Lue keskustelun säännöt.
Anoppia hävettää että yhdestä lapsesta tulee sähköasentaja
24.08.2025 |
Meidän muut lapset on mennyt lukioon ja 2/4 on jo siirtynyt korkeakouluopintoihin. Myös mieheni veljen lapset (3 kpl) ovat kaikki yliopistossa lukion jälkeen.
Anoppi ei meinannut uskoa että yksi lapsistamme meni sähköpuolelle lukion sijaan. Keskustelua käytiin yhteishakua edeltävästi siihen sävyyn, että mikä olisi hyvä lukio. Kun anoppi sai tietää, että lapsi on hakemassa ensimmäisenä vaihtoehtona sähköpuolelle, ei hän lakannut ihmettelemästä asiaa ja sättimästä meitä vanhempia. Lapsella oli ka 8,5 eli hän olisi halutessaan voinut mennä lukioon. Näen kuitenkin hänen halunsa toiminnalliseen opiskeluun ja uskon että vaihtoehto on hänelle hyvä.
Nyt anoppi on laantunut hiukan sättimisen kanssa mutta puhuu tosi ala-arvoisesti koulutuksesta (no ei kai siinä mitään pahaa ole mutta et saa sitten ylioppilasjuhlia, on se tosi sääli) Kuulin myös, että hän oli mökkinaapurilleen sanonut että tämä on nyt tällainen vuoden hullutus ja X tulee kyllä järkiinsä kun kasvaa
Harmittaa tosi pljon lapsen puolesta, joka on tosi innostunut alasta, selvitellyt jo nyt harjoittelupaikkoja ja tehnyt selkeitä suunnitelmia. Kotona olemme tuoneet esiin että tutkinto on toisen asteen tutkinto siinä kuin lukiokin ja tuemme häntä kaikin tavoin.
Mitä sanoa anopille, että oppii käyttäytymään?
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Yliopistokoulutuksen voi hankkia myöhemminkin. On aivan eri asia hakea kesätöitä yliopisto-opiskelijana pelkällä ylioppilastutkinnolla kuin asentajana.
Luultavasti sähköasentajalapsella on noin 25 - 30-vuotiaana paremmat tulot kuin lukion käyneillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ammatinvalinta. Sähköasentajaa ei tekoäly korvaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä duunarilla on parempi palkka kuin korkeakoulun käyneellä, kun ei se opinahjo takaa hyvää palkkaa...
No ei ole, lol. Älä ole naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muutamia tuttavia jotka ovat päätyneet amikseen kun sisarukset ovat opiskelleet pidemmälle.
Jokainen näistä amislaisista on katkera valinnastaan, heidän koulutetummilla sisaruksillansa on paljon korkeammat elintasot ja ovat myös siistien töiden vuoksi terveempiä. Myös näyttää siltä että perheen perustaminen on koulutetulle helpompaa, matalasti koulutetut miehet erityisesti näyttävät jäävän helpommin yksin.
Ehdottomasti kannustaisin sinne lukion suuntaan... Mikset ehdottelisi pojallesi vaikkapa sähkötekniikkan opiskeluja?
"Sähköasentajan keskipalkka Suomessa vaihtelee lähteestä ja ajankohdasta riippuen, mutta se on usein 3 0003 300 euron välillä kuukaudessa, tai 1822 euroa tunnissa. Aloittelevan sähköasentajan palkka on pienempi, noin 1 6002 500 euroa kuussa"
"Sähkötekniikan diplomi-insinöörin kuukausipalkka vaihtelee merkittävästi, mutta vastavalmistuneen suositeltu alkupalkka on noin 4 180
Minullakin on. Ei ole amislaiset katkeria valinnastaan, kun ovat asuneet pitkään omilla tuloillaan hankkimassaan omistusasunnossa ja on turvattu tulevaisuus vakituisessa työssä. Sehän ei mitenkään estä hankkimasta lisää koulutusta ja parempaa työtä sitten, kun siltä tuntuu.
Miksi sinun tuttavasi eivät ole enää jatkaneet opiskelua? Eihän ammattitutkinto ole este. Pitää vaan päästä sisään pääsykokeella. Huomaatko, että sähköasentaja on valmis aloittamaan tienaamisen jo samaan aikaan, kun diplomi-insinööriksi opiskeleva vasta hakee opiskelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Mitä jos hankkisi ensin ammatin, ja jatko-opiskelisi korkeakoulussa myöhemmin?
