Kuinka pitkään suhde voi mielestänne jatkua ilman intiimiä kanssakäymistä ennen kuin on aika pistää lusikat jakoon?

Vierailija kirjoitti: Muistan, kun olin huonossa suhteessa niin seksuaalisuus katosi sen ekan puolen vuoden jälkeen. Mies ei panostanut lainkaan minun tyydyttämiseen ja muutenkin alkoi kohtelemaan vähättelevästi, tylysti ja olin itsestäänselvyys. Tästä sitten alkoi painostaminen seksiin ja läheisyyden pimittäminen, jos en suostunut. Nykyinen mies on niin ihana. Ei painosta ikinä. Huomioi, kehuu ja hellii ilman seksiäkin.. No, sitä seksiä onkin sitten paljon

Tässä ap sinulle vinkkejä. Ja teille muillekin naisille jotka valittelette miesten haluttomuuden yleisyydestä.

Mitä olette tehneet miehen eteen?

Vierailija kirjoitti:

Vuosikymmenten jälkeen on kertynyt sekä psyykkistä painolastia (vastuut jakautuneet epäreilusti lapsiperhe-elämässä eikä kiinnosta tehdä yhdessä asioita) että vetovoimaan liittyviä asioita, että toinen ei huolehdi itsestään, käyttää liikaa alkoa, ei huomioi toista eikä halua kokeilla mitään uutta. Kyse ei todellakaan ole pelkästä seksistä, vaan seksittömyys on seurausta monesta asiasta. Vaatisi aika paljon, että tästä lähennyttäisiin vielä. Lapset kohta aikuistumassa, katsotaan, miten tässä käy. 

Hyvä huomio. Kertoo täydellisesti miksi miehet ovat haluttomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olin joskus vuosia "haluton", koska olin rakastunut toiseen ja yritin kitkutella puoleltani tunteettomassa kämppissuhteessa, koska virheellisesti ajattelin että niin vaan jotenkin kuuluu tehdä kun on jo kaikki yhdessä. Olisinpa eronnut aiemmin ja hankkinut vähän itsetuntoa enkä elänyt elämääni sen mukaan mitä mielipiteitä muilla oli.

Promiskuiteettisessa apinalaumassa tosiaan hypitään pippelistä ja pimpistä toiseen.

Tässä ketjussa puhuttiin nyt kuitenkin kai monogamiasta - vai puhuttiinko?

Hyvä yritys, mutta ihminen ei ole luonnostaan monogaminen. Monogamia on kulttuurinen rakennelma, jota yksityisomaisuus ja perimisjärjestelmä edellyttävät. Jopa muka-yksiavioiset ihmiset ovat todellisuudessa sarjamonogamisteja, eli useimmilla on elämän aikana useita suhteita peräkkäin.

Ei niin. Ei nainenkaan ole, vaan hyötyy spermakilpailusta ja esim. jälkeläisten tappamiesta ja hylkäämisestä. Siis jos ajatellaan tätä matalamman kognition käytöstä, johon parittelu ja "seksin harrastaminen" kuuluvat myös.

Sitten on olemassa myös joukko ihmisiä, joita eläinvaistot eivät hallitse, vaan joiden toimintaa ja käytöstä ohjaa korkeammat moraalit, aattteet, tunteet, jopa filosofiat tai visiot. Tällainen ihminen voi olla monogaminen, sillä eläinvaisto ei pysty enää hallitsemaan tätä.

Tässä ketjussa taidetaan kuitenkin keskustella enimmäkseen tästä eläinvaistojen vallasta, ja niistä luopumisesta. Ap toivoisi, että kumppanikin olisi eläimellisempi tai toteuttaisi eläimellisyyttään hänen kanssaan. Mutta tällainen liitto ei tule koskaan onnistumaan (miehen ja naisen välillä) sillä miehen ja naisen eläimellisyys on erilaista. Naisella se on naarasnisäkkään ja miehellä koirasnisäkkään. Siksi täytyy valita jompi kumpi, monogamia tai eläinvaistot.

Ei rajaa, kunhan halukas pääsee toteuttamaan itseään jonkun toisen kanssa.

Jos seksittömyydelle ei ole varsinaista syytä (juuri synnyttänyt, toipuu leikkauksesta tai sairaudesta, masennus tai vakava haluttomuus, johon on yrittänyt hakea apua), niin silloin en näe, miksi toisen pitäisi olla vapaaehtoisesti ilman seksiä viikko- tai kuukausikaupalla, jos tällä toisella on normaalit halut ja tarpeet. Ihan sama, onko haluton mies vai nainen (toki vain nainen voi olla juuri synnyttänyt, kuten biologia vahvistaa). 

Avioliittoni kesti 34v josta viimeiset 17v eli puolet ilman seksiä. Avioliitto päättyi miehen kuolemaan. Mies oli haluton osapuoli.

Ihan miten kauan tai vähän tahansa.

