminen kävi työstä. Osa selviytyi paremmin ja osa huonommin. Paljon hyviä ja älykkäitä tyyppejä siinä kyllä hukattiin. Lupaa
Sama. 80 luvun ylisuuret luokkakoot. Hyvin harva siitä hyötyi.
Sinulle, joka Pohjois-Karjalasta puhuit. Turhaa vedät jotain kännyköitä tms esiin. Kyse on geeni poolista. Mun suku on Joensuusta kotoisin ja todella monella suvussa on selkeitä autisminkirjon viitteitä ilman diagnoosia. Sama kaverin suvulla, joka myös sieltä kotoisin. Nyt kun kaksi autisminkirjolaista tekee lapsia niin mitä luulet että tapahtuu? Nepsyt senkun lisääntyy. En koe tätä ongelmana se pitää ymmärtää vaan erilaisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aivan hirveä hälyluokka 70-luvulla. Luokkakoot olivat paljon isompia kuin nykyään. Meidän luokalla oli koko peruskouluajan reippaasti yli 30 oppilasta, enimmillään 42.
Järkkyä.
Sama, mutta 80-luvulla. Ihmettelen näitä nostalgian kultaamia juttuja/kultalusikka suussa syntyneiden keskiluokkaisia kertomuksia rauhallisista ja hyvin käyttäytyvistä luokista joissa niiataan opettajille ja luokassa on aina hiljaista ja rauhallista.
Meillä oli luokassa ainanen älämölö ja loputon show. Mukana roikkuivat juurikin ne tyypit eli se yks, hyypiöt, oudot ja kaikki muut siltä väliltä. Roikkuvat niin kauan kuin roikkuivat.
Kiusaaminen oli armotonta ja raakaa.
Tuosta mankelista selviytyminen kävi työstä. Osa selviytyi paremmin ja osa huonommin. Paljon hyviä ja älykkäitä tyyppejä siinä kyllä hukattiin. Lupaa
No, mulla oli kasarilla koulussa erittäin mukavaa ja myös rauhallista. Meidän luokassa ei ollut kiusaamista ja yhteishenki oli koulussa hyvä. Toki, olin erikoiskoulussa, viereinen tarkkailukoulu oli pelottava. Koulussa oli kuitenkin lapsia monista eri kaupunginosista ja sosiaaliluokista(!) Köyhien yksinhuoltajien lapsia tms.
Tämä oli oma kokemukseni kasarikoulusta, eikä ole sun kokemus yhtään universaalimpi ja validimpi kuin munkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulle, joka Pohjois-Karjalasta puhuit. Turhaa vedät jotain kännyköitä tms esiin. Kyse on geeni poolista. Mun suku on Joensuusta kotoisin ja todella monella suvussa on selkeitä autisminkirjon viitteitä ilman diagnoosia. Sama kaverin suvulla, joka myös sieltä kotoisin. Nyt kun kaksi autisminkirjolaista tekee lapsia niin mitä luulet että tapahtuu? Nepsyt senkun lisääntyy. En koe tätä ongelmana se pitää ymmärtää vaan erilaisuutena.
En usko geeniteoriaan. Mututietoa. Luottaisin asiassa asiantuntijoihin ja tutkijoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viideosa lapsista EI ole diagnosoituja vaan muutama prosentti. Se, että pohjois-Karjalassa on tehty (virheellisiä) diagnooseja ei ole totuus. Ihmettelen myös sitä, että mistä tämä ajatus tulee, että jos on ADHD, ei kasvateta. Sattuneesta syystä tunnen paljon nepsyjä ja heillä jos joillakin on esimerkiksi tarkat rutiinit. Se vaan ei ulos päin välttämättä siltä näytä. Ainoastaan netistä saa lukea näitä kommentteja, mutta oikeassa elämässä en ole vielä koskaan törmännyt vanhempiin, jotka suhtautuvat noin. Itse sain kyllä remmiä ja tukkapöllyä, mutta ei se valitettavasti nepsyyttä pois vienyt.
Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalasta vaan diagnoosimäärät ovat erittäin suuria kautta maan. Toki kaikki jotka diagnoosin haluaisivat eivät vieläkään sitä saa, ja siksi monet vanhemmat joutuvat tyytymään siihen, että heid
Kyllähän Pohjois-Karjalassa on selvää ylidiagnosointia. Väestön normaali esiintyvyys on n. 5% ja siellä on tyyliin 20% lapsista saanut diagnoosin.
Jos esiintyvyys oikeasti nousee väestössä 20%iin on lähdettävä kiireesti etsimään syitä, mikä nykyajassa on johtanut tähän.
Eli mikä on muuttunut? No, sehän on tietenkin digi ja ruutuajan määrä. Eli lainsäädännöllä sitten vaan puuttumaan asiaan.
Kuinka selität Pohjois-Karjala projektin? Tosiasia on, että Suomi ei ole homogeeninen maa. Pohjois-Karjalassa on menty naimisiin ja hankittu lapsia pienemmässä piirissä kuin vaikkapa Etelä-Suomessa. Sallan tautiin on vielä matkaa, mutta kuitenkin sama asia lievempänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut peruskoulussa 80-luvulla on kaikenlaista vipeltäjää oli luokassa varsinkin yläluokilla. Ala-asteella yksi lähti apukouluun, kun ei osannut lukea kunnolla 4. tai 5. luokalla. Yläkoulussa ja vielä lukiossakin oli oppilaita, jotka tänä päivänä saisivat nepsy-diagnoosin satavarmasti. Pahimmillaan nämä juoksivat tunnilla ympäri luokkaa, muuten häiritsivät opetusta jatkuvalla mölinällä ja touhuamalla omiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle, joka Pohjois-Karjalasta puhuit. Turhaa vedät jotain kännyköitä tms esiin. Kyse on geeni poolista. Mun suku on Joensuusta kotoisin ja todella monella suvussa on selkeitä autisminkirjon viitteitä ilman diagnoosia. Sama kaverin suvulla, joka myös sieltä kotoisin. Nyt kun kaksi autisminkirjolaista tekee lapsia niin mitä luulet että tapahtuu? Nepsyt senkun lisääntyy. En koe tätä ongelmana se pitää ymmärtää vaan erilaisuutena.