Helpompaa toisin päin, kun pitää sen opintoputken sellaisena että asiat joita seuraavaksi tarvii ei pääse unohtumaan.
Sen amiksen voi sitten käydä ihan huvikseen myöhemmin, tosin tuskin siellä mitään uutta enää opii jos saman alan korkeampi koulutus on käytynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä duunarilla on parempi palkka kuin korkeakoulun käyneellä, kun ei se opinahjo takaa hyvää palkkaa...
No ei ole, lol. Älä ole naurettava.
Oletko koskaan saanut laskua sähkö- tai putkiasentajalta? Niinpä! Eihän se suoraan asentajalle mene, mutta kyllä sosiaalityöntekijän tai varhaiskasvattajan palkalla kirpaisee se maksaa. Kuinka monta sähkö- ja LVI-asentajaa on nyt työttömänä? Entä taiteen maisteria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Yliopistokoulutuksen voi hankkia myöhemminkin. On aivan eri asia hakea kesätöitä yliopisto-opiskelijana pelkällä ylioppilastutkinnolla kuin asentajana.
Luultavasti sähköasentajalapsella on noin 25 - 30-vuotiaana paremmat tulot kuin lukion käyneillä.
Miten luulet siellä yliopistossa pärjäävän amistaustalla? Vai opetetaanko amiksessa esim matriisilaskentaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Mitä jos hankkisi ensin ammatin, ja jatko-opiskelisi korkeakoulussa myöhemmin?
Helpompaa toisin päin, kun pitää sen opintoputken sellaisena että asiat joita seuraavaksi tarvii ei pääse unohtumaan.
Sen amiksen voi sitten käydä ihan huvikseen myöhemmin, tosin tuskin siellä mitään uutta enää opii jos saman alan korkeampi koulutus o
Tiedän nuoren, joka vaihto AMK:sta amikseen siksi, että halusi oppia oikeaa työtä. Käytännön aloilla arvostetaan AMK:ssa ja varsinkin sen jälkeen niitä, joilla on saman alan ammattikoulutus kuin suoraan lukiosta tulleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Yliopistokoulutuksen voi hankkia myöhemminkin. On aivan eri asia hakea kesätöitä yliopisto-opiskelijana pelkällä ylioppilastutkinnolla kuin asentajana.
Luultavasti sähköasentajalapsella on noin 25 - 30-vuotiaana paremmat tulot kuin lukion käyneillä.
Miten luulet siellä yliopistossa pärjäävän amistaustalla? Vai opetetaanko amiksessa esi
Mitä on matriisilaskenta? Tätä kysyy maisteri, joka valmistui käymättä päivääkään lukiota. Valmistumisesta on sen verran aikaa, että ehkä olen tuon unohtanut niin kuin paljon muutakin turhaa. Jollakin ihmeellisellä keinolla sain kaikista tilastokursseista 5, joka oli silloin paras arvosana. Muuta matematiikkaa ei opintoihin sisältynyt, kun käytin gradussa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Hömppätiedettä varmaan sinun mielestäsi, kun ei ollut enempää matematiikkaa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ylpeä jos pojastani tulisi sähköasentaja. Hyviä työmiehiä arvostetaan enemmän kuin akateemisia käsitteiden pyörittäjiä, jotka eivät osaa lamppua vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on aivan sama minne omat lapseni lopulta päätyvät töihin, kunhan jonkun koulutuksen käyvät... Mutta lukio kyllä on sellainen että se on käytävä jo pelkästään yleissivistyksen vuoksi. Siellä myös oppii todella paljon hyödyllisiä taitoja ja esim tiedon hankkimista ja pitkäjänteisyyttä aivan eri tavalla kuin peruskoulussa. Lukion oppimäärä auttaa tulevaisuudessa aivan joka ikisessä ammatissa, oli se sitten siivooja tai kirurgi.
Lukio on niin laadukas ja yleissivistävä koulu että olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman sitä tietoa ja elämäntaitoja joita sieltä sai. Ammattiin kouluttaudutaan sitten lukion jälkeen.
Lukiossa oppii tiedon hankkimista ja pitkäjänteisyyttä eri tavalla kuin peruskoulussa, ihanko totta?
