Voiko lapsen korvatulehdus ihan oikeesti parantua ilman antibiootteja ?

ainakaan, jos haluaa oikeita vastauksia. Täällä saadut vastaukset ovat periaatteessa samoja, jos kyselisit tiellä vastaantulevilta saman kysymyksen ja uskoisit heidän vastauksensa.



Itselläni on kaksi lasta ollut korvakierteessä ja suurinosa näistä saamistasi vastauksista on ihan shittiä!

"Pikkulasten korvatulehdus paranee usein ilman antibiootteja



Pikkulasten välikorvantulehdukseen ei tulisi määrätä antibiootteja ensimmäisellä lääkärikäynnillä. Alle kaksivuotiaille penisilliinistä on vain harvoin apua. Tämä todetaan brittiläisen lääkärilehden julkaisemassa hollantilaistutkimuksessa. Antibiootteja suositellaan usein määrättäväksi juuri näille lapsipotilaille, koska heillä on suurin riski sairastua jälkitauteihin.

Hollantilainen tutkimusryhmä tarkasteli amoksisilliini-penisilliinin vaikutuksia 240 lapsella, joilla oli välikorvantulehdus. Lasten ikä oli puolivuotiaasta kahteen vuoteen. Lääkkeen vaikutusta arvioitiin tarkkailemalla lasten korvasärkyä, itkuisuutta, ärtyisyyttä ja välikorvan tilaa. Lumekontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa vain yksi kahdeksasta lapsesta sai apua antibiooteista neljässä päivässä. Pikkulasten välikorvatulehdusta hoidetaan yleisesti antibiooteilla, vaikka lääkevastustuskykyisten mikrobikantojen määrä on kasvussa juuri antibioottien sekä liika- että väärinkäytön vuoksi. Hollanti on kuitenkin poikkeus, sillä siellä vain pieni osa tulehduksista hoidetaan antibiooteilla. Kuitenkaan tulehduksen jälkitautien määrä ei ole Hollannissa suurempi kuin muissa maissa, joissa antibioottihoitoa käytetään. Lasten välikorvatulehdusten syynä on useimmiten jokin virus, johon antibiootit eivät pure.



Uutispalvelu Duodecim

(British Medical Journal 2000; 320: 350-354)"

"Antibioottia ei aina tarvita äkillisessä välikorvatulehduksessa



Duodecim

2006;122(9):1001-2

Anne Pitkäranta

Pääkirjoitus



Lieväoireista lasta voi seurata, jos kontrollikäynti on järjestettävissä



Viime vuosikymmenten aikana lasten äkillisten välikorvatulehdusten hoitoon käytetyt antibioottimäärät ovat olleet huomattavan suuria, maassamme vuosittain jopa satojatuhansia kuureja. Välikorvatulehdukset ovatkin yleisin syy antaa lapsille antibiootteja. Aiheellista on miettiä, onko jokainen korvatulehdukseen käytetty antibioottikuuri todella tarpeellinen.



Lieväoireisten korvatulehdusten antibioottihoidoista on ilmestynyt uusia tutkimuksia, joista selviää, että kaksi kolmannesta paranee ilman antibioottia (McCormick ym. 2005). Niinpä on ehdotettu lieväoireista korvatulehdusta sairastavien lasten seurantaa ilman antibioottia (American Academy of Pediatrics 2004). Joissakin suosituksissa lapset on jaettu ikäryhmiin niin, että aivan pienille lapsille ei seurantaa suositella (American Academy of Pediatrics 2004). Päädyttäessä seurantaan ilman antibioottia lapselle tulee järjestää seurantakäynnin mahdollisuus. Ellei käyntiä ole mahdollista järjestää, voi joissakin tapauksissa varalle annettu antibioottiresepti olla hyödyllinen.



Englannissa on tehty kiinnostava tutkimus varalle määrätyn antibiootin käytöstä äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa (Little ym. 2001). Tutkimuksen aineistoon kerättiin 315 äkilliseen välikorvatulehdukseen sairastunutta lasta (ikä 6 kk-10 v), ja heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toisille aloitettiin antibioottihoito heti, ja toisen ryhmän vanhempia pyydettiin odottamaan 72 tuntia ennen lääkityksen aloittamista, jos lapsen oireet eivät pahentuneet. Vain 24 % odottamaan pyydetyistä vanhemmista aloitti antibioottihoidon. Seurantaryhmän vanhemmista 77 % oli erittäin tyytyväisiä, ja he arvelivat, että lasta ei tarvitse tuoda seuraavalla kerralla aivan yhtä nopeasti lääkäriin. Heti antibioottia saaneilla lapsilla tauti kesti noin vuorokauden vähemmän, mutta ensimmäisen vuorokauden aikana koetussa kivussa ei ollut eroa ryhmien välillä. Antibioottihoidon saaneilla lapsilla esiintyi enemmän ripulia.



