Lue keskustelun säännöt.
Anoppia hävettää että yhdestä lapsesta tulee sähköasentaja
24.08.2025 |
Meidän muut lapset on mennyt lukioon ja 2/4 on jo siirtynyt korkeakouluopintoihin. Myös mieheni veljen lapset (3 kpl) ovat kaikki yliopistossa lukion jälkeen.
Anoppi ei meinannut uskoa että yksi lapsistamme meni sähköpuolelle lukion sijaan. Keskustelua käytiin yhteishakua edeltävästi siihen sävyyn, että mikä olisi hyvä lukio. Kun anoppi sai tietää, että lapsi on hakemassa ensimmäisenä vaihtoehtona sähköpuolelle, ei hän lakannut ihmettelemästä asiaa ja sättimästä meitä vanhempia. Lapsella oli ka 8,5 eli hän olisi halutessaan voinut mennä lukioon. Näen kuitenkin hänen halunsa toiminnalliseen opiskeluun ja uskon että vaihtoehto on hänelle hyvä.
Nyt anoppi on laantunut hiukan sättimisen kanssa mutta puhuu tosi ala-arvoisesti koulutuksesta (no ei kai siinä mitään pahaa ole mutta et saa sitten ylioppilasjuhlia, on se tosi sääli) Kuulin myös, että hän oli mökkinaapurilleen sanonut että tämä on nyt tällainen vuoden hullutus ja X tulee kyllä järkiinsä kun kasvaa
Harmittaa tosi pljon lapsen puolesta, joka on tosi innostunut alasta, selvitellyt jo nyt harjoittelupaikkoja ja tehnyt selkeitä suunnitelmia. Kotona olemme tuoneet esiin että tutkinto on toisen asteen tutkinto siinä kuin lukiokin ja tuemme häntä kaikin tavoin.
Mitä sanoa anopille, että oppii käyttäytymään?
Kommentit (269)
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä hävettävää sähköasentajan ammatissa on? Sähköasentajia tarvitaan. Itse opiskelin sähköalaa mutta jouduin harmikseni sen lopettamaan. Syy ei ollut minun. Vieläkin kiinnostaisi se mutta en tiedä jaksaisinko enää lähteä opiskelemaan.
Usein on parempi (myös liksan, ja etenkin työllistymisen, osalta) olla erittäin hyvä duunari, kuin keskinkertainen akateeminen. Melko iso osa amikseen menevistä kun on "heikompaa ainesta" niin siinä joukossa on paljon helpompi loistaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun kuopus meni amikseen, kävi armeijan ja haki ammattikorkeaan. En tiedä vielä mikä hänestä tulee isona.
Mutta lukio olisi ollut hänelle silkkaa ajanhukkaa. Hänelle pidettiin valmistujaiset aivan samoin kuin yo-juhlat sisaruksilleen.
Anoppisi on ääliö.
Lukio ei ole kenellekään ajanhukkaa, sieltä saa valtavan määrän yleissivistystä. Vähän sama jos väittäisi että yläasteella ei opi mitään järkevää ja voi jättää yleissivistävät opinnot ala-asteeseen, paitsi että lukiossa oppii paljon enemmän kuin yläasteella.
Anoppi on vähän yksinkertainen, kaikki ammatit ja työt ovat tarpeen ja kunnioitettavia.
Minulla on muutamia tuttavia jotka ovat päätyneet amikseen kun sisarukset ovat opiskelleet pidemmälle.
Jokainen näistä amislaisista on katkera valinnastaan, heidän koulutetummilla sisaruksillansa on paljon korkeammat elintasot ja ovat myös siistien töiden vuoksi terveempiä. Myös näyttää siltä että perheen perustaminen on koulutetulle helpompaa, matalasti koulutetut miehet erityisesti näyttävät jäävän helpommin yksin.
Ehdottomasti kannustaisin sinne lukion suuntaan... Mikset ehdottelisi pojallesi vaikkapa sähkötekniikkan opiskeluja?
"Sähköasentajan keskipalkka Suomessa vaihtelee lähteestä ja ajankohdasta riippuen, mutta se on usein 3 0003 300 euron välillä kuukaudessa, tai 1822 euroa tunnissa. Aloittelevan sähköasentajan palkka on pienempi, noin 1 6002 500 euroa kuussa"
"Sähkötekniikan diplomi-insinöörin kuukausipalkka vaihtelee merkittävästi, mutta vastavalmistuneen suositeltu alkupalkka on noin 4 180 euroa. Kokeneiden diplomi-insinöörien mediaanipalkka voi nousta 5 000 euroon tai enemmän, riippuen kokemuksesta, tehtävänkuvasta, alasta ja työnantajasta.