Minulla olisi ollut lukio hukkaan heitettyä aikaa, sillä en oppinut matematiikkaa peruskoulussa. Ei minulla olisi ollut lukioon mitään asiaa. En olisi saanut yhtäkään matematiikan kurssia läpi. Tiedätkö mikä minusta on aitoa sivistystä? Avarakatseisuus ja empaattisuus. Sinun tekstistäsi paistaa ylimielisyys ja asioiden yksinkertaistaminen. Ammattikoulussa aloin huomata, että minähän opin asioita. Huomasin, että mielenkiinto ja motivaatio auttavat uuden oppimisessa. Olen käsistäni taitava, hahmotan ympäristöäni tarkasti, olen idearikas, luova ja aloitekykyinen. En näe, että näillä taidoilla olisin hyötynyt lukiosta yhtään. Sivistyä voi monella muullakin tavalla, kuin lukiossa istumalla. Kirjastot on keksitty, netissä on lukematon määrä dokumentteja, podcasteja ja julkaisuja, joista voi oppia maailmaa ja avartaa näköaloja.
Inhoan tätä vastakkaisasettelua ja jankkaamista, mitä tällä palstalla on. Ainakin itse arvostan kaikenlaista osaamista, oli se sitten käsityötaito tai tietotyö. Aloitus on provo ja sinällään tehokas, mutta aiheeseen olen väsynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä päin korkeasti koulutettuja löytyy joka kuusen juurelta. Mistään ei vain löydy sähkö- tai putkimiestä, joka osaisi hommansa ja tulisi pyynnöstä. Muutenkin kaikenlaiset remonttireiskat ja koneenkorjaajat ovat vaikeasti löydettäviä. Monesti joutuu tyytymään johonkin, joka harrastuksen pohjalta tietää asioista jotain. Parempi nuoren on elää omaa elämäänsä kuin toteuttaa isovanhempien tai vanhempien unelmia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tuttavasi eivät ole enää jatkaneet opiskelua? Eihän ammattitutkinto ole este. Pitää vaan päästä sisään pääsykokeella. Huomaatko, että sähköasentaja on valmis aloittamaan tienaamisen jo samaan aikaan, kun diplomi-insinööriksi opiskeleva vasta hakee opiskelemaan?
Kyllä se voi olla vaikeaa lähteä opiskelemaan jos opintotukikuukausia ei ole juuri enää jäljellä ja on ehkä lapsikin elätettävänä tai asuntolainaa. Sitä tippuu aivan rahattomaksi.
Ensin kannattaa lukea se rahakas ja koulutusta vaativa ammatti, sen jälkeen vasta helpommat jutut. Amiksessa voi opiskella saman aikaisesti kun vaikka tekee täysipäiväisesti töitä diplomi-insinöörinä hyvällä palkalla, toisin päin tuo ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuon ikäinen välittäisi enää hevon v*ttua isoäitinsä mielipiteistä`?
Voi olla tulevaisuudessa suvun rikkain.
"Mitä on matriisilaskenta? Tätä kysyy maisteri, joka valmistui käymättä päivääkään lukiota. Valmistumisesta on sen verran aikaa, että ehkä olen tuon unohtanut niin kuin paljon muutakin turhaa. Jollakin ihmeellisellä keinolla sain kaikista tilastokursseista 5, joka oli silloin paras arvosana. Muuta matematiikkaa ei opintoihin sisältynyt, kun käytin gradussa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Hömppätiedettä varmaan sinun mielestäsi, kun ei ollut enempää matematiikkaa ?"
Oletusarvoisesti tämän nuoren mielenkiinto kohdistuu teknisille aloille, ja niitä yliopistossa opiskellessaan täytyy olla lukion pitkä matematiikka hallussa.
Sinun alasi ei varmastikaan hömppää ole, mutta eri alaa kuitenkin kuin missä tämän nuoren kiinnostus kuulostaa olevan ja sinällään ei liity aiheeseen.
Olen akateeminen työtön. Olisinpa kouluttanut itseni sähköasentajaksi.
Onko ap kertonut lapsensa olevan poika, vai oletetaanko täällä vain nuoren sukupuoli?
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen työtön. Olisinpa kouluttanut itseni sähköasentajaksi.
Tekoäly tulee tulevaisuudessa viemään työn ennemmin akateemiselta, kuin kädentaitajilta, kuten sähköasentaja.
Onneksi insinööritutkinnon lisäksi osaan myös tehdä sähköasennuksia. Vaikka nykyisin enemmän suunnittelen vielä toistaiseksi.
Höpön löpön. Hömppäopiskelijoita on todella vähän, jostain syystä vain ihmiset joilla ei ole mitään käsitystä yliopistoista jaksavat nostaa näitä tikunnokkaan vaikka kokonaiskuvassa aivan olematon asia.