Samaan aikaan kun antibioottimäärät ovat lisääntyneet, ovat lasten äkillisten välikorvatulehdusten oirekuvat lieventyneet ja lääkärin hoitoon hakeudutaan aikaisempaa nopeammin (Joki-Erkkilä ym. 2000). Vielä muutama vuosikymmen sitten suurella osalla lapsista esiintyi oireita, kuten korvakipua, vähintään kolme vuorokautta ja kuumettakin ainakin vuorokauden, mutta 1990-luvun alussa lasten oireet olivat hoitoon hakeutuessa kestäneet suurella osalla vain vajaan vuorokauden, ja hoitoon hakeutuessa kuumettakin oli enää pienellä osalla (Joki-Erkkilä ym. 2000). Käytännössä siis lapsi tuodaan usein lääkäriin heti oireiden alettua. On siis mahdollista, että lyhytkestoinen, usein vain muutaman tunnin oirehdinta onkin viruksen aiheuttaman ylähengitystieinfektion oire. Ylähengitystieinfektion aikana välikorvaan kertyy nestettä, eikä flunssan ja korvatulehduksen erottaminen toisistaan ole helppoa eikä aina mahdollistakaan. Niinpä lapsi voi saada korvatulehdusdiagnoosin ja antibioottihoidon.



Antibioottien käyttö ei riipu pelkästään lääkäreiden hoitotavoista, vaan vanhempien odotukset vaikuttavat lääkäreiden hoitokäytäntöihin (Finkelstein ym. 2005). Tämän vuoksi on tärkeää, että muuttuneista hoitokäytännöistä valistetaan myös vanhempia. Antibioottireseptin saamisen on osoitettu lisäävän terveydenhuoltopalvelujen käytön määrää tulevaisuudessa (Little ym. 1997). Tarpeettomat antibiootit voivat siis lisätä medikalisaatiota. Niissä maissa, joissa korvatulehduksia seurataan ilman välitöntä antibioottihoitoa, kuten Hollannissa, ei ole todettu korvatulehduksiin liittyvien komplikaatioiden merkittävää lisääntymistä (Van Zuijlen ym. 2001).



Suurella osalla vähäoireisista yli puolivuotiaista lapsista seuranta ilman antibioottia saattaa siis olla paikallaan ja antibioottiin voidaan päätyä, elleivät oireet parane itsestään tai tauti pitkittyy (taulukko). Seurantaa on kuitenkin pidettävä mahdollisuutena eikä ehdottomana suosituksena.



Lasten äkillisiä välikorvatulehduksia hoidettaessa tavoitteena on, että antibioottihoito annetaan vain niille lapsille, jotka siitä hyötyvät. Tähän tavoitteeseen pyrkiminen edellyttää huolellista diagnostiikkaa pneumaattisen otoskopian ja tympanometrian avulla sekä tehokasta oireenmukaista hoitoa (parasetamoli 15-20 mg/kg x 4 tai ibuprofeeni 10 mg/kg x 3). Seurattaessa lasta ilman antibioottia on seurantakäynti järjestettävä tarvittaessa jo muutaman päivän päähän. Antibioottien järkevä käyttö edellyttää myös vanhempien valistamista.



ANNE PITKÄRANTA, dosentti, osastonylilääkäri

mailto:anne.pitkaranta@hus.fi

HYKS:n korvaklinikka

PL 220, 00029 HUS"

mutta lapsella oli yskää, pientä nuhaa ja kuumetta reilu 2 vko. Sitten nousi kovempi kuume, n. 39,5 joka ei laskenut levollakaan yhtään.

Vietiin lapsi lääkäriin, ja lääkäri katsoi kurkun ja korvat. Kurkku ok, vain pientä punoitusta vaikka yskä olikin paha, korvat olivat taas täysin tukossa. Lääkäri määräsi suoraan antibiootin ja sanoi että jos ei helpota parissa päivässä niin korvat puhkaistaan, ovat kuulemma aivan täynnä nestettä.

No antibiooteista kuume laski seuraavan päivän illalla, ja lapsi tuli kuntoon. Meillä on vielä kontrollikäynti korvista edessä, toivottavasti ovat ok.

Olin hieman epäilevällä kannalla noista antibiooteista, mutta ainakin tällä kertaa meillä auttoi.

Ja tosiaan, kertaakaan lapsi ei valittanut korviaan, emme osanneet edes epäillä sitä mahdollisuutta.

ihmettelen vanhempia, jotka mukisematta syöttävät lapselleen antibiootteja. Teen samoin kuin joku muu., että kieltäydyn ensimmäisellä kerralla antibiooteista ja sitten käydään vähän tiuhempaan lääkärissä. No, meillä ei kyllä ole ollut korvatulehduksia vaivaksi asti muutenkaan.



Ostakaa ensi avuksi niitä puuduttavia tippoja (yliopiston apteekista saa) ja antakaa yöksi sekä särkylääke että niitä korvaan ja seuratkaa tilannetta. Korvatulehdus ei todellakaan läheskään aina vaadi antibiootteja. Ja etsikää lääkäri, joka jakaa ajatusmaailmanne. Toiset ovat jo ovella lääkereseptin kanssa vastassa ja toiset taas ovat sillä linjalla että seurataan tilannetta...

Mun esikoisella oli vauvana useita korvatulehduksia peräkkäin ja aina hänelle annettiin siihen antibioottikuuri, joko päivystyksessä tai yksityisellä korvalääkärillä. Sanottiin vain, että tulehdus, ja resepti kouraan. Silloin oltiin itse vielä tietämättömiä, ja syötettiin antibiootit kiltisti. Sitten kerran ihan tk-lääkäri sanoi, että kokeillaanpas nyt hoitaa ilman antibioottia. Tulehdusta seurattiin ja se parani, kuten sen jälkeen kaikki muutkin tulehdukset. Seuraaville lapsille ei yhtään antibioottikuuria korvatulehduksiin syötettykään.