En usko geeniteoriaan. Mututietoa. Luottaisin asiassa asiantuntijoihin ja tutkijoihin.
Karjala projekti, Sallan tauti. Tutkipa noita ensialkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viideosa lapsista EI ole diagnosoituja vaan muutama prosentti. Se, että pohjois-Karjalassa on tehty (virheellisiä) diagnooseja ei ole totuus. Ihmettelen myös sitä, että mistä tämä ajatus tulee, että jos on ADHD, ei kasvateta. Sattuneesta syystä tunnen paljon nepsyjä ja heillä jos joillakin on esimerkiksi tarkat rutiinit. Se vaan ei ulos päin välttämättä siltä näytä. Ainoastaan netistä saa lukea näitä kommentteja, mutta oikeassa elämässä en ole vielä koskaan törmännyt vanhempiin, jotka suhtautuvat noin. Itse sain kyllä remmiä ja tukkapöllyä, mutta ei se valitettavasti nepsyyttä pois vienyt.
Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalasta vaan diagnoosimäärät ovat erittäin suuria kautta maan. Toki kaikki jotka diagnoosin haluaisivat eivät vieläkään sitä saa, ja siksi monet vanhemmat joutuvat tyytymään siihen, että heid
Eli mikä on muuttunut? No, sehän on tietenkin digi ja ruutuajan määrä. Eli lainsäädännöllä sitten vaan puuttumaan asiaan.
Sanotaan että ADHD on pysyvä ominaisuus ja sitä ei voi parantaa. Käytännössä se kuitenkin yleensä paranee jos ruutuaikaa vähennetään ja otetaan käyttöön tiukka kuri.
En usko geeniteoriaan. Mututietoa. Luottaisin asiassa asiantuntijoihin ja tutkijoihin.
No mitäs sanot kun asiantuntijat ja neurologit nimenomaan sanoo, että se on periytyvää. Ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa sinänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko geeniteoriaan. Mututietoa. Luottaisin asiassa asiantuntijoihin ja tutkijoihin.
No mitäs sanot kun asiantuntijat ja neurologit nimenomaan sanoo, että se on periytyvää. Ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa sinänsä.
Ne eivät ole oikeita asiantuntijoita. Magneettimedia tietää oikeat asiat ja asiantuntijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ala-asteella yli 30 oppilasta samassa luokassa. Yksi opettaja, ei yhtäkään avustajaa. Välillä oli meteliä ja sitten opettaja pisti porukan ruotuun.
Taitaa vain olla niin, että jos ihmisellä ei ole oikeita ongelmia, niin sitten niitä pitää keksiä joku muotidiagnoosi.
Aiemmin eli esim. 1970-luvulla puhuttiin MBD:stä (minimal brain dysfunction), tuon tilalle tuli sitten ADHD 1980-luvulla kuvaamaan samaa asiaa. Omilta kouluajoiltani 1970- ja 1980-luvuilta muistan apukoulun ja tarkkiksen. En niissä itse ollut kuitenkaan.
Tarkennan sen verran että MBD oli 80-luvun "tuote". Olen tuolloin istunut luennoilla joissa esiteltiin tätä tuolloin uutta dg:tä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi, että ennen ihmiset välittivät enemmän toisistaan, eikä yksilön oikeuksia korostettu niin paljon. Nykyäänhän on sallittua metelöidä ja häiritä muita niin paljon kuin vain pystyy. Tästä nykyisestä individualismista on seurannut, että nyt sekä häiritsijät että häiriintyjät vaativat kumpikin oikeuksiaan kovaan ääneen.
Ehkä herkkyyttä on aiheuttanut myös nykyisen elämän nopeatempoisuus ja viriketulva joka puolelta. Älylaitteet mukaan lukien.
Ehkä noita otsikossa mainittuja oli ennenkin ihan yhtä paljon, mutta heille vain viitattiin kintaalla.
Minun kasarin yläasteeni oli kyllä aika rauhaton. Kiusaaminen ja töniminen oli normi, välitunneilla nyrkkitappelut myös. Myös minun luokkani oli rauhaton. Osa opettajista pystyi pitämään kuria, mutta osa ei. Yhteistuumin luokkana esim. kiusasimme (ääliöitä kun kerran olimme) yhden opettajan sairauslomalle...
Pahin helvetti olisi, jos kuoleman jälkeen syntyisi uudestaan, ja pitäisi sitten 7-vuotiaana aloittaa nykypäivän peruskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Minun kasarin yläasteeni oli kyllä aika rauhaton. Kiusaaminen ja töniminen oli normi, välitunneilla nyrkkitappelut myös. Myös minun luokkani oli rauhaton. Osa opettajista pystyi pitämään kuria, mutta osa ei. Yhteistuumin luokkana esim. kiusasimme (ääliöitä kun kerran olimme) yhden opettajan sairauslomalle...
Kasarilla oli jo vaikeutettu kurinpitoa merkittävästi. Esimerkiksi ruumiillisen kurituksen käyttö lakkasi 50- ja 60-lukujen mittaan.
Alue: Aihe vapaa
oli apukouluosasto, sitten toisille tarkkailuluokka.