Lue keskustelun säännöt.
Anoppia hävettää että yhdestä lapsesta tulee sähköasentaja
24.08.2025 |
Meidän muut lapset on mennyt lukioon ja 2/4 on jo siirtynyt korkeakouluopintoihin. Myös mieheni veljen lapset (3 kpl) ovat kaikki yliopistossa lukion jälkeen.
Anoppi ei meinannut uskoa että yksi lapsistamme meni sähköpuolelle lukion sijaan. Keskustelua käytiin yhteishakua edeltävästi siihen sävyyn, että mikä olisi hyvä lukio. Kun anoppi sai tietää, että lapsi on hakemassa ensimmäisenä vaihtoehtona sähköpuolelle, ei hän lakannut ihmettelemästä asiaa ja sättimästä meitä vanhempia. Lapsella oli ka 8,5 eli hän olisi halutessaan voinut mennä lukioon. Näen kuitenkin hänen halunsa toiminnalliseen opiskeluun ja uskon että vaihtoehto on hänelle hyvä.
Nyt anoppi on laantunut hiukan sättimisen kanssa mutta puhuu tosi ala-arvoisesti koulutuksesta (no ei kai siinä mitään pahaa ole mutta et saa sitten ylioppilasjuhlia, on se tosi sääli) Kuulin myös, että hän oli mökkinaapurilleen sanonut että tämä on nyt tällainen vuoden hullutus ja X tulee kyllä järkiinsä kun kasvaa
Harmittaa tosi pljon lapsen puolesta, joka on tosi innostunut alasta, selvitellyt jo nyt harjoittelupaikkoja ja tehnyt selkeitä suunnitelmia. Kotona olemme tuoneet esiin että tutkinto on toisen asteen tutkinto siinä kuin lukiokin ja tuemme häntä kaikin tavoin.
Mitä sanoa anopille, että oppii käyttäytymään?
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kuopus meni amikseen, kävi armeijan ja haki ammattikorkeaan. En tiedä vielä mikä hänestä tulee isona.
Mutta lukio olisi ollut hänelle silkkaa ajanhukkaa. Hänelle pidettiin valmistujaiset aivan samoin kuin yo-juhlat sisaruksilleen.
Anoppisi on ääliö.
Lukio ei ole kenellekään ajanhukkaa, sieltä saa valtavan määrän yleissivistystä. Vähän sama jos väittäisi että yläasteella ei opi mitään järkevää ja voi jättää yleissivistävät opinnot ala-asteeseen, paitsi että lukiossa oppii paljon enemmän kuin yläasteella.
Nuorison keskittymiskyvyn ja kielitaidon kadotessa lukio on suunnilleen yhtä sivistävä kuin yläaste 30 vuotta sitten. Monille lukiossa opiskeleville nuorille esimerkiksi esseen kirjoittaminen on liian haastavaa, samoin muutamaa lausetta pidempään tekstiin keskittyminen. Sanavarastokin on kovin suppea, kun ei lueta mitään pakollista enempää. Keskittymikyky on tiktok-videon katsomisen luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tuttavasi eivät ole enää jatkaneet opiskelua? Eihän ammattitutkinto ole este. Pitää vaan päästä sisään pääsykokeella. Huomaatko, että sähköasentaja on valmis aloittamaan tienaamisen jo samaan aikaan, kun diplomi-insinööriksi opiskeleva vasta hakee opiskelemaan?
Kyllä se voi olla vaikeaa lähteä opiskelemaan jos opintotukikuukausia ei ole juuri enää jäljellä ja on ehkä lapsikin elätettävänä tai asuntolainaa. Sitä tippuu aivan rahattomaksi.
Ensin kannattaa lukea se rahakas ja koulutusta vaativa ammatti, sen jälkeen vasta helpommat jutut. Amiksessa voi opiskella saman aikaisesti kun vaikka tekee täysipäiväisesti töitä diplomi-insinöörinä hyvällä palkalla, toisin päin tuo ei onnistu.