Vastavalmistuneen suosituspalkka: Noin 4 180 euroa kuukaudessa.
Mediaanipalkka kokeneilla: 5 000 euroa kuussa viiden vuoden työkokemuksella.
Yleinen DI-mediaanipalkka: TEKin mukaan diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa on noin 5 400 euroa kuukaudessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Duunareilla on iso palkat Norjassa.
Korkeakoulutetuilla vielä korkeammat.
Hyvällä duunarilla on parempi palkka kuin korkeakoulun käyneellä, kun ei se opinahjo takaa hyvää palkkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on aivan sama minne omat lapseni lopulta päätyvät töihin, kunhan jonkun koulutuksen käyvät... Mutta lukio kyllä on sellainen että se on käytävä jo pelkästään yleissivistyksen vuoksi. Siellä myös oppii todella paljon hyödyllisiä taitoja ja esim tiedon hankkimista ja pitkäjänteisyyttä aivan eri tavalla kuin peruskoulussa. Lukion oppimäärä auttaa tulevaisuudessa aivan joka ikisessä ammatissa, oli se sitten siivooja tai kirurgi.
Lukio on niin laadukas ja yleissivistävä koulu että olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman sitä tietoa ja elämäntaitoja joita sieltä sai. Ammattiin kouluttaudutaan sitten lukion jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Voihan lapsi sitten myöhemmin lukea lisää, jos kiinnostaa? Aika moni tekee ensin töitä jonkin aikaa vaikka juuri sähkömiehenä ja sitten, jos kiinnostaa niin hakeutuu lukemaan vaikka insinööriksi myöhemmin.
T: putkimies -> LVI-insinööri -> DI
Kyllä se on helpompaa toisin päin DI:ksi lukea kun on vielä lukion pitkä matematiikka tuoreessa muistissa. Nuokin ajan myötä unohtuvat jos ei käytä.
Ensin ne pidemmät ja vaativammat opinnot ja sitten joku hupiammatti amiksesta jos siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Itse ylioppilaana arvostan jopa enemmän näitä, jotka hallitsevat käsityöt. Mikään ei ole hienompaa kuin sähkömies, joka osaa laittaa talon sähköt kuntoon. Harvemmin ylioppilas ja yliopiston feministiopinnot käynyt osaa tehdä yhtään mitään käytännön töitä."
Kyllä minä ainakin arvostan enemmän niitä yliopistolaisia jotka ovat sähköjärjestelmät kehittäneet, enkä sitä ihmistä joka apinana ne asentaa niin kuin siinä yliopistolaisen suunnittelemassa manuaalissa opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äkkiseltään kaksi tuttavaa tulee mieleen jotka sähkömiehiä. Molemmat tekivät sähkömiehen hommia kunnes perustivat oman yrityksen. Toinen teki exitin alle 10 vuodessa. Rahaa on vaikka kuinka paljon ja toinen kasvattanut yrityksensä merkittäväksi toimijaksi, neuvottelee isoja sopimuksia tämän tästä. Menisi mummo hiljaiseksi kun tietäisi tämän.
Tuskin menisi hiljaiseksi. Hyväpalkkainen duunari on silti vain duunari. Rahalla voi päivittää talon, auton, veneen ja paljun, mutta se ei tuo akateemista sivistystä.
Akateeminen sivistys ei tuo kattoa pään päälle eikä ruokaa pöytään jos töitä ei löydy.
Paljon enemmän niitä amiksia on työttömänä. Jos haluaa parhaat mahdollisuudet hyvään työhön ja hyvään palkkaan niin silloin kannattaa opiskella pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköasentaja on varmasti yksi parhaimmista ammateista, heille löytyy aina töitä ja heitä arvostetaan. Anopin mölinät voi jättää omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä anopille pitäisi perustella, miten hyvä ratkaisu on. Siinä vaiheessa kun ylioppilailla on edessään monen vuoden opinnot, sähköasentaja on jo töissä, ja ansaitsee rahaa. Asentajia tarvitaan aina. Työ on siistiä sisätyötä, ja jos siihen kyllästyy, voi varmaan kouluttautua lisää johonkin suunnittelupuolelle. Ja heikoksi menisi, jos ei valmistuisi yhtään uusia sähköasentajia, jos kaikki änkeytyisivät lukioon. Meillä on ollut vähän sama. Yksi lapsista ei mennyt lukioon, ja voi sitä vouhotusta tästä ratkaisusta.
Tämä sähköasentaja saattaa tienata paremmin kuin akateemiset sisaruksensa, korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa.
Keskimäärin kuitenkin tienaa vähemmän. Ja on myös todennäköisemmin työtön.
Korkeakoulutetut tienaavat paremmin ja löytävät todennäköisemmin töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Naistutkimuksen maisteri ei ole työmarkkinoilla kovin hyvin työllistyvä. Sähkärillä on paremmat näkymät."
Miksi amiksille yliopisto-opiskelu on aina jotain naistutkimusta? Entä jos vertaisit esim. lääketieteeseen, oikeustieteeseen, kauppatieteeseen ja insinööritieteisiin, joita opiskelee hyvin paljon enemmän.
Koska monen suomalaisen mielestä kaikki muut tavat vaurastua, paitsi fyysinen työ joka pilaa terveyden tai lottovoitto on paskaa.
Kun ei ole ymmärrystä aivotyön vaativuudesta, on kiva kehitellä tarinoita jotka vertautuvat lähinnä lottovoitoon:
"kaverin lapsen tuttu sähköasentaja perusti yrityksen ja siitä tuli miljonääri", ja kuvitella että sillä matalallakin koulutuksella on mahdollista vaurastua, vaikka sen todennäköisyys tosiaan on sen lottovoiton luokkaa.
Todennäköisemmin sitä vain pilaa terveytensä, kituuttaa surkealla palkalla ja katkeroituu paremmin pärjääville jos ei jaksa koulun penkkiä kuluttaa. Näkyyhän tuo katkeruus täälläkin kun kovasti korkeakoulutusta pitää joidenkin mollata hyödyttömäksi. Ehkä jopa sukupolvelta toiselle periytynyttä katkeruutta.
Anoppi valaisee kynttilöin ja keittää puuhellalla?
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä harmittaa lapsen puolesta sinun munattomuutesi. Jos lapsella on mahdollisuuksia kouluttautua pidemmälle niin sitten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata, muuten jää todella paljon elämässä paitsi, sekä kokemusta, tietoa että myös todennäköisesti ihan elämänlaatua. Sen amiskoulutuksen voi hankkia myöhemminkin sitten jos siltä tuntuu, tuntuu yliopiston jälkeen lähinnä lomailulta.
Itse molemmat, yliopiston ja amiksen käynyt.
Mitä jos hankkisi ensin ammatin, ja jatko-opiskelisi korkeakoulussa myöhemmin?
Vierailija kirjoitti:
Minulle on aivan sama minne omat lapseni lopulta päätyvät töihin, kunhan jonkun koulutuksen käyvät... Mutta lukio kyllä on sellainen että se on käytävä jo pelkästään yleissivistyksen vuoksi. Siellä myös oppii todella paljon hyödyllisiä taitoja ja esim tiedon hankkimista ja pitkäjänteisyyttä aivan eri tavalla kuin peruskoulussa. Lukion oppimäärä auttaa tulevaisuudessa aivan joka ikisessä ammatissa, oli se sitten siivooja tai kirurgi.
Lukio on niin laadukas ja yleissivistävä koulu että olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman sitä tietoa ja elämäntaitoja joita sieltä sai. Ammattiin kouluttaudutaan sitten lukion jälkeen.
Et taida tietää ammattikoulun yleissivistävistä opinnoista paljonkaan...
Vierailija kirjoitti:
Sähköasentajan tienaa paremmin kuin saman alan insinöörinä suunnittelutoimisto saa.
Sori vaan, mutta ei tienaa. Sen koulutetun suunnittelijan palkka on tuplat verrattuna siihen asentajaan. Miksi valehtelet tuollaisia?
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, mikä koulutus anopilla on? Vaikuttaa vähän hölmöltä ja tietämättömältä anopilta. Tämä sähköasentaja voi halutessaan jatkaa vaikka ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Voi opiskella insinööriksi tai dippainssiksi. Tämä sähköasentaja voi pärjätä ja tienata enemmän kuin joku lukion käynyt.
Ei millään pahalla mutt anoppi vaikuttaa sivitymättömältä juntiltaja vähän tyhmältä.
Amistaustalla ei kyllä mitenkään pärjää DI-koulutuksessa. Se lukion pitkä matematiikka on siellä oltava hallussa.
Amistaustalla voi ehkä pärjätä AMK:ssa, ja toki sitä kautta tienata enemmän kuin "joku lukion käynyt", mutta jos tekniset alat kiinnostaa niin silloin lukio on ehdottomasti paras valinta, ja sitä kautta sitten voi miettiä että lähteekö AMK:hon vai riittääkö rahkeet sinne yliopistoon.
Anna vanhan akan horista omiaan äläkä ole kuulevinasi. Voit neuvoa lapsille samaa. Lähinnä myötähäpeäähän tuollainen anoppisi käytös aiheuttaa.