Jos on mikä vain ongelma, joka haittaa toista paljon ja jos sitä ei saada selvitettyä, niin se johtaa joko eroon tai onnettomaan suhteeseen. Vaikka jos toisesta ei saa hyvää juttuseuraa tai tukea elämään tai apua kodin pyöritykseen, ja löytää sitä jostakusta muusta, tai muuten vain tulee mitta täyteen.

Vierailija kirjoitti:

Jos seksittömyydelle ei ole varsinaista syytä (juuri synnyttänyt, toipuu leikkauksesta tai sairaudesta, masennus tai vakava haluttomuus, johon on yrittänyt hakea apua), niin silloin en näe, miksi toisen pitäisi olla vapaaehtoisesti ilman seksiä viikko- tai kuukausikaupalla, jos tällä toisella on normaalit halut ja tarpeet. Ihan sama, onko haluton mies vai nainen (toki vain nainen voi olla juuri synnyttänyt, kuten biologia vahvistaa). 

Biologisesti on naaraalle luonnollista olla vuosikausia ilman "seksiä" ja paritella esimerkiksi vain kerran vuodessa. Seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole biologista, myöskin koiraat lopettavat naaraan siittämisen jos tämä ei tiineydy.

Minä olen nyt viisi vuotta katsellut suhdetta, jossa puolisolla ei ole käytännössä minkäänlaista seksuaalisia haluja, mutta ei myöskään kykyä edes keskustella asiasta. Avioero olisi tässä tilanteessa erinäisistä syistä aika vaikea tie, enkä oikeastaan myöskään jaksa olla se joka joutuisi senkin hoitamaan kuten kaiken muunkin tässä taloudessa, joten voi olla että alan vaan käydä vieraissa ja katson mielenkiinnolla, miten käy. 

Se on sitten sunnuntai kun kaikki hihhulit kokoontuu av:lle. Kyllä seksi kuuluu parisuhteeseen. Jos se lakkaa, on hyvä pohtia syitä tälle. Suhde voi hiipua jos siihen ei ole panostettu eikä ole yhteisiä hetkiä. Mutta ap on ainoa, joka ratkaisun tekee, että milloin riittää. Ei kannata kuitenkaan loputtomiin vatvoa jos toinen ei ole halukas setvimään tilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoni kesti 34v josta viimeiset 17v eli puolet ilman seksiä. Avioliitto päättyi miehen kuolemaan. Mies oli haluton osapuoli.

Koetko että olisisit voinut herätellä miehen haluja jotenkin? Taisit olla hyvin itsekäs rakastaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seksittömyydelle ei ole varsinaista syytä (juuri synnyttänyt, toipuu leikkauksesta tai sairaudesta, masennus tai vakava haluttomuus, johon on yrittänyt hakea apua), niin silloin en näe, miksi toisen pitäisi olla vapaaehtoisesti ilman seksiä viikko- tai kuukausikaupalla, jos tällä toisella on normaalit halut ja tarpeet. Ihan sama, onko haluton mies vai nainen (toki vain nainen voi olla juuri synnyttänyt, kuten biologia vahvistaa). 

Biologisesti on naaraalle luonnollista olla vuosikausia ilman "seksiä" ja paritella esimerkiksi vain kerran vuodessa. Seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole biologista, myöskin koiraat lopettavat naaraan siittämisen jos tämä ei tiineydy.

Juuri tämä. Nainen ei tarvitse seksiä kuin miehen kontrollointiin.

Mutta niillä menee pasmat sekaisin jos mies ei alistu sille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuuden takana voi olla vaikka mitä psykologisia ja joskus fysiologisia syitä. Eikö niitä kannattaisi yrittää selvittää?

Millä selvität jos haluton osapuoli ei edes myönnä ongelman olemassaoloa. 

Kaikille haluttomuus ei ole ongelma. Se voi tuntua myös rentouttavalta ja vapauttavalta, kun ei ole pakkomiellettä intiimiin kohtaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen katsonut miehen haluttomuutta 2 vuotta, hän väitti olevansa väsynyt, stressaantunut jne terveydellisiä syitä. Varasin aijan lääkärillekin hänelle. Ratkaisevaa oli, että mies vakuutti, että se ei johdu millään lailla minusta. Itse koin, että hän ei halunnut minua ja epäilin, että onko taustalla jotain muuta, mutta hän vakuutti, että ei todellakaan.

Nyt mies on alkanut haluta taas ja hämmentyneenä kyselin, että mistä se muutos johtuu. Hän sanoi, ettei ole enää vihainen minulle. Wtf?????!!!! Eli hän valehteli 2 v väittäessään, että kaikki on ok välillämme, kun kyselin ja yritin ratkaista haluttomuutta!!!! NYT se haluttomuusjakso on todellakin ongelma ja nyt ne halut menivätkin minulta.

Onko tällaista tapahtunut muille, pääsittekö jotenkin yli siitä vai tuliko ero?

Meillä ei yhteen aikaan ollut seksiä vuosiin.

Johtui vaimon jatku

Marttyyri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuuden takana voi olla vaikka mitä psykologisia ja joskus fysiologisia syitä. Eikö niitä kannattaisi yrittää selvittää?

Millä selvität jos haluton osapuoli ei edes myönnä ongelman olemassaoloa. 

Kaikille haluttomuus ei ole ongelma. Se voi tuntua myös rentouttavalta ja vapauttavalta, kun ei ole pakkomiellettä intiimiin kohtaamiseen.

 

Parisuhteessa on kaksi osapuolta. Vihje löytyy sanasta "pari". Jos vain toinen on haluton, se on ihan yksiselitteisesti ongelma. Jokainen saa elää vaikka koko elämänsä ilman seksiä, mutta sitten on parempi pysyä sinkkuna. 

Ihan ihmeellistä sössötystä koko ketju täynnä. Seksi on useimmille ihmisille aivan oleellinen perustarve. Sen evääminen yksipuolisella päätöksellä, ilman rakentavaa keskustelua ja toisen tarpeet ohittaen, on henkistä väkivaltaa. Sairaudet sun muut on asia erikseen, tosin jopa niissä tapauksissa pitäisi pystyä keskustelemaan siitä, miten puoliso saa toteuttaa seksuaalisuuttaan, jos haluttomuus/kyvyttömyys on lopullista. Jos haluttoman vastaus tähän on, että ei mitenkään, on aika erota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seksittömyydelle ei ole varsinaista syytä (juuri synnyttänyt, toipuu leikkauksesta tai sairaudesta, masennus tai vakava haluttomuus, johon on yrittänyt hakea apua), niin silloin en näe, miksi toisen pitäisi olla vapaaehtoisesti ilman seksiä viikko- tai kuukausikaupalla, jos tällä toisella on normaalit halut ja tarpeet. Ihan sama, onko haluton mies vai nainen (toki vain nainen voi olla juuri synnyttänyt, kuten biologia vahvistaa). 

Biologisesti on naaraalle luonnollista olla vuosikausia ilman "seksiä" ja paritella esimerkiksi vain kerran vuodessa. Seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole biologista, myöskin koiraat lopettavat naaraan siittämisen jos tämä ei tiineydy.

Juuri tämä. Nainen ei tarvitse seksiä kuin miehen kontrollointiin.

Mutta niillä menee pasmat sekaisin jos mies ei alistu sille.

Ööh. Kumpikaan ei "tarvitse" "seksiä" yhtään mihinkään, lähdetää siitä liikkeelle. Pikkulasta voit manipuloida vetoamalla tämän elukkavaistoihin, kuten esim. tältä ruuan pois viemisellä. Jos mies suhtautuu seksiin samalla tavalla ja samanlaiselle intensiteetillä niin hän on tämän pikkulapsen tasolla kognitiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ihan ihmeellistä sössötystä koko ketju täynnä. Seksi on useimmille ihmisille aivan oleellinen perustarve. Sen evääminen yksipuolisella päätöksellä, ilman rakentavaa keskustelua ja toisen tarpeet ohittaen, on henkistä väkivaltaa. Sairaudet sun muut on asia erikseen, tosin jopa niissä tapauksissa pitäisi pystyä keskustelemaan siitä, miten puoliso saa toteuttaa seksuaalisuuttaan, jos haluttomuus/kyvyttömyys on lopullista. Jos haluttoman vastaus tähän on, että ei mitenkään, on aika erota. 

Miksi sitten sössötät. Tajuatko että voit puhua vain omasta puolestasi, omasta suhteestasi. Kaikki muut saavat päättää ihan itse.

Riippuu todella paljon syistä.

Tilanne: Tosirakkaus kyseessä, haluttomuus johtuu pikkuvauva-ajasta/vaihdevuosista. En eroaisi.

Tilanne 2: Tyytymissuhde, haluttomuus johtuu suhteen ongelmista, joita halukkaampi ei halua korjata. Eroa, koska et selvästi arvosta puolisoasi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan ihmeellistä sössötystä koko ketju täynnä. Seksi on useimmille ihmisille aivan oleellinen perustarve. Sen evääminen yksipuolisella päätöksellä, ilman rakentavaa keskustelua ja toisen tarpeet ohittaen, on henkistä väkivaltaa. Sairaudet sun muut on asia erikseen, tosin jopa niissä tapauksissa pitäisi pystyä keskustelemaan siitä, miten puoliso saa toteuttaa seksuaalisuuttaan, jos haluttomuus/kyvyttömyys on lopullista. Jos haluttoman vastaus tähän on, että ei mitenkään, on aika erota. 

Seksi ei ole mikään perustarve.

Jos olisi, täällä olisi valtion tukemia bordelleja ja seksin saatavuus taattaisiin kaikille.