Onnistuu se. Oletko sinä DI-hullu vai miksi sinä niin kiihkeästi tätä vannot? Kai sinä olet itse opiskellut diplomi-insinööriksi, vai mikä on tekosyysi, jos et ole.
Asun paikkakunnalla, jossa diplomi-insinöörejä kyllä löytyy paljon, mm. matematiikan opettajana. Lähin kodinkonekorjaaja olisi löytynyt takuuhuoltoon n. 300 kilometrin päästä. Sähkö- ja putkiasentajaa joutuu odottamaan 3 kuukautta ja hinta on niin suolainen, että sama aika kannattaa säästää laskua varten.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä on matriisilaskenta? Tätä kysyy maisteri, joka valmistui käymättä päivääkään lukiota. Valmistumisesta on sen verran aikaa, että ehkä olen tuon unohtanut niin kuin paljon muutakin turhaa. Jollakin ihmeellisellä keinolla sain kaikista tilastokursseista 5, joka oli silloin paras arvosana. Muuta matematiikkaa ei opintoihin sisältynyt, kun käytin gradussa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Hömppätiedettä varmaan sinun mielestäsi, kun ei ollut enempää matematiikkaa ?"
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto kohdistuu teknisille aloille, ja niitä yliopistossa opiskellessaan täytyy olla lukion pitkä matematiikka hallussa.
Sinun alasi ei varmastikaan hömppää ole, mutta eri alaa kuitenkin kuin missä tämän nuoren kiinnostus kuulostaa olevan ja sinällään ei liity aiheeseen.
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin. Olen tavannut poliiseja, jotka eivät ole halunneet kouluttautua lisää vaan ovat halunneet olla hyviä poliiseja eikä ole mitenkään tavatonta olla siivooja, joka haluaa olla hyvä siivooja eikä siivoustyönjohtaja, hyvä autonkuljettaja eikö logistiikkainsinööri jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se voi olla vaikeaa lähteä opiskelemaan jos opintotukikuukausia ei ole juuri enää jäljellä ja on ehkä lapsikin elätettävänä tai asuntolainaa. Sitä tippuu aivan rahattomaksi.
Ensin kannattaa lukea se rahakas ja koulutusta vaativa ammatti, sen jälkeen vasta helpommat jutut. Amiksessa voi opiskella saman aikaisesti kun vaikka tekee täysipäiväisesti töitä diplomi-insinöörinä hyvällä palkalla, toisin päin tuo ei onnistu.
Onnistuu se. Oletko sinä DI-hullu vai miksi sinä niin kiihkeästi tätä vannot? Kai sinä olet itse opiskellut diplomi-insinööriksi, vai mikä on tekosyysi, jos et ole.
Asun paikkakunnalla, jossa diplomi-insinöörejä kyllä löytyy paljon, mm. matematiikan opettajana. Lähin kodinkonekorjaaja olisi löytynyt takuuhuoltoon n. 300 kilometrin päästä. Sähkö- ja putkiasentajaa joutuu odottamaan 3 kuukautta ja hinta on niin suolainen, että sama aika kannattaa säästää laskua varte n.
Niin, voi se onnistua mutta todennäköisyys on niin olematon että ei sitä kannata normaalielämässä edes miettiä. Olen lukenut DI kursseja yliopistossa, mutta en itse ole DI, mutta opinnoissani oli tosiaan samoja kursseja kuin teekkareilla.
Sillä, että sinun lähelläsi ei ole sähköasentajia ei ole tämän _yksilön_ kannalta mitään merkitystä. Hän saa elämäänsä paremmat eväät jos tähtää korkeammalle kuin siksi asentajaksi, eli AMK:hon tai yliopistoon tekniselle alalle. Siellä on paremmat palkat, siistimpää ja terveydelle parempaa työtä ja myös vähemmän työttömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Yliopistokoulutuksen voi hankkia myöhemminkin. On aivan eri asia hakea kesätöitä yliopisto-opiskelijana pelkällä ylioppilastutkinnolla kuin asentajana.
Luultavasti sähköasentajalapsella on noin 25 - 30-vuotiaana paremmat tulot kuin lukion käyneillä.
Tässä on pari aika isoa muttaa. Amiksesta yliopistoon pääseminen ei ole mikään läpihuutojuttu sekä ilman lukio-opintoja yliopistossa pärjääminen voi olla hieman haastavaa.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sähköasentaja ja tienaan enemmän kuin yli puolet lukiosta käyneistä kavereistani.
Tämähän se olisi. Siinä vaiheessa kun yliopiston käyneet käsienheiluttelumaisterit ihmettelevät työttöminä, sähköasentaja on ollut jo 3-4 vuotta töissä.
"Sillä, että sinun lähelläsi ei ole sähköasentajia ei ole tämän _yksilön_ kannalta mitään merkitystä. Hän saa elämäänsä paremmat eväät jos tähtää korkeammalle kuin siksi asentajaksi, eli AMK:hon tai yliopistoon tekniselle alalle. Siellä on paremmat palkat, siistimpää ja terveydelle parempaa työtä ja myös vähemmän työttömyyttä. "
Älä sääli, on minulla. Juuri siksi tiedän, että hän on niin tyytyväinen elämäänsä täystyöllistettynä sähköasentajana, että käytti AMK:n aloituslukukaudella nostamansa opintolainan oman(!) asuntonsa remontointiin, kun turhautui AMK:n opetuksen tasoon jo ensimmäisen kuukauden aikana. Työttömänä ei ole ollut päivääkään ensimmäisen valmistumisen jälkeisen kesän jälkeen.
Lieneekö hänen työssään paljonkaan vaaraa terveydelle, kun hommat osaa eikä hän muutenkaan kovin suuresti siisteyttä arvosta. Parempipalkkaiseen paikkaan on pyydetty, mutta ei ole vaihtanut, koska nykyisessä on muutamia muita hyviä puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi on aikaansa jäljessä. Se valmis sähköasentaja voi hakea korkeakouluun samalla tavalla kuin ylioppilas. Lisäksi voi valmistua kaksoistutkinnosta, eli suorittaa myös lukiota samalla. Mun pojat teki jälkimmäisen. Esikoinen ei saanut kaikkia lukioaineita läpi, koska ei tainnut olla motivoitunut, mutta kuopus sai molemmat suoritettua ja opiskelee nyt insinööriksi. Esikoinen on työssä, jossa viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Yliopistokoulutuksen voi hankkia myöhemminkin. On aivan eri asia hakea kesätöitä yliopisto-opiskelijana pelkällä ylioppilastutkinnolla kuin asentajana.
Luultavasti sähköasentajalapsella on noin 25 - 30-vuotiaana paremmat tulot kuin lukion käyneillä.
Tässä on pari aika isoa muttaa. Amiksesta yliopistoon pääseminen ei ole mikään läpihu
Kuka on sanonut, että aloittajan lapsi koskaan yliopistoon edes haluaisi päästä? Ehkä hän haluaa perustaa oman sähköasennusyrityksen ja olla itse oma työnantajansa.
Tiedän tasan tarkkaan, miten onnistuu yliopisto-opinnot ilman ylioppilastutkintoa. Vinkki: kannattaa aloittaa avoimessa yliopistossa työn ohessa, niin valmistuu nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin .
Tavallista työtä ne yliopistokoulutetutkin tekevät. Heillä on vain laajempi ymmärrys alastaan, ei siis pelkästään se, miten ne sähköt asennetaan.
Monet yliopistokoulutetutkin tekevät töitä käsillään ja ovat käytännönläheisiä, ei yliopistokoulutus tarkoita sitä että pitää istua jossain kirjastossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Yliopistokoulutuksen voi hankkia myöhemminkin. On aivan eri asia hakea kesätöitä yliopisto-opiskelijana pelkällä ylioppilastutkinnolla kuin asentajana.
Luultavasti sähköasentajalapsella on noin 25 - 30-vuotiaana paremmat tulot kuin lukion käyneillä.
Tässä on pari aika isoa muttaa. Amiksesta yliopistoon pääseminen ei ole mikään läpihu
Lue 193.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin .
Tavallista työtä ne yliopistokoulutetutkin tekevät. Heillä on vain laajempi ymmärrys alastaan, ei siis pelkästään se, miten ne sähköt asennetaan.
Monet yliopistokoulutetutkin tekevät töitä käsillään ja ovat käytännönläheisiä, ei yliopistokoulutus tarkoita sitä että pitää istua jossain kirjastossa.
Monelle jolla on "laajempi ymmärrys alastaan" tekisi oikeasti hyvää tietää, miten heidän suunnitelmansa pystytään käytännössä toteuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin .
Tavallista työtä ne yliopistokoulutetutkin tekevät. Heillä on vain laajempi ymmärrys alastaan, ei siis pelkästään se, miten ne sähköt asennetaan.
Monet yliopistokoulutetutkin tekevät töitä käsillään ja ovat käytännönläheisiä, ei yliopistokoulutus tarkoita sitä että pitää istua jossain kirjastossa.
Monelle jolla on "laajempi ymmärrys a
Ja niille asentajille olisi hyvä tietää miksi jotkut asiat suunnitellaan niin, kuin suunnitellaan.
Puolensa molemmissa. Erinomaistahan se tietty on, jos jollain on molemmat tutkinnot ja kokemusta kummaltakin puolelta, mutta aikamoista yhteiskunnan varojen haaskausta kuitenkin keskimäärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sähköasentaja ja tienaan enemmän kuin yli puolet lukiosta käyneistä kavereistani.
Tämähän se olisi. Siinä vaiheessa kun yliopiston käyneet käsienheiluttelumaisterit ihmettelevät työttöminä, sähköasentaja on ollut jo 3-4 vuotta töissä.
Sähkötekniikan DI:llä on käytännössä täystyöllisyys. Ja sehän on se yliopistoasteen koulutus tuolta kyseiseltä sähköalalta. Ja pelkästään aloituspalkkakin on huomattavasti korkeampi kuin sillä asentajalla jopa vuosien kokemuksella, todennäköisesti korkeampi aloituspalkka kuin asentajalla koskaan tulee olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin .
Tavallista työtä ne yliopistokoulutetutkin tekevät. Heillä on vain laajempi ymmärrys alastaan, ei siis pelkästään se, miten ne sähköt asennetaan.
Monet yliopistokoulutetutkin tekevät töitä käsillään ja ovat käytännönläheisiä, ei yliopistokoulutus tarkoita sitä että pitää istua jossain kirjastossa.
Tekoäly saattaa aika pian hiljentää tämän pätemisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin .
Tavallista työtä ne yliopistokoulutetutkin tekevät. Heillä on vain laajempi ymmärrys alastaan, ei siis pelkästään se, miten ne sähköt asennetaan.
Monet yliopistokoulutetutkin tekevät töitä käsillään ja ovat käytännönläheisiä, ei yliopistokoulutus tarkoita sitä että pitää istua jossain kirjastossa.
Tekoäly saattaa aika pian hiljentää tämän pätemisesi.
Tekoälyn toiminnasta ymmärtävä tietää että ei. Toki se muuttaa työntekoa, ja poistaa niitä helpoimpia tehtäviä, mutta tekoäly ei osaa luoda uutta. Se kykenee vain soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa.
Tekoäly vapauttaa ihmisiä tekemään sitä syvällistä osaamista vaativaa työtä entistä tehokkaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tuttavasi eivät ole enää jatkaneet opiskelua? Eihän ammattitutkinto ole este. Pitää vaan päästä sisään pääsykokeella. Huomaatko, että sähköasentaja on valmis aloittamaan tienaamisen jo samaan aikaan, kun diplomi-insinööriksi opiskeleva vasta hakee opiskelemaan?
Kyllä se voi olla vaikeaa lähteä opiskelemaan jos opintotukikuukausia ei ole juuri enää jäljellä ja on ehkä lapsikin elätettävänä tai asuntolainaa. Sitä tippuu aivan rahattomaksi.
Ensin kannattaa lukea se rahakas ja koulutusta vaativa ammatti, sen jälkeen vasta helpommat jutut. Amiksessa voi opiskella saman aikaisesti kun vaikka tekee täysipäiväisesti töitä diplomi-insinöörinä hyvällä palkalla, toisin päin tuo ei onnistu.
Toisen asteen opinnot eivät kuluta opintotukikuukausia ainakaan toistaiseksi, eli jos amiksen jälkeen jossain vaiheessa innostuisi jatkamaan, niin käytettävissä on täydet tukikuukaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto ei kohdistu yliopisto-opintoihin, tutkimukseen, suunnitteluun ja muuhun sellaiseen, johon vaaditaan yliopistotutkintoa vaan oikeaan tekemiseen. Voi vakuuttaa, että oikein nohevalla asentajalla on vakituinen työpaikka tiedossa jo ennen kuin valmistuu.
Yllättävä tieto varmaan sinulle, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka haluavat tehdä tavallista työtä , ja sitä hyvin .
Tavallista työtä ne yliopistokoulutetutkin tekevät. Heillä on vain laajempi ymmärrys alastaan, ei siis pelkästään se, miten ne sähköt asennetaan.
Monet yliopistokoulutetutkin tekevät töitä käsillään ja ovat käytännönläheisiä, ei yliopistokoulutus tarkoita sitä että pitää istua jossain kirjastossa.
Kun sinulla tulee kodissasi joku akuutti ongelma sähköjen kanssa niin, että ei korjaannu omin voimin, kutsutko sähköasentajan vai diplomi-insinöörin apuun? Aloittajan lapselle voi riittää se, että hän saa sinulle sähköt toimimaan eikä hän tarvitse siinä yliopistossa hankittua laajempaa ymmärrystä. Jos hän valmistuu sähköasentajaksi ja aloittaa työt vaikka vaatimattomalla 13 euron tuntipalkalla samaan aikaan kuin ylioppilaat vasta aloittavat opinnot yliopistossa, mikä on tilanne viiden vuoden päästä? AP:n lasten kohdalla ei tietenkään niin rahvaanomaisia asioita tarvitse ajatella kuin opintolainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sähköasentaja ja tienaan enemmän kuin yli puolet lukiosta käyneistä kavereistani.
Tämähän se olisi. Siinä vaiheessa kun yliopiston käyneet käsienheiluttelumaisterit ihmettelevät työttöminä, sähköasentaja on ollut jo 3-4 vuotta töissä.
Sähkötekniikan DI:llä on käytännössä täystyöllisyys. Ja sehän on se yliopistoasteen koulutus tuolta kyseiseltä sähköalalta. Ja pelkästään aloituspalkkakin on huomattavasti korkeampi kuin sillä asentajalla jopa vuosien kokemuksella, todennäköisesti korkeampi aloituspalkka kuin asentajalla koskaan tulee olemaan.
Eihän mikään estä sähköasentajaa opiskelemasta DI:ksi. Opiskelee vaan tarpeeksi matematiikkaa ja muuta vaikka iltalukiossa tai valitsee amiksessa lukiokurssit. Ilmeisesti ette tiedä, että näinkin voi tehdä. Sitten vaan pääsykokeilla sisään, niin on sitten laajempi ymmärrys siitäkin, miksi tietyt sähköjutut pitää suunnitella niin, että on asennuksen kannalta järkevää.
Ihan yhtä hyvin korkeakouluun voi hakea myöhemmin jos siltä tuntuu. Mistään olennaisesta ei jää elämässä paitsi vaikkei koskaan kävisi korkeakoulua, kunhan vain itse on tyytyväinen valintaansa. Varsinkin AMK-opinnoissa amiksesta ja alan töistä saatu käytännön osaaminen on huomattavasti yo-tutkintoa parempi pohja, kunhan vain kielitaito ja muu alalla tarvittava pohjatieto on hallussa. Ja kaiken sen saa tarvittaessa hankittua tai kerrattua aikuislukion kursseilla.
Tosin tässäkin keskustelussa keskitytään aivan liikaa jatko-opintomahdollisuuksiin. Jotkut nimittäin ovat oikeasti tyytyväisiä käytännön työhön, ja on hyvinkin mahdollista että ap:n lapsi on yksi